Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hauskin tapa juhlia satavuotista Suomea olisi laulaa porukalla

Helsingin kaupunginmuseo yrittää selvittää nettikyselyn avulla, vieläkö löytyy kaikille yhteisiä lauluja

Kulttuuri
 
Mari Koppinen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on kulttuuritoimittaja.

Kaikkein onnellisin elämässäni olen silloin, kun saan laulaa yhdessä muiden kanssa. Onneksi onnenhetkiä tulee eteen monta kertaa vuodessa. Aina kun näemme opiskeluaikojen kaveriporukan kanssa, kaivamme soittimet esiin ja alamme hoilata.

Vapunpäivä Helsingin Ullanlinnanmäellä on porukan kiinnekohta. Silloin vedetään monta tuntia putkeen suurimpia hittejämme äänissä, tunteella. Kalliolle kukkulalle, Neon2:n Kemiaa, Finlandia-hymni, Meksikon pikajuna, Lasten liikennelaulu, Mikki Hiiri merihädässä ja muut klassikot toistuvat listallamme vuodesta toiseen.

Usein joukkoon liittyy ohikulkevia, meitä vanhempia ihmisiä. Eivätpä hekään järin onnettomilta ole noissa hetkissä näyttäneet.

Yhteislaulu on meille luonteva tapa viettää aikaa yhdessä. Mutta me olemmekin sitä ikäpolvea, joka lauloi koulussa aivan valtavasti.

Nykylapsukaisilla on toisin. Helsingin kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen muistutti tiistaina HS.fi:n haastattelussa, kuinka ennen niin vahva suomalainen yhteislaulukulttuuri on hajonnut. Yhdeksi selitykseksi hän mainitsi koulut, joissa ei ole enää entisen kaltaista yhteislauluohjelmistoa. Toki poikkeuksiakin on.

Itsenäisyyden satavuotisjuhlien kunniaksi kaupunginmuseossa on nyt tartuttu toimeen. Lokakuun puoliväliin asti on käynnissä laaja nettikysely, jonka avulla selvitetään muistoja ja mielikuvia menneiden vuosikymmenten lauluista. Mikä laulu tulee mieleen vaikkapa 1950-luvusta? Mitkä laulut nousevat ylitse muiden?

Ja ennen kaikkea: vieläkö kaikille yhteisiä lauluja voisi löytyä?

Minä väitän, ettei laulukulttuuri Suomesta ainakaan kuollut ole. Suomalaisten karaokeintoa katsomalla väittäisin jopa, ettei mitään hätää ole. Ehkä kaikki eivät enää osaa laulaa maakuntalauluaan, mutta lähes kaikki osaavat Syksyn sävelen, Paratiisin tai Kotiviinin.

Pirstaloituneen laulukulttuurin yhteen kokoaminen ja lauluinnon uudelleen herättely on kuitenkin enemmän kuin paikallaan.

Itsenäisyyden laulut -hankkeen raakamateriaali julkaistaan netissä tutkijoiden ja musiikkitoimijoiden käyttöön. Niistä valitaan myös laulujen kokooma, joka kertoo omalla elämyksellisellä tavallaan Suomen tarinan tähän päivään asti. Ensimmäinen yhteislauluilta on uudenvuodenaattona Hakasalmen huvilassa.

Lauluillan runko löytyy myöhemmin netistä. Sen pohjalta kuka vain voi järjestää ensi vuonna omia yhteislauluhetkiään.

Mielestäni idea on mainio. Itsenäisyyden juhlavuoden vietto yhdessä laulaen ei olisi ollenkaan ikävämpi tapa juhlistaa satavuotiasta. Itse asiassa jos minulta ja kavereilta kysytään, se olisi paras mahdollinen tapa.

Kysely löytyy osoitteesta suomifinland100.fi

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat