Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Rähinä on Suomen tunnetuin räp-yhtiö – nyt Elastisen työn perinyt Essi Kivitie pyrkii tekemään siitä jotain muuta

Kovin moni ihminen Suomessa ei voi sanoa korvanneensa Elastisen. Essi Kivitie voi. Hän nousi viime syksynä rap-musiikkiin erikoistuneen Rähinä Recordsin toimitusjohtajaksi.

Kulttuuri
 
Juuso Määttänen
Markus Jokela / HS
Essi Kivitie nousi Rähinä Recordsin toimitusjohtajaksi viime lokakuussa.
Essi Kivitie nousi Rähinä Recordsin toimitusjohtajaksi viime lokakuussa. Kuva: Markus Jokela / HS

Rähinä Records on euroissa mitattuina yksi Suomen merkittävimmistä levy-yhtiöistä. Viime vuonna sen liikevaihto oli lähes miljoonan, tarkalleen 929 000 euroa.

Sen artistikattaus on vuosien ajan koostunut Elastisen, Brädin, Uniikin ja Spektin kaltaisista nimistä – räppäreiden muodostamasta kaveriporukasta, jonka jäsenet ovat aloittaneet musiikin tekemisen lähes 20 vuotta sitten.

Rähinä Recordsia isompia ovat Suomessa lähinnä kolme kansainvälistä levyjättiä: Warner, Sony ja Universal, niin sanotut major-levy-yhtiöt. Niiden liikevaihto pyörii yli 10 miljoonassa eurossa.

Monet muista levymerkeistä toimivat näiden kolmen kyljessä. Poikkeuksia ovat Rähinän kaltaiset itsenäiset indie-levy-yhtiöt. Monet niistä ovat kuitenkin iältään nuorempia ja talousluvuiltaan vaatimattomia. Rähinässä asiat ovat toisin. Merkittävä syy taloudelliseen menestykseen on juuri se, että yhtiö on vuosien ajan keskittynyt kotimaisten konkariräppäreiden musiikin julkaisemiseen.

Suomessa Rähinä on mielletty maamme viralliseksi räppiyhtiöksi, vähän kuin kotimaiseksi versioksi aikanaan Jay Z:n johtamasta Def Jam Recordingsista.

Nyt Rähinä on kuitenkin uuden ajan edessä. Se haluaa olla enemmän kuin vain rap-musiikin levy-yhtiö.

Uuteen aikaan yhtiötä vie toimitusjohtaja Essi Kivitie, 39.

Viime lokakuuhun asti yhtiön puikoissa oli Kimmo Laiho eli Elastinen. Laiho johti itse yhtiötä, joka oli luotu julkaisemaan musiikkia irti kansainvälisten yhtiöiden paineista.

Rähinä oli alunperin vain rap-kaveriporukan oma koodinimi: Se syntyi Laihon ja Iso H:na musiikkia tehneen Henrik Rosenbergin Fintelligens-yhtyeen ja heidän kavereidensa ympärille.

Vuonna 2003 Rähinästä tuli oikea yritys. Porukkaan kuulunut Kapasiteettiyksikkö (jäseninään Uniikki, Andu ja Tasis ) irtautui isosta levy-yhtiöstä, ja Rähinä-porukka päätti julkaista levyn itse. Elastisesta tuli yrityksen toimitusjohtaja. Uuden levyn Pakko saada sut -singlestä tuli yksi Kapasiteettiyksikön suurimmista hiteistä.

Ensimmäisinä vuosinaan Rähinä oli varsin pieni toimija. Bisneksen käytäntö ei kuitenkaan ollut porukan osaamisen ydintä, vaikka Andulla on yrittäjätaustaa myös ravintolapuolella.

”En vieläkään osaa esimerkiksi palkanmaksuja ja verotusasioita. Olen aina käyttänyt apua niihin asioihin, joissa en itse ole hyvä”, Elastinen sanoi Nyt-liitteen haastattelussa vuonna 2014.

Tässä apuun tuli Kivitie.

Media-alaa opiskellut Kivitie oli työskennellyt pitkään Ylellä ja siirtynyt töihin viestintätoimistoon. Hän alkoi liikkua samassa porukassa Rähinä-artistien kanssa. Vuonna 2009 yhteisen kaverin syntymäpäiväjuhlissa hän ehdotti, voisiko hän tehdä porukalle markkinointia.

”He olivat ’joo, joo’ -fiiliksessä ja sanoivat, että katsotaan asiaa ensi viikolla”, Kivitie muistelee.

Samalla myös Rähinä oli alkanut vähitellen kasvaa. Selvä askel oli se, kun lupaava lahtelainen rap-artisti Cheek liittyi Rähinän listoille. Kivitie teki markkinointia, ja yhtiön tulos alkoi parantua.

Vuonna 2009 Rähinä Records julkaisi suurmenestykseen nousseen Cheekin Jare Henrik Tiihonen -levyn. Vuoden 2010 liikevaihto oli jo 420 000 euroa.

Kahden yhteistyövuoden jälkeen Kivitie siirtyi kokonaan Rähinän palkkalistoille. Vaikka Elastinen jatkoi yrityksen toimitusjohtajana, Kivitie sai koko ajan enemmän hoitaakseen yrityksen pyörittämiseen liittyviä töitä.

Sitten viime lokakuussa Kivitie otti koko bisneksen vastuulleen, Laiho keskittyisi musiikkiin.

”Mietimme, miten Kimmo voisi keskittyä siihen, mikä hänelle on mielekästä, ja päädyimme tähän ratkaisuun. Artisteja eivät kiinnosta excelit ja budjetit, joten mä vastaan niistä”, Kivitie sanoo.

”Ei siinä ollut suurempaa jännitettävää, koska titteli ei oikeastaan muuttanut työnkuvaani. Kimmo on silti yhä vahvasti läsnä Rähinän toiminnassa hallituksen puheenjohtajana. En pyöritä yritystä mitenkään yksin, vaan tätä tehdään yhteistyössä.”

Nyt tehtävänä olisi viedä Rähinä seuraavaan vaiheeseen. Ensimmäinen askel otettiin viime syksynä, kun Rähinä Records palkkasi toimitusjohtaja Kivitien työkaveriksi toisen täysipäiväisen työntekijän, luovan johtajan Joonas Wörlinin.

Wörlinin palkkaamisen jälkeen Rähinä alkoi pitkästä aikaa määrätietoisesti kasvattamaan artistikattaustaan ja hankkimaan konkariräppäreiden vastapainoksi muita artisteja. Loppuvuodesta Rähinä julkaisi avoimen haun uusille mielenkiintoisille artisteille, ja kuluneen vuoden aikana on se lisännyt listoilleen kolme uutta nimeä, joista yksikään ei ole puhdasta räppiä.

Rähinän musiikista puhuttaessa Kivitie välttää rap- tai hiphop-musiikista puhumista. Hänen mukaansa yhtiö ei ole koskaan rajannut julkaisujaan vaan näihin lajeihin, vaikka viime vuoteen saakka yhtiön kattaus koostui pelkästään räppäreistä. Sen sijaan Kivitie puhuu ”urbaanista musiikista”.

Tätä edustavat yhtiön uudet nimet. The Voice of Finland -kilpailusta tuttu Ike sijoittuu popin ja R&B:n välille. Negatiiviset Nuoret -niminen yhtye yhdistää rockia, punkia ja rapia. Nelli Matula on jotain rapin ja R&B:n välimaastossa.

Eikä laajentuminen jää tähän. Rähinällä on haussa lisää uusia artisteja, jotka Kivitien sanoin ”sopivat levy-yhtiön tyyliin”.

Rap-leiman lisäksi Rähinä on saanut maineen hittibiisejä tuottavana levy-yhtiönä. Vaikka Cheekin ja Rähinän yhteistyö loppui jo vuosia sitten, levy-yhtiöllä on lukemattomia kulta- ja platinalevyjä.

Kivitien mukaan Rähinä ei ole vain hittien perässä. Hänen mukaansa Rähinä ei tee musiikkia radioille, ”eikä edes Spotifylle”. Samoin hän sanoo, että uuden musiikin julkaisussa ei ole oleellista määrä vaan laatu: se, että kappale toteuttaa sitä ”hyvän urbaanin musiikin visiota”, joka Elastisella ja kumppaneilla oli perustaessaan levy-yhtiötä.

Suosio on hänen mukaansa tullut sen ansiosta, että yleisö on vuosien aikana alkanut tykätä Rähinän materiaalista. Elastinenkaan ei ole aina kuulunut Suomen suosituimpiin artisteihin. Seuraavaksi Rähinän toiveena on luoda uusia elastisia.

Tulevaisuudesta puhuessaan Kivitie keskittyy musiikkiin ja on varsin vaitonainen talousluvuista – siitäkin huolimatta, että Kivitien työtehtäviin kuuluu hänen omien sanojensa mukaan ”kaikki muu paitsi musiikki”. Sen sijaan hän on ollut muun muassa tarkalla talouskurilla vaikuttamassa siihen, että Rähinän taloudellinen tulos on kasvanut tasaisesti.

”Kaikki täällä tietävät, että vihaan yllätyslaskuja. Talouskasvun takana on se, että pidämme kulut kurissa”, Kivitie sanoo.

Kivitie sanoo olevansa tyytyväinen jo Rähinän nykyiseen tulokseen. Rähinän tavoitteena ei ole siis luultavasti koskaan nousta major-levy-yhtiöiden tasolle, mutta musiikillisen laajentumisen tavoitteeseen kuuluu myös tasainen talouskasvu: se, että seuraava vuosi on edellistä isompi.

Toisin kuin monet muut suomalaiset levymerkit, Rähinä ei ole myöskään päätynyt minkään jättilevy-yhtiön alatoimijaksi.

Sitäkin vaihtoehtoa on harkittu, mutta Rähinälle on ollut tärkeämpää riippumattomuus, eli se, minkä takia yhtiö alun perin perustettiin.

”Meidän pitää uskaltaa kokeilla uutta”, Kivitie tiivistää yhtiön ajatuksen.

Se on välttämätöntä, sillä kymmenen vuoden päästä Rähinä ei pärjää enää pelkillä 1990-luvulla uransa aloittaneilla räppäreillä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat