Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Uusi teknologia mullistaa tapamme kokea musiikkia, taiteita ja koko todellisuutta – Katso, miten VR-kamerat maailmaasi muuttavat

Virtuaalitodellisuus tulee nyt ryminällä verkkokalvoillemme, ja aika suurella todennäköisyydellä se mullistaa myös musiikkibisneksen. Seuraavassa katsaus VR-teknologiaan.

Kulttuuri
 
Juhani Niiranen / HS
Petteri Marviala kokeili vuoden 2015 Slush-tapahtumassa Nokian virtuaalitodellisuuteen vieviä laseja.
Petteri Marviala kokeili vuoden 2015 Slush-tapahtumassa Nokian virtuaalitodellisuuteen vieviä laseja. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Viime vuosiin asti roolijako on ollut melko lailla selvä: artisti esiintyy ja yleisö vastaanottaa.

Niin ei ole enää.

Muutoksen syy on niin sanotussa VR-teknologiassa.

VR- eli Virtual Reality -teknologiassa käyttäjä laittaa päähänsä virtuaalilasit, joiden avulla hän voi kokea 360 asteen katselukokemuksen eli kokea olevansa tapahtumisen keskipisteessä. Hän voi päättää katseen suunnan eli katseleeko ylös, alas, sivuille vai taakse, aivan kuten oikeassa elämässäkin tapahtuu.

Suomeksi keinotodellisuudeksi kutsuttua teknologiaa käytetään niin simulaattoreissa, peleissä, mainonnassa, asuntonäytöissä, journalismissa kuin lyhytelokuvissakin. Sen avulla voi tuntea olevansa esimerkiksi hain hyökkäyksen kohteena, ajella vuoristoradalla, seurata raketin laukaisua lähietäisyydeltä tai matkustaa kaukaisille planeetoille.

Teknologian uskotaan luovan myös virtuaaliturismista bisnestä sekä mullistavan pornoteollisuuden.

HS:n ensimmäinen 360-videolla kuvattiin rottakoripalloa Heurekassa vuonna 2015. Tuorein video on Tough Viking -kisasta. Voit liikuttaa kamerakulmaa mobiililaitteellasi tai selaimellasi koko videon ajan.

Musiikkibisneksessä VR:n käyttö on vasta alussa, mutta mahdollisuudet valtavat. Eräs varhaisista käyttötavoista on musiikkiesityksen tallentaminen panoraamakameralla, kuten tässä Orchestre national d'Île de Francen esityksessä. Vastaavasti katsojan on mahdollista seurata esimerkiksi Coldplayn keikkaa lavalta käsin.

Uusi loikka livekonserttien VR-taltiointeihin otettiin keväällä, kun NextVR-yritys ilmoitti yhteistyöstä Live Nationin kanssa. Näin alan johtava toimija aikoo päästä musiikinbisneksessä vastaavan asemaan kuin sillä jo on urheilutapahtumisen taltioinnissa.

Live Nationin mukaan tarkoitus on esittää teknologialla satoja konsertteja tämän ja ensi vuoden aikana.

Uusi teknologia kiinnostaa luonnollisesti myös muita keikkajärjestäjiä. Flow-festivaalin taiteellinen johtaja Tuomas Kallio tosin suhtautuu varauksella keikkakokemuksen toisintamiseen uudesta perspektiivistä.

Virtuaalitodellisuudessa häntä viehättää siis virtuaalinen (kuviteltu) todellisuutta enemmän.

”Itse ajattelen tätä uutta teknologiaa jonkinlaisena tajuntaa laajentavana elementtinä, joka voi johdattaa katsojan millaiseen tilaan tahansa. Se on kuin näyttö, johon sukeltaa sisään ja jolla ei ole rajoja.”

Kallio on itse tutustunut VR:ään alan promotapahtumassa Berliinissä. Siinä määrin vaikuttava elämys oli, että hän kaavailee yhteisöllistä VR-tapahtumaa Flow’n yhteyteen ensi vuoden aikana.

Muiden taiteenalojen hän uskoo mullistuvan musiikkiakin enemmän.

”Näin erään teoksen, jossa matkataan pakolaisleirille Syyriaan, ja huomasin, että ihminen kokee voimakkaasti, kun on siellä paikan päällä”, Kallio kertoo.

”Tuli olo, että ’ei saatana, onks se oikeasti tällaista ihmisten elämä täällä?´ Siinä nousee empatiakyky ihan uudelle tasolle.”

”Luulen, että VR vaikuttaa todella voimakkaasti journalismiin, dokumenttielokuvaan ja teatterin tekemiseen.”

Yksi ennakkoluulottomimmista uuden teknologian hyödyntäjistä on Björk. Jo viisi vuotta sitten islantilaisartisti loi Biophilia-albumistaan iPad-sovelluksen, jossa jokaisesta kappaleesta oli oma pelinsä ja animaationsa. Kuuntelijat pystyivät myös muokkaamaan kappaleita.

Hänen varsinainen VR-historiansa käynnistyi Stonemilkerillä, joka on melko perinteinen 360-kuvausta käyttävä video. Siinä meren rannalla esiintyvä Björk kiertää kameraa ja kuuntelija voi itse päättää seuraako tätä, katseleeko takana avautuvaa peltomaisemaa vai ehkä auringonlaskua.

Vai ovatko artistin varpaat kuitenkin kiinnostavinta katsottavaa?

Yksinkertaisen videon teho on henkilökohtaisuudessa ja intiimiydessä. Autiolla rannalla seisova katsoja pääsee lähikosketukseen artistin kanssa.

Stonemilkerin jälkeen Björk on tehnyt kunnianhimoisempia kokeiluja VR-taiteilijoiden kanssa, ja hänen uusin albuminsa Vulnicura on tarkoitus julkaista VR-versiona kokonaisuudessaan.

Myös Musella on kunnianhimoisia keinotodellisuuteen liittyviä projekteja.

Kiinnostavan lisänsä VR-tarjontaan tuovat myös tuntemattomammat yhtyeet, jotka entistä edullisemman välineistön ansiosta pystyvät toteuttamaan taidettaan siinä kuin suuremmatkin nimet. Teknologia toimii luonnollisesti myös animaatioissa, kuten tästä Squarepusher-yhtyeen psykedeelisestä musiikkivideosta selviää.

VR:n vallankumouksellisuudesta ollaan asiantuntijoidenkin parissa vielä erimielisiä, mutta varmalta näyttää, että uusi teknologia tulee vähitellen mullistamaan tapamme kokea taiteita. Perinteisten tapojen rinnalle tulee uusia muotoja kokea niin konsertteja, musiikkivideoita, elokuvia kuin teatteriakin.

Tulevaisuudessa voimme siirtyä kotoamme mihin päin maailmankaikkeutta tai millaiseen fantasiamaailmaan tahansa, kunhan joku on sellaisen digitaaliseksi muuttanut.

Ajan kuluessa vanha joutunee väistymään.

Moni asiantuntija pitää musiikkivideoita pelien ohella suurena mahdollisuutena VR-teknologian läpimurtoon, sillä taideteoksina ne soveltuvat loistavasti virtuaalisen ja todellisuuden yhdistelyyn. Lisäksi aistit koville panevat lasit sopivat vielä tässä vaiheessa paremmin 2-3-minuutisten teosten kuin esimerkiksi elokuvien katseluun.

Musiikkibisneksen pelimerkkejä VR saattaa laittaa nopeastikin uusjakoon, jakaen niitä runsaskätisesti niille, jotka osaavat uutta teknologiaa hyödyntää.

Yksi selviytyjistä vaikuttaa olevan Samsungin kanssa VR-yhteistyötä tekevä Paul McCartney.

Nopeinta VR-teknologian yleistyminen on Aasiassa, mutta tapahtuu Suomessakin. Mediatalojen lisäksi sen käyttöä harjoitellaan monissa tuotantoyhtiöissä ja oppilaitoksissa. Onpa Suomessa useampiakin virtuaalitodellisuuteen keskittyviä yhdistyksiä. Vanhin niistä on FIVR.

Tämän viikon perjantaihin asti VR-lyhytelokuvia voi katsella Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin oheistapahtumassa Helsingissä.

(Maailman ensimmäinen pysyvä VR-elokuvateatteri on muuten jo todellisuutta. Se löytyy Amsterdamista.)

Tiettävästi ensimmäistä VR-teknologiaan perustuvaa suomalaista musiikkivideota käsikirjoitetaan parhaillaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Työtä tehdään erehtymisen ja oppimisen kautta.

”Me tutkimme kuinka paljon, millaista ja mistä suunnista tulevaa toimintaa katsoja haluaa katsella, vai haluaako vain fiilistellä jossain rauhallisessa tilassa”, tv- ja verkkojournalismin lehtori Minna Kilpeläinen kertoo.

”Tutkimme myös kameran liikkeitä. Kuvatessa pitää muistaa, että monet VR-teokset voivat aiheuttaa katsojissa pahoinvointia, varsinkin jos kamera vaappuu.”

Lisäksi pitää päättää katsojan roolista. Onko hän subjekti vai passiivinen sivustaseuraaja teoksessa?

Ensi keväänä opiskelijat tutkivat, pitääkö musiikki säveltää 360-ympäristöön eri tavalla.

Ylen kanssa yhteistyössä tehtävän videon esiintyjäkaarti on vielä salaisuus.

Mikä sitten pidättelee?

VR-laitteita on ennustettu myytävän maailmanlaajuisesti tämän vuoden aikana yli 10 miljoonaa kappaletta. Odotukset ovat siis korkealla.

Vielä tällä hetkellä ollaan kuitenkin vielä kana ja muna -vaiheessa. Kuluttajien kiinnostuksen herättämiseksi pitäisi olla laadukasta sisältöä, mutta sitä ei riittävästi ole, koska ei ole yleisöäkään.

”Olemme edelleen erittäin varhaisessa vaiheessa”, VR-teknologiaan erikoistunut tutkija Synes Elischka Aalto-yliopiston Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta kertoo.

”En ole vähään aikaan nähnyt mitään kovin yllättävää.”

Elischkan mukaan artistit vaikuttavat edelleen tekevän melko perinteisiä livestriimausta esimerkiksi Facebookissa, ja monien syntyneidenkin VR-teosten laatu on heikko.

Uusia kameroita tulee kuitenkin markkinoille jatkuvasti eikä välineistön hankkiminen ole rahasta kiinni. Lisäksi maailman arvokkaimmat yritykset ovat investoineet teknologiaan valtavasti, joten ne puskevat muutoksen läpi vaikka väkisin.

”Uskon todellisen läpimurron vievän muutaman vuoden”, Elischka sanoo. ”Mutta elämme kiinnostavia aikoja. On mahdoton sanoa, miten nopeasti asiat tapahtuvat.”

Ainakin yksi rajapyykki on jo saavutettu: uuden teknologian suomalaisairut Anssi Kela on 360-videolla jo esiintynyt.

Tarkennus: Suomessa on useita virtuaalitodellisuuteen keskittyneitä yhdistyksiä. Jutussa puhuttiin aluksi vain yhdestä.
Björk esiintyi hiljattain Avatar-asuisena virtuaalihahmona avatessaan näyttelynsä Lontoossa. Näyttelyssä on useita VR-videoita Vulnicura-albumilta.(kuvakaappaus videolta)
Björk esiintyi hiljattain Avatar-asuisena virtuaalihahmona avatessaan näyttelynsä Lontoossa. Näyttelyssä on useita VR-videoita Vulnicura-albumilta.(kuvakaappaus videolta)
Ville Männikkö
Olli Sinerma näytti toukokuussa 2015 kuinka pelaaminen virtuaalimaailmassa sujuu.
Olli Sinerma näytti toukokuussa 2015 kuinka pelaaminen virtuaalimaailmassa sujuu.
Benoit Doppagne
Virtuaalikypärä vuosimallia 1995.
Virtuaalikypärä vuosimallia 1995.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat