Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

”Kaikki aikuiset eivät ole hyviä” – lastenkirjailijan elämää varjostivat isättömyys, onnettomuudet ja päihteet

Sata vuotta sitten syntynyt kirjailija Roald Dahl ei kaihtanut arkoja aiheita. Hänen mielestään lastenkin oli kohdattava pelkonsa.

Kulttuuri
 
Riikka Forsström
CBS Photo Archive
Kirjailija Roald Dahl kuvattuna maaliskuussa 1961.
Kirjailija Roald Dahl kuvattuna maaliskuussa 1961. Kuva: CBS Photo Archive
Kuka?

Roald Dahl

 Syntyi norjalaisten vanhempien perheeseen Walesissa 1916, kirjoitti jännityskertomuksia ja lastenkirjoja.

 Kirjoitti myös elokuvia, muun muassa vuoden 1967 Bondin Elät vain kahdesti.

 Dahlin kertomuksista on tehty useita elokuvia, muun muassa Chitty Chitty Bang Bang (1968), Jali ja suklaatehdas (1971 ja 2005), Matilda ja lasten kapina (1996), Fantastic Mr Fox (2009) sekä Iso kiltti jätti (2016).

Vuosikymmenien ajan joka päivä kirjailija Roald Dahl (1916–1990) sulkeutui puutarhavajaan kodissaan Britannian Buckinghamshiressa.

Kukaan ei saanut häiritä, kun hän kirjoitti tarinoita vanhassa nojatuolissa, huopaan kääriytyneenä. Nämä tarinat jättiläisistä, noidista ja neuvokkaista lapsista ovat lumonneet lapsisukupolven toisensa jälkeen.

Vaikka kirjailijaa piinasi pelko, että ideat tyrehtyisivät, aivoista putkahti entistä yllättävämpiä juonenkäänteitä ja henkilöitä. Fantasian mestari myös tiesi, mikä saisi lapsilukijat nauramaan: kaikki makaaberi, groteski ja epätavallinen.

Dahlin taloa Great Missenden -kylässä kutsuttiin nimellä Gipsy House, ja se oli siellä vierailleiden mielestä paratiisi. Sadat undulaatit lentelivät puutarhassa, ja Dahlin itse kasvattamat ruusut ja orkideat tuoksuivat.

Mutta ei paratiisia ilman käärmettä. Kirjailijan yksityiselämää varjostivat monet vastoinkäymiset, ja Dahlin luonteestakin on paljastunut pimeämpiä puolia.

Hulton Archive
Roald Dahl perheineen kuvattuna kirjailijan maatilalla vuonna 1964. Etualalla nojailee kirjailijan puoliso, näyttelijä Patricia Neal.
Roald Dahl perheineen kuvattuna kirjailijan maatilalla vuonna 1964. Etualalla nojailee kirjailijan puoliso, näyttelijä Patricia Neal.

Roald Dahlin juhlavuotta kunnioitetaan ympäri maailmaa, ja hänen kirjoistaan otetaan yhä uusia painoksia. Juhlinta huipentuu tänään 13. syyskuuta, kun Dahlin syntymästä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta. Kirjailijan teoksia on käännetty noin 40 kielelle ja painettu yli sata miljoonaa.

Dahlin vanhemmat Harald ja Sofie olivat norjalaisia, jotka olivat lähteneet kotimaastaan Walesiin leveämmän leivän toivossa. Harald menestyikin hyvin laivanvarustajana.

Roaldilla oli viisi sisarusta sekä kaksi sisarpuolta. Isä kuoli yllättäen, kun Roald oli vain kolmivuotias, ja se lähensi suhdetta äitiin. Pojasta varttui urheilullinen ja taiteellinen, valokuvausta ja kirjoittamista rakastava nuorukainen.

Haraldin muhkean perinnön ansiosta perhe saattoi viettää taloudellisista huolista vapaata elämää. Idyllin täydensivät lomat Walesissa ja Norjassa. Roaldin mielikuvitus sai siivet, kun äiti kertoi norjaksi iltasatuja jättiläisistä, tontuista ja hirviöistä. Kun hän alkoi kirjoittaa omia tarinoita, aineksia löytyi myös pohjoisen mytologiasta ja kansansaduista.

Lapsuuden ikävimmät muistot liittyivät poikakouluun ja sen ruumiilliseen kuritukseen. Nöyryytykset jättivät pysyvän jäljen, ja kirjoissaan (kuten Matildassa 1988) Dahl kuvasikin opettajat usein lapsia vihaavina tyranneina.

18-vuotiaana Roald halusi seikkailla ja nähdä maailmaa, yliopisto-opinnot eivät häntä kiinnostaneet. Öljy-yhtiö Shell lähetti hänet Afrikkaan, ja toisen maailmansodan aikana hän liittyi kuninkaallisiin ilmavoimiin ja kouluttautui lentäjäksi.

Sodassa Dahl loukkaantui pakkolaskussa autiomaahan 1940, ja muistoksi onnettomuudesta jäi krooninen selkäkipu. Maatessaan kuukausia egyptiläisessä sairaalassa hän alkoi aikansa kuluksi kirjoitella tarinoita. Lisää hän kirjoitti sodan jälkeen Yhdysvalloissa, vakoillessaan Englannin hallituksen laskuun.

Yksi tarinoista kertoi häijyistä peikoista, jotka hyppivät lentokoneiden siivillä yrittäen aiheuttaa onnettomuuksia. Se julkaistiin vuonna 1943 nimellä The Gremlins.

Neljä vuosikymmentä myöhemmin Steven Spielberg ohjasi siihen perustuvan Riiviöt-elokuvan, eikä se ole ainoa hänen hahmoistaan tehty elokuva. Viimeisin on Iso kiltti jätti, joka sai ensi-iltansa tänä kesänä, niin ikään Spielbergin ohjaamana.

Iso kiltti jätti on tuorein Dahl-filmatisointi. Steven Spielbergin ohjaama elokuva tuli ensi-iltaan tänä kesänä.
Iso kiltti jätti on tuorein Dahl-filmatisointi. Steven Spielbergin ohjaama elokuva tuli ensi-iltaan tänä kesänä.

Dahl avioitui 1953 yhdysvaltalaisen näyttelijän Patricia Nealin kanssa. Koti perustettiin Great Missendenin kylään, ja perheeseen syntyi viisi lasta.

Nyt Dahl oli alkanut kirjoittaa aikuisten jännitystarinoita ja lähettää niitä lehdille. Ne eivät kuitenkaan menestyneet, ja siksi hän alkoi sepittää tarinoita lapsille.

Isättömyydestä itse kärsinyt Dahl halusi omistautua omille lapsilleen täydellisesti. Hän saattoi herättää pienokaiset keskellä yötä kertoakseen näille tarinoita kiltistä jättiläisestä, joka puhalsi unia lasten makuuhuoneisiin. Romaaniin Iso kiltti jätti pääsi 1982.

Eräänä päivänä mieleen juolahti puutarhassa, mitä tapahtuisi, jos puiden hedelmät jatkaisivat kasvamistaan loputtomasti. Näin sai alkunsa lastenkirja Jaakko ja jättipersikka (1961).

Myös oma lapsuus oli Dahlille ehtymätön aarrearkku, josta hän ammensi aineksia tarinoihinsa. Esimerkiksi Jali ja suklaatehdas -kirjan (1971) esikuvana oli tehdas, joka oli sijainnut pienen Roaldin koulun lähellä ja askarruttanut häntä alituiseen.

Jali ja suklaatehdas on versioitu elokuvaksi kahteen kertaan. Vuoden 2005 elokuvassa pääroolia näyttelee Johnny Depp.
Jali ja suklaatehdas on versioitu elokuvaksi kahteen kertaan. Vuoden 2005 elokuvassa pääroolia näyttelee Johnny Depp.

Kirjailijana Roald Dahl oli mustan huumorin, sanaleikkien, verbaali-iloittelun ja nonsensen mestari, joka keksi satoja uusia sanoja.

Koska hänen tyylinsä poikkesi perinteisestä brittiläisestä lastenkirjallisuudesta radikaalisti, kirjoja myytiin miljoonia Yhdysvalloissa ennen kuin ne pääsivät levitykseen Englannissa.

Myös kääntäminen käynnistyi nihkeästi. Suomeenkin monet Dahlin teoksista saapuivat 20 vuotta ilmestymisensä jälkeen.

Dahl ei kaihtanut arkoja, usein lapsilta pois suljettuja aiheita: julmuutta, väkivaltaa tai kuolemaa. Hänen mielestään lasten oli kohdattava pelkonsa.

Jaakko ja jättipersikka -kirjassa Lontoon eläintarhasta karanneet sarvikuonot syövät Jaakko-pojan vanhemmat keskellä kirkasta päivää. Tapaus on kauheudestaan huolimatta niin absurdi, että sille ei voi olla nauramatta.

Dahlin yksityiselämä oli kaukana satukirjasta.

Ensimmäinen isku tuli, kun taksi törmäsi nelikuukautisen Theo -vauvan lastenvaunuihin. Toipuminen kesti vuosikausia. Pari vuotta myöhemmin esikoistytär Olivia menehtyi aivokalvontulehdukseen. Se vei kirjailijalta pitkäksi ajaksi halun kirjoittaa.

Myöhemmin sydänkohtaukset veivät Dahlin Oscar-palkitulta puolisolta puhe- ja liikuntakyvyn. Dahl räätälöi vaimolleen ankaran kuntoutusohjelman, ja ihmeen kaupalla tämä alkoi vähitellen toipua.

Omaisten hoito tuli kalliiksi, mutta Dahlin onneksi hänen käsikirjoittamansa James Bond -elokuva Elät vain kahdesti(1967) osoittautui kultakaivokseksi, joka poisti rahahuolet.

Roald Dahl käsikirjoitti Bond-elokuvan Elät vain kahdesti.
Roald Dahl käsikirjoitti Bond-elokuvan Elät vain kahdesti.

Paineiden keskellä kirjailija etsi pakotietä rankasta juomisesta ja barbituraateista. Tytär Tessa on kertonut isänsä antaneen hänellekin pillereitä avuksi ahdistukseen – tämä oli ehkä syynä Tessan myöhempään huumeriippuvuuteen.

Dahlilla oli naimisissa ollessaan myös lukuisia rakkaussuhteita.

1970-luvun alussa hän rakastui vaimonsa ystävään, 22 vuotta nuorempaan Felicity Croslandiin. Suhde pysyi vuosikausia salassa, ja paljastuminen oli vaimolle järkytys. Kolmenkymmenen avioliittovuoden jälkeen Dahl lähti ja meni naimisiin rakastajattarensa kanssa 1983.

Lääketieteestä kiinnostunut kirjailija napsi pillereitä vaivaan kuin vaivaan. Myös kirjassa Ilmarin ihmelääke (1981) pikkupoika juottaa taikarohtoa ilkeälle mummolleen ja odottaa, tepsiikö lääke vai ”posauttaako pään ilmaan”.

Yksi kirjailijan viesteistä olikin, etteivät kaikki aikuiset suinkaan ole hyviä ja toivo lasten parasta. Jopa oma äiti voi paljastua noidaksi.

Kun kirja Kuka pelkää noitia (1983) ilmestyi, feministit syyttivät sitä naisvihan lietsomisesta. He kuitenkin unohtivat ne Dahlin tarinat, joissa kaltoin kohdeltu nainen kostaa miespuoliselle kiusaajalleen.

Kaikissa teoksissa sympatiat ovat aina lasten puolella. Häijyjen aikuisten edustama paha saa lopulta palkkansa, kun neuvokkaat lapsisankarit järjestävät asiat kohdalleen.

Dahlin Matilda-kirjasta tehtiin elokuva 1996 nimellä Matilda ja lasten kapina. Elokuvassa näyttelivät Danny de Vito, Mara Wilson ja Rhea Periman.
Dahlin Matilda-kirjasta tehtiin elokuva 1996 nimellä Matilda ja lasten kapina. Elokuvassa näyttelivät Danny de Vito, Mara Wilson ja Rhea Periman.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat