Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Gallen-Kallelan Aino valitsee mieluummin veden neidot kuin Väinämöisen: Suomen taiteen klassikoita katsotaan nyt queer-lasien läpi

Kansallisgallerian tapahtumaviikolla pohditaan, mite taidekenttä voisi paremmin huomioida seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä

Kulttuuri
 
Nikolai Jakobsen
Aino-taru kuuluu Ateneumin kuuluisimpiin teoksiin. Kalevala tarjoaa yhden tulkinnan, mutta nykykatsoja vai katsoa sitä myös toisin.
Aino-taru kuuluu Ateneumin kuuluisimpiin teoksiin. Kalevala tarjoaa yhden tulkinnan, mutta nykykatsoja vai katsoa sitä myös toisin. Kuva: Nikolai Jakobsen

Suomalaisen taiteen klassikkoteoksille on vakiintuneet lukutapansa. Kansallisgallerian museoissa eli Ateneumissa, Kiasmassa ja Sinebrychoffin taidemuseossa katsotaan nyt tuttuja teoksia toisin.

Käynnissä on viime viikolla alkanut queer-aiheinen tapahtumakokonaisuus, jossa pohditaan, miten taidekenttä voisi paremmin huomioida seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.

Osana tapahtumaviikkoa on järjestetty muun muassa opastettuja museokierroksia, joilla teoksia katsellaan tarkemmin silmin.

Miten olisi queer-tulkinta Akseli Gallen-Kallelan Aino-taru-triptyykistä (1891), jonka mukaan Väinämöistä pakeneva Aino mieluummin valitsi meren neidot kuin harrasti seksiä vanhan miehen kanssa?

”Museoiden oppaille on annettu queer-koulutusta”, tuottaja Mika Väyrynen Ateneumista kertoo.

Se tarkoittaa, että oppaita on koulutettu katsomaan teoksia tavalla, joka kyseenalaistaa sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät normit, joiden pohjalta taideteoksia on ollut tapana tulkita.

Queer on alkujaan englanninkielinen, omituista tarkoittanut haukkumasana. Homoaktivistit ottivat termin omakseen 1980-luvulla, ja sen merkitys on viime vuosikymmeninä laajentunut kuvaamaan tapoja haastaa yhteiskunnan normeja.

Kansallisgalleria
Antiikin tarinoissa faunit olivat puoleksi eläimiä ja puoleksi ihmisen kaltaisia, ja ne hakeutuivat usein rakkauden perässä tekemisiin milloin kenenkin kanssa. Tobias Sergelin Fauni (1774) on valkoisesta marmorista veistetty alaston mies, jolla on kuitenkin faunin suipot korvat ja pieni häntä kertomassa hänen fauniudestaan
Antiikin tarinoissa faunit olivat puoleksi eläimiä ja puoleksi ihmisen kaltaisia, ja ne hakeutuivat usein rakkauden perässä tekemisiin milloin kenenkin kanssa. Tobias Sergelin Fauni (1774) on valkoisesta marmorista veistetty alaston mies, jolla on kuitenkin faunin suipot korvat ja pieni häntä kertomassa hänen fauniudestaan

Kansallisgallerian teoskokoelmiin voi tutustua queer-luennan kautta taidehistorioitsija Juha-Heikki Tihisen käsikirjoittamalla Queer-katse kokoelmiin -verkkosivulla. Tälle aukeamalle on poimittu esimerkkejä sivustolta. Kuvatekstit on lyhennetty Tihisen esittelyteksteistä.

Tihinen kertoo queer-luennan luoneen uuden suhteen teoksiin.

”Kyllä se pisti niitä uuteen kontekstiin”, hän sanoo.

”Ja todensi sitä, että taideteokset ovat todella monimutkaisia olioita. Aina niistä saa jotain uutta irti.”

Kansallisgalleria
Reidar Särestöniemi (1925–1981) oli aikansa suosikkitaiteilijoita, joka koki ulkopuolisuutta moni tavoin. Syyksi on milloin tulkittu hänen kaupallinen ja julkinen menestyksensä, asumisensa Lapissa tai hänen homoseksuaalisuutensa. Ilves joka luuli olevansa jaguaari -maalauksesta (1970) voi tehdä tämän valossa monenlaisia tulkintoja.
Reidar Särestöniemi (1925–1981) oli aikansa suosikkitaiteilijoita, joka koki ulkopuolisuutta moni tavoin. Syyksi on milloin tulkittu hänen kaupallinen ja julkinen menestyksensä, asumisensa Lapissa tai hänen homoseksuaalisuutensa. Ilves joka luuli olevansa jaguaari -maalauksesta (1970) voi tehdä tämän valossa monenlaisia tulkintoja.

Kansallisgallerian tapahtumakokonaisuus on osa uutta hanketta, jossa tehdään näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa osana itsenäisyyden juhlavuotta.

Suomi 100 – Sateenkaaren väreissä -hanketta koordinoivat Seta ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu.

Kansallisgallerian tapahtumaviikko on jo käynnissä, mutta vielä ehtii Ateneumissa torstaina järjestettävään Erilaiset tarinat -työpajaan, jossa kokeillaan tuttujen teoksien katsomista ja kokemista uusin tavoin Suomen taiteen tarina -näyttelyssä.

Lisätietoa tapahtumista: suomi100-sateenkaarenvareissa.fi

Kansallisgalleria
Aukusti Uotilan Soitannollisen kodin sisäkuvaa (1879) on totuttu katsomaan kuvana ystävättäristä. Käsitys teoksesta muuttuu toisenlaiseksi, jos naisia ajattelee kodin jakavina kumppaneina.
Aukusti Uotilan Soitannollisen kodin sisäkuvaa (1879) on totuttu katsomaan kuvana ystävättäristä. Käsitys teoksesta muuttuu toisenlaiseksi, jos naisia ajattelee kodin jakavina kumppaneina.
Kansallisgalleria
Moni nainen on löytänyt samaistumisen kohteen Ruotsin kuningatar Kristiinasta (1626–1689). Hän piti lyhyitä hiuksia, miekkaili ja käyttäytyi muutenkin epänaisellisina pidetyillä tavoilla. Davis Beckin alkuperäisteoksen mukaan tehdyssä maalauksessa hänet on kuvattu kuitenkin pitkähiuksisena ja arvokkaaseen, naiselliseen asuun sonnustautuneena.
Moni nainen on löytänyt samaistumisen kohteen Ruotsin kuningatar Kristiinasta (1626–1689). Hän piti lyhyitä hiuksia, miekkaili ja käyttäytyi muutenkin epänaisellisina pidetyillä tavoilla. Davis Beckin alkuperäisteoksen mukaan tehdyssä maalauksessa hänet on kuvattu kuitenkin pitkähiuksisena ja arvokkaaseen, naiselliseen asuun sonnustautuneena.
Kansallisgalleria
Alexandre Evariste Fragonardin (1780–1850) Bacchus-juhla kuvaa roomalaisten viinin jumalan Bacchuksen seuraajien juhlia. Vasemmalla kuvassa on kaksi naista toistensa syleilyssä. Usein seksuaalisuus on liitetty taiteessa johonkin merkittävään, arvostettuun tai historialliseen tarinaan tai muuhun ainekseen. Näin teoksen olemassaoloa on voitu puolustaa sillä, ettei se käsittele ainoastaan seksuaalisuutta.
Alexandre Evariste Fragonardin (1780–1850) Bacchus-juhla kuvaa roomalaisten viinin jumalan Bacchuksen seuraajien juhlia. Vasemmalla kuvassa on kaksi naista toistensa syleilyssä. Usein seksuaalisuus on liitetty taiteessa johonkin merkittävään, arvostettuun tai historialliseen tarinaan tai muuhun ainekseen. Näin teoksen olemassaoloa on voitu puolustaa sillä, ettei se käsittele ainoastaan seksuaalisuutta.
Kansallisgalleria
Viggo Wallensköldin (1969) teoksissa on paljon hahmoja, jotka tuntuvat olevan erilaisten luokittelujen välimaastossa. Tapaamme parrakkaita naisia, miehiä joilla on rinnat ja raajattomia ihmisiä. Kaikki heistä on kuvattu alastomina, kuin tasa-arvon merkeissä.
Viggo Wallensköldin (1969) teoksissa on paljon hahmoja, jotka tuntuvat olevan erilaisten luokittelujen välimaastossa. Tapaamme parrakkaita naisia, miehiä joilla on rinnat ja raajattomia ihmisiä. Kaikki heistä on kuvattu alastomina, kuin tasa-arvon merkeissä.
Kansallisgalleria
Stiina Saariston Scarlet (2004) on omakuvamainen, mutta voi myös viitata Tuulen viemää -romaanin tai - elokuvan päähenkilöön Scarlett O’Haraan. Scarlett on nainen, joka kieltäytyy tavanomaisesta naisen roolista. Saariston Scarlet on kirjalliselle tai elokuvalliselle edeltäjälleen uskollinen, sillä maalauksen naiskuva ei noudata tavanomaisia käsityksiämme siitä, mikä on naisille sopivaa.
Stiina Saariston Scarlet (2004) on omakuvamainen, mutta voi myös viitata Tuulen viemää -romaanin tai - elokuvan päähenkilöön Scarlett O’Haraan. Scarlett on nainen, joka kieltäytyy tavanomaisesta naisen roolista. Saariston Scarlet on kirjalliselle tai elokuvalliselle edeltäjälleen uskollinen, sillä maalauksen naiskuva ei noudata tavanomaisia käsityksiämme siitä, mikä on naisille sopivaa.
Kansallisgalleria
Berliiniläiset Eva ja Adele muodostavat taiteilijayksikön, vaikka heitä on kaksi. He ovat eläneet ja työskennelleet yhdessä jo vuodesta 1989. Taiteilijat virallistivat suhteensa naisina vuonna 2011, kun Saksan lainsäädäntö teki mahdolliseksi sen, että anatomisesti mies voi mennä naimisiin naisena, jos hän kokee olevansa nainen. Taiteilijat nostavat esiin kysymyksen siitä, pitääkö sukupuoli määritellä ja miksi.
Berliiniläiset Eva ja Adele muodostavat taiteilijayksikön, vaikka heitä on kaksi. He ovat eläneet ja työskennelleet yhdessä jo vuodesta 1989. Taiteilijat virallistivat suhteensa naisina vuonna 2011, kun Saksan lainsäädäntö teki mahdolliseksi sen, että anatomisesti mies voi mennä naimisiin naisena, jos hän kokee olevansa nainen. Taiteilijat nostavat esiin kysymyksen siitä, pitääkö sukupuoli määritellä ja miksi.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat