Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Viisi asiantuntijaa arvioi 90-vuotiaan Ylen tulevaisuutta: Kymmenenkin vuoden päästä rahoitus on turvattu, mutta yleisöstä on taisteltava

Tänään 90 vuotta täyttävän Yleisradion kohtalo on täysin sen johdon käsissä, sanoo entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner.

Kulttuuri
 
Yle lähetti ensimmäisen ohjelmansa radioaalloilla tasan 90 vuotta sitten.
Yle lähetti ensimmäisen ohjelmansa radioaalloilla tasan 90 vuotta sitten.

Suomalaisilla on vahva valtiollinen yleisradioyhtiö vielä kymmenenkin vuoden jälkeen, jos Yleisradion johto pelaa korttinsa oikein ja tekee järkeviä ratkaisuja. Yle toki voi maalata myös itsensä nurkkaan, jos Ylen johto ei älyä reagoida mediakentän muutoksiin eikä osaa lukea ajan merkkejä. Näin uskoo Ylen entinen toimitusjohtaja, viestintätoimisto Kreabin Suomen-yhtiön toimitusjohtaja Mikael Jungner (sd).

”Ylen kohtalo on täysin Ylen johdon käsissä. En usko, että poliittista painostusta on odotettavissa tulevina vuosina. Yle selvisi kuivin jaloin ehkä Yle-kriittisimmän hallituksen selonteosta alkukesästä”, hän toteaa.

Yleisradion julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusmallia arvioinut Arto Satosen (kok) parlamentaarinen työryhmä sai mietintönsä valmiiksi kesäkuun puolivälissä. Työryhmä ei esittänyt muutoksia Ylen nykyiseen rahoitusjärjestelmään. Se ei liioin esittänyt Ylen tehtävään mitään dramaattisia muutoksia.

”Toki rahaa Yleisradiolla on käytössä suhteellisesti ottaen vähemmän kymmenen vuoden kuluttua kuin nyt, koska yle-veroon ei ole näissä taloudellisissa näkymissä odotettavissa indeksikorotuksia”, Jungner jatkaa.

Tasan 90 vuotta sitten ensimmäisen ohjelmansa radioaalloille lähettänyt Yle ei voi kuitenkaan rakentaa ohjelmakarttaansa kymmenen vuoden kuluttua samoin kuin nyt, jos se haluaa taata tulevaisuutensa.

Kokoomuksen entinen kansanedustaja, viestintäpolitiikkaan erikoistunut Kimmo Sasi uskoo, että meillä on kymmenen vuoden kuluttua koko lailla erilainen Yle. Yhtiö joutuu sopeuttamaan toimintaansa uusissa olosuhteissa.

Reijo Hietanen
Kimmo Sasi
Kimmo Sasi

”Epäilen, että Ylen resursseja joudutaan pienentämään, jotta kilpailutilanne kaupallisen median kanssa pysyy reiluna.”

Sasi arvioi, että Yle joutuu tulevaisuudessa profiloitumaan kotimaiseen draamaan ja uutistoimintaan. Samalla se joutuu luopumaan sisällöstä, jollaista kaupalliset mediat tekevät.

Mikael Jungner pitää yhtenä kohtalonkysymyksensä sitä, miten Yle pystyy lisäämään ostoja kotimaisilta ja eurooppalaisilta riippumattomilta tuottajilta ja näin tarjoamaan kanavillaan myös vahvaa indie-ohjelmistoa. Tätä edellytti myös Satosen työryhmä mietinnössään.

Kuskin paikalla on pidettävä ratti tiukasti käsissä. Mikael Jungnerin mielestä piittaamattomalla toiminnalla ja lyhytnäköisillä ratkaisulla voidaan ajautua 30 vuoden kuluttua tilanteeseen, jossa Yleä ei enää ole.

”Yle joutuu miettimään kuitenkin rahakäyttönsä uusiksi, koska vaatimukset ja haasteet kasvavat tulevina vuosina. Samalla rahalla täytyy saada aikaiseksi enemmän. Lisäksi Ylen täytyisi pystyä panostamaan huomattavasti enemmän media-alan ekosysteemiin, jolla tarkoitan riippumattomilta tuottajilta ostettavaa ohjelmistoa”, Jungner huomauttaa.

Terhi Ylimäinen
Mikael Jungner
Mikael Jungner

Hänen mielestään Ylen on nähtävä asemansa osana koko mediakenttää eikä bunkkeroitua eristäytyneeksi saarekkeeksi. ”Näiden indie-ostojen tarkoitus on myös sitoa Yle muuhun mediaan ja avata kanavia ammattitaitoiselle median tekemiselle. Yle ei voi vain ajatella itseään, vaan sen on luotava Suomeen kaupallisesti vahva mediatuotanto omilla ostoillaan. Se merkitsee tältä osin toiminnan kohdentamista uudella tavalla.”

Indie-ostot myös lisäävät sanan- ja ilmaisuvapautta, mikä on yksi Ylen julkista tehtävistä.

Mikael Jungnerin mukaan Ylen on myös vastattava haasteeseen, joka koskee vuorovaikutuksen voimakasta lisäämistä, eritoten verkossa. ”Kaupallinen media on paljon pitemmällä verkon vuorovaikutuksessa kuin Yle, jonka on jo siksi ehdottomasti panostettava tulevina vuosina vuorovaikutukseen.”

Mikael Jungner toki myöntää, että Yle lähti etujoukossa digitalisoimaan sisältöjään, mutta hänen mielestään sen jälkeen vauhti on laantunut. ”Ylen Areenan menestys on perustunut hyvään ajoitukseen. Se tuli riittävän varhain markkinoille eikä esimerkiksi Netflix ole pystynyt murtamaan sen asemaa. Muissa Pohjoismaissa kansalliset yleisradioyhtiöt ovat jääneet Netflixin jalkoihin”, hän jatkaa.

Markku Ulander
Johanna Vehkoo
Johanna Vehkoo

Toimittaja, tutkija ja digitaalisen Long Play -palvelun yksi perustajajäsen Johanna Vehkoo taas katsoo, että Yle on on selvinnyt kaiken kaikkiaan hyvin digitalisaation haasteista. ”Reuters-instituutin tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan Yle ja BBC ovat edelläkävijöitä yleisradioyhtiöiden joukossa. Menestys perustuu paljolti siihen, että Ylessä vallitsee digi-myönteinen kulttuuri. Tässä mielessä Ylen tulevaisuus näyttää hyvältä.”

Johanna Vehkoo pitää Ylen suurimpana uhkana poliittisen ohjauksen mahdollista lisääntymistä. Poliittinen valtataistelu ei saisi sanella millään tavalla journalismia. Riippumattomuus on itseisarvo, puhutaan sitten uutistoiminnasta tai viihteestä.

”Ei tämä nykyinen hallitus ole lajissaan viimeinen. Vaarallisena suuntauksena pidän sitä, että jo nyt Ylen strategiaa ei hyväksy yhtiön hallitus vaan hallintoneuvosto, joka koostuu poliitikoista”, Vehkoo sanoo. ”Poliittisesti ohjailtu tiedonvälitys ei ole demokratian kannalta hyvästä.

Hän uskoo, että suurin muutos Ylen tarjonnassa kymmenen vuoden kuluttua näkyy tv-toiminnassa, koska lineaarisen television merkitys vähenee nopeasti. Televisio-ohjelmatkin siirtyvät yhä selkeämmin verkkoon, koska potentiaaliset katsojatkin ovat siellä.

Mikael Jungner puolestaan sanoo, että Ylessä erityisesti radion tulevaisuus näyttää valoisata. Yksi syy piilee siinä, että radion kuuntelu vapauttaa kuuntelijan tekemään muutakin kuin vain kuuntelemaan. Kymmenen vuoden kuluttua kiire on lisääntynyt ja ihmisten aika on yhä enemmän kortilla.

Kansanedustaja Elina Lepomäen mielestä julkisrahoitteinen Yleisradio pitäisi tulevaisuudessa supistaa lähinnä tieto- ja arkistopalveluksi.

Vesa Moilanen
Elina Lepomäki
Elina Lepomäki

”Se tuottaisi kansalaisille ja myös muille viestimille kansallista tietoa arkistoon. Yle ylläpitäisi uusia ja vanhoja sisältöjään arkistossa, jotka olisivat kaikkien käytössä.”

Hän sanoo, että Yle voisi tuottaa omia uutisia, mutta ei välttämättä alueellisia uutisia, mikäli paikalliset kaupalliset mediat hoitaisivat uutisoinnin. ”Yle olisi eräänlainen tiedon alusta, ei niinkään broadcast perinteisessä mielessä.”

Kansanedustaja, Sdp:n varapuheejohtaja Sanna Marin toivoo, että suomalaisilla olisi myös kymmenen vuoden kuluttua yhtä vahva ja riippumaton Yle kuin nyt. Hänen mielestään viime aikoina on ollut havaittavissa huolestuttavia piirteitä siitä, että Ylen nykyistä rahoituspohjaa – Yle-veroa – käytetään jonkinlaisena poliittisena kiristysruuvina. ”Näin ei saisi olla. Ylen rahoitus täytyy turvata, koska se takaa riippumattomuuden ja puolueettomuuden. Suomi tarvitsee median, joka ei ole riippuvainen ulkopuolisista mainosrahoista.”

Hän korostaa että Ylen asema tai rahoitus ei saisi olla kiinni siitä, mitkä puolueet ovat kulloinkin hallituksessa. ”Ei saisi olla sellaista heilahtelua, että Ylen asemaa pohditaan vaalikausittain. Tietysti täytyy olla selvät yhteiset pelisäännöt.”

Erityisesti Sanna Marin toivoo, että Yle kehittäisi entisestään Yle Arenaa. ”Se saisi olla kattavampi, ajankohtaisempi ja nopeampi. Siitä voisi tehdä digitaalisen ajan kasalliskirjaston.”

Marin muistuttaa, että on vaikea ennustaa, miltä Yle näyttää kymmenen vuoden kuluttua, koska teknologinen kehitys on aina nopeampaa kuin luullaan. ”Ei voi tietää, minkälaisilta alustoilta Ylen ohjelmia ylipäänsä seurataan.”

Myös Johanna Vehkoo korostaa, että on mahdotonta tietää, miltä mediamaisema näyttää kymmenen vuoden kuluttua. ”Suomi on kymmenen vuoden kuluttua aika lirissä, jos emme ole puolustaneet kansalaisten oikeutta julkiseen palveluun. Yle luonnollisesti joutuu kohtaamaan samat ongelmat, joiden kanssa kaupallinen media taistelee.”

Mikael Jungner odottaa, että kymmen vuoden kuluttua Yle on löytänyt toimivat yhteistyömallin kaupallisen median kanssa. Hänen mielestään se on välttämätöntä myös Ylen oman tulevaisuuden kannalta. ”Ylen oman uutistoiminnan kannalta olisi kohtalokasta, jos MTV3 lopettaisi uutislähetyksensä.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat