Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Oliver Stone teki Snowden-elokuvan Saksassa, koska amerikkalaiset elokuvayhtiöt kieltäytyivät rahoittamasta sitä – ”Ne ovat raukkoja”, sanoo ohjaaja

Snowdenin tarinassa mikään määrä vainoharhaa ei tunnu erityisen mielipuoliselta. Stone kertoi uutuuselokuvastaan Helsingin Sanomille Münchenissä.

Kulttuuri
 
ANDREW KELLY / Reuters
Oliver Stone Snowden-elokuvansa ensi-illassa tiistaina Manhattanilla.
Oliver Stone Snowden-elokuvansa ensi-illassa tiistaina Manhattanilla. Kuva: ANDREW KELLY / Reuters

München

Tapaan elokuvaohjaaja Oliver Stonen hieman yllättävässä paikassa, Saksan Münchenissä, jossa hän antaa hotellisviitissä eurooppalaisviestimille haastatteluja puolen tunnin aikajaksoissa.

Yllättävä tämä paikka on siksi, että vaikka hänen uuden Snowden-elokuvansa tarina on mitä amerikkalaisin, se on enimmäkseen kuvattu Münchenissa.

Taustat Edward Joseph Snowdenin elämästä eivät ole monellekaan tuttuja. Hän on se tietokoneanalyytikko, joka paljasti kolme vuotta sitten Yhdysvaltain tiedustelun eli vakoilun ja urkkimisen likaiset salaisuudet ja päätyi trillerimäisten käänteiden kautta Hongkongista Venäjälle maanpakoon.

Salaisuus oli, että Yhdysvallat voi tunkeutua miltei kenen tahansa viestintäkojeisiin, kuten Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kännykkään, Brasilian valtiollisen öljy-yhtiön tietojärjestelmiin ja Euroopan unionin edustustoon YK:ssa. Ihan minne tahansa: poliitikkojen, diplomaattien, terroristien, rikollispomojen, sinun ja minun sähköposti- ja Facebook-tileille.

Taustalla oli Snowdenin patriotismi, halu palvella maataan. Ensin hän pyrki erikoisjoukkoihin, mutta siellä ei ollut sankarin tehtäviä tarjolla sen jälkeen kun hän mursi jalkansa.

”On monia muitakin tapoja palvella maataan”, lääkäri lohdutti häntä sairaalavuoteella.

Mieleen juolahtaa, että jos hän on liian nörtti sotilassaappaisiin, ehkä hän tietokonetaitoineen on juuri sopivan nörtti vaihtamaan juoksuhaudat kybersodankäynnin rintamalinjoihin. Niihin, jotka sijaitsevat koko ajan kaikkialla.

Juhani Niiranen / HS
Edward Snowdenia haastateltiin Messukeskuksessa huhtikuussa videon välityksellä.
Edward Snowdenia haastateltiin Messukeskuksessa huhtikuussa videon välityksellä.

Tämän elämää suuremman tarinan on saattanut valkokankaalle Oscar-palkittu ohjaaja Oliver Stone, 70, joka tunnetaan monista suurista amerikkalaistarinoista ja niiden toisinaan ristiriitaisesta käsittelytavasta. Suomen ensi-iltaan 23. syyskuuta tuleva Snowden on jännittävä ja ensinäkemän perusteella totuudenmukainen vaikkakin reippaasti dramatisoitu kuvaus siitä, mitä pääpiirteissään tapahtui.

Edward Snowden on todella ristiriitainen hahmo: monelle amerikkalaiselle maanpetokseen syyllistynyt rikollinen, monelle muulle sankari.

Hänen syytetään vaarantaneen maansa terrorisminvastaisen taistelun.

Hänen ylistetään paljastaneen, kuinka hallitus voi halutessaan käyttää kenen tahansa kotitietokonetta salakuuntelun- ja katselun välineenä.

Tästä johtuu myös se, että Snowdenista kertova elokuva kuvattiin suurimmalta osin Münchenissä.

Stone kertoo, että kun elokuvan valmistelut alkoivat 2014, tekijät pelkäsivät, että tarinan konna – Yhdysvaltain signaalitiedusteluvirasto NSA – puuttuisi jotenkin elokuvan tekoon. Kuulostaa mainostempulta, kuulostaa vainoharhaiselta.

”Saksalainen tuottaja Moriz Borman ajatteli, että Saksassa on parempi ilmapiiri. Heillä on enemmän kokemusta salakuuntelusta. Saksalaisilla on kokemuksensa (Itä-Saksan salaisesta poliisista) Stasista ja kommunismista”, Stone selittää Helsingin Sanomille.

Ja miksipä Stone ei olisi kuunnellut saksalaisia, koska hän ei onnistunut rahoittamaan elokuvaansa Yhdysvalloissa. Rahat piti haalia enimmäkseen Saksasta ja Ranskasta.

Amerikkalaiset tuotantoyhtiöt ja muut rahoittajat kieltäytyivät aihepiiristä, koska heitä Stonen mukaan pelotti maansa valtaapitävien suututtaminen.

”Kaikki suuret studiot kieltäytyivät elokuvasta. On tiettyä itsesensuurin kulttuuria. Ne ovat raukkoja. Mitä suuremmasta korporaatiosta on kyse, sen vähemmän ne haluavat olla tekemisissä minkäänlaisen jupakan kanssa”, Stone sanoo.

Lopulta amerikkalainen pienyhtiö Open Road Films suostui ottamaan elokuvan.

Oliver Stone on saanut kajahtaneen maineen esimerkiksi John F. Kennedyn murhaa koskevan salaliittoelokuvansa JFK (1991) vuoksi. Tai dokumenttielokuvastaan Mi Amigo Hugo (2014), jossa hän kertoo ystävyydestään Venezuelan edesmenneeseen presidenttiin Hugo Cháveziin.

Mutta Snowdenin tapauksessa mikään määrä vainoharhaa ei tunnu erityisen mielipuoliselta.

Kun Yhdysvaltain viranomaiset arvelivat, että Moskovassa lymyillyt Snowden yrittää matkata Etelä-Amerikkaan Bolivian presidentin Evo Moralesin koneessa, kone ei saanut lentolupaa Ranskan, Italian ja Espanjan ilmatiloihin.

Niinpä kone joutui tekemään hätälaskun Itävaltaan. Snowdenia ei koneesta löytynyt.

Stonen mukaan tämä kertoo vaarallisesta muutoksesta. Hänen nuoruudessaan monet maat uskalsivat uhmata Yhdysvaltoja, mutta nyt koko Eurooppa on muuttunut Amerikkaa kumartavaksi ”satelliitiksi”.

Paitsi Venäjä.

”Mikään toinen maa Venäjän lisäksi ei olisi voinut suojella Snowdenia. Venäjä voi sanoa ’ei’ Yhdysvalloille ja se on hyvin tärkeää.”

Stone vastaa hieman vaivaantuneesti kysymykseen, mitä mieltä hän on Snowdenille turvapaikan antaneesta presidentti Vladimir Putinista. Hän on Stonen mukaan ”tuonut paljon hyvää venäläisille”, kuten järjestänyt talouden kuntoon 1990-luvun kaaoksen jälkeen.

Pari vuotta sitten Stone sai aikaan kohun, kun hän otti Venäjää myötäilevän näkemyksen Ukrainan tapahtumiin. Stonen mukaan Ukrainan mielenosoitukset ja presidentti Viktor Janukovytšin syrjäyttäminen olivat Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n masinoima tapahtuma.

Kotimaansa asioista hän puhuu vapautuneemmin. Stone ei kiertele, kun kysyn, pitääkö hän todella presidentti Barack Obamaa ”käärmeenä”, kuten hän on aiemmassa haastattelussa todennut. Onko Obama käärme?

”Kyllä. Koska hän kauppaa itsestään vaikutelman järjen miehenä ja hyvänä perheenisänä.”

Stone sanoo äänestäneensä Obamaa vuonna 2008, mutta ei enää 2012.

”Vuonna 2012 oli selvää, että Obama jatkaa tiedustelukäytäntöjä, sotimista ja iskuja miehittämättömillä lennokeilla. Hän jatkoi ( George W. ) Bushin politiikkaa, terrorisminvastaisen sodan imperiumia. Ei mitään muutosta.”

Sen lisäksi että Edward Snowdenin elävän elämän teknotrilleri oli vaikea rahoittaa, taustalla lymysi toinenkin pulma. Aiheesta on jo tehty mainio elokuva, Snowdenin paljastusten julkaisemiseen osallistuneen Laura Poitrasin dokumentti Citizenfour (2014). Se sai parhaan dokumenttielokuvan Oscarin.

Oliver Stone ei kuitenkaan hätkähdä. ”Tässä verrataan omenoita appelsiineihin. Kyse on aivan erilaisesta yleisöstä. Dokumentteja katsoo rajallinen joukko ihmisiä. Nyt puhutaan elokuvasta, se on aivan eri liigan peliä. Elokuvayleisö haluaa elokuvan, se haluaa viihtyä.”

Stonen elokuva on jännittävän lisäksi viihdyttävä. Snowdenia esittää uskottavasti Joseph Gordon-Levitt.

Tarinaan on kiedottu aimo ripaus rakkautta: tyttöystävä Lindsay Mills (elokuvassa Shailene Woodley ) on se, joka saa päähenkilön ”sisäisen liberaalin kasvamaan” ja kyseenalaistamaan työn, jota hän maansa puolustamiseksi tekee.

Tarina tuo mieleen Stonen aiemman elokuvan Syntynyt 4. heinäkuuta (1989). Tositapahtumiin pohjautuvassa tarinassa Vietnamin sotaan lähtevä, Amerikan lippuun kietoutuva, Ron Kovic palaa kotiin pyörätuolissa ja kääntyy Vietnamin sodan äänekkääksi vastustajaksi.

Metamorfoosi yhdenlaisesta patriootista toisenlaiseksi patriootiksi on teema, joka tuntuu sopivan hyvin kaksi kertaa Vietnamin sodassa haavoittuneelle Stonelle.

Elokuvan Snowden tutustuu omituisiin ja kyynisiin tiedusteluhahmoihin ja muuttuu vainoharhaiseksi analyytikoksi, joka yhdessä kohtauksessa peittää kannettavan koneensa kameran teipillä. Näin siksi, että hän pelkää isoveljen eli oman työnantajan katselevan häntä ja hänen tyttöystävänsä makuuhuonetta.

Snowden ei voinut elää työnsä ja salaisuuksiensa kanssa, toisin kuin samoista asioista perillä olleet kymmenet tuhannet muut amerikkalaiset tiedusteluihmiset. Ja niinpä, 29 vuoden iässä:

”Hän syyllistyi rikokseen estääkseen suuremman rikoksen tapahtumisen”, Stone sanoo.

Snowden-elokuvan ensi-ilta on 23. syyskuuta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat