Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HS Kirjaston viikon kirja on Aila Meriluodon lähikuva Lauri Viidasta – Voit nyt ladata sen ilmaiseksi

Viidan suhde Meriluotoon on patologinen esimerkkitapaus epäonnistuneesta avioliitosta.

Kulttuuri
 
Antero Tenhunen
Lauri Viita synnyinmaisemissaan Tampereen Pispalassa.
Lauri Viita synnyinmaisemissaan Tampereen Pispalassa. Kuva: Antero Tenhunen

Joulukuussa Betonimylläri-runokokoelman ja Moreeni-romaanin tekijän Lauri Viidan (1916–1965) syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta.

Jo alkuvuodesta Pispalan rakastetun pojan juhlan kunniaksi saatiin Sakari Katajamäkäen toimittama teos Ne runot, jotka jäivät (WSOY), joka sisältää 55 Viidan eri lehtiin, kirjeisiin tai käsikirjoituksiin valmistamaa sikermää tai runoa, kommentaareineen. Samoin ilmestyi Katajamäen väitöskirja Kukunor. Uni ja nonsensekirjallisuuden traditio Lauri Viidan runoelmassa (ntamo).

Viime viikolla juhlavuotta jatkoi Olli Löytyn toimittama esseekokoelma Luojan palikkaleikki (Teos), jossa yhdeksän tutkijaa ja yksi runoilija etsivät uusia näkö- ja kuulokulmia Viidan tuotantoon ja kirjailijakuvaan.

Nyt HS Kirjasto tarjoaa jatkoksi Viidan puolison, runoilija Aila Meriluodon alkujaan vuonna 1974 ilmestynyttä teosta Lauri Viita, legenda jo eläessään (WSOY). Se on edelleen monella tapaa ylittämätön ja korvaamaton – ja nyt siis luettavissa ilmaiseksi sähköisessä HS Kirjastossa.

Viita lukeutuu kirjailijoihin, joiden tuotantoa saattaa olla hankala ymmärtää ilman hänen kerroksellisen sielunelämänsä tuntemusta.

”Viidassa kerrostuvat koko vuosisatamme sairauden oireet”, professori Juhani Niemi kirjoittaa Meriluodon teoksen arvostelussa (HS 15.12. 1974).

Viita tunsi alusta lähtien tehtäväkseen ikään kuin koko maailman luomisen, tuntemattoman valloittamisen.

”Tällaisesta runoilijanasenteesta ei voi syntyä muuta kuin mahtavia komplekseja”, Niemi jatkaa. ”Jo varhain Viita alkoi runoilijana hajota näiden kompleksien alle.”

Mielenterveysongelmista kärsinyt Viita oli kolme kertaa naimisissa. Meriluoto oli vaimo numero kaksi. Lapsia syntyi kaikkiaan seitsemän.

Heikki Kujanpään vuonna 2004 ohjaama näytelmä Putoavia enkeleitä käsittelee Viidan ja Meriluodon myrskyisää suhdetta. Näytelmän elokuvaversio valmistui vuonna 2008.

Meriluoto otti tehtäväkseen välittää suurelle lukijakunnalle jäävuoren pimeän puolen: neuroottisen, aggressiivisen, loputtomasti itseään tehostavan Viidan.

”Viidan suhde Meriluotoon on patologinen esimerkkitapaus epäonnistuneesta avioliitosta”, Niemi arvioi. ”Tasapainottomuus, toisen alistaminen, kilpailuhenki, ajoittainen piittaamattomuus kuvastuvat tuossa avioliitossa, jonka arkea kirjoittaja tallettaa kuin sairaskertomusta.”

Niemen käsityksen mukaan teoksen antama kuva lienee pieniä piirtoja myöten tosi, melkein kammottavan tosi.

Viita ei kärsinyt kustantajan tai runoutta harrastavan yhteisön nuivuudesta. Pikemminkin hänen lahjakkuutensa ymmärrettiin yleisesti: hän sai ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa.

”Rinnakkaistapauksena nousee mieleen Kaarlo Sarkian menestys 1930-luvulla”, professori Niemi kirjoittaa. ”Yhtä lailla kumpikin runoilija eli jatkuvaa kriisiä, poltti omaa kynttiläänsä loppuun saakka. Kummankin kohtaloksi tuli oma luonto, eivät olosuhteet.”

Meriluodon metodi yhdistelee nauhurihaastattelujen sirpaleita omiin tärisyttäviin muistikuviinsa. Syntyy toisaalta haltioitunutta, toisaalta erittelevää kerrontaa. Mukaan mahtuu monenlaisia tuokiokuvia, kaskuja, joskus melkein mahdottomalta vaikuttavia tarinoita.

”Teos kokoaa kappaleita kulissien takaa, kuin päiväkirjaa, kuin romaania, kuin sensaatioreportaasia”, Niemi kirjoittaa. ”Meriluoto tarjoaa sekoittuneen, selkiintymättömän lukuelämyksen, josta ei puutu vauhtia eikä jännitystä.”

HS Kirjasto on HS:n iPad- ja Android-tablettisovelluksista löytyvä sähkökirjakokoelma. Viikon kirja on luettavissa ilmaiseksi, jos tilaajalla on painetun lehden lisäksi verkkotilaus tai HS Verkko Plus -tilaus.

Martti Kainulainen
Aila Meriluoto syyskuussa 2010.
Aila Meriluoto syyskuussa 2010.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat