Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Nolla euroa taidemuseolle – kuinka kauan Guggenheim-hankkeen jahkailu voi jatkua?

Olli Rehn löysi Guggenheim-hankkeelle 15 miljoonaa euroa ja Sanni Grahn-Laasonen 25 miljoonaa euroa. Timo Soinille tämä ei sovi, vaikka kaupungin mukaan investointi olisi valtiolle erityisen kannattava. Tukisäätiö on optimistinen – ainakin vuodenvaihteeseen asti.

Kulttuuri
 
Antti Saloniemi / HS
Timo Soinin mukaan valtion sopiva panostus taidemuseoon on nolla euroa, vaikka Olli Rehn löysi oman ministeriönsä kautta 15 miljoonaa euroa ja Sanni Grahn-Laasonen veikkausvoittovaroista 25 miljoonaa euroa. Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen antoi kaupungin vaikutusarvion tietoja kahteen ministeriöön, mutta julkiseen keskusteluun kaikkea tietoa ei ole saatu.
Timo Soinin mukaan valtion sopiva panostus taidemuseoon on nolla euroa, vaikka Olli Rehn löysi oman ministeriönsä kautta 15 miljoonaa euroa ja Sanni Grahn-Laasonen veikkausvoittovaroista 25 miljoonaa euroa. Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen antoi kaupungin vaikutusarvion tietoja kahteen ministeriöön, mutta julkiseen keskusteluun kaikkea tietoa ei ole saatu. Kuva: Antti Saloniemi / HS

Nouseeko Guggenheimin museo Helsingin Etelärantaan? Kuinka kauan jahkailu miljoonahankkeen kanssa voi jatkua?

Elokuussa ministerit Sanni Grahn-Laasonen (kok) ja Olli Rehn (kesk) tekivät yhteisen esityksen, jossa opetus- ja kulttuuriministeriö tukisi hanketta 25 miljoonalla eurolla ja työ- ja elinkeinoministeriö 15 miljoonalla eurolla.

Se oli kahden hallituspuolueen ministereiltä melkoinen päänavaus, mutta esitys ei edennyt hallituksessa perussuomalaisten puheenjohtajan, ulkoministeri Timo Soinin vastustuksen takia.

”Guggenheimiin ei käytetä veronmaksajien rahaa. Yksityisellä rahalla sen saa mielihyvin rakentaa”, Soini kirjoitti blogissaan.

Soini toistaa vanhan polven kuvataidevaikuttajien, kuten kriitikko Otso Kantokorven linjaa. Vasemmistoliittolainen Kantokorpikin toivotti museon tervetulleeksi Helsinkiin, ”jos Poju maksaa” viitaten siis suomalaiseen taidemesenaattiin ja miljardööriin Chaim ”Poju” Zabludowicziin. Blogissaan Kantokorpi on toki ollut ehdottomampikin. ”Kaadetaan koko hanke”, hän on kirjoittanut.

Taidekentällä on ollut muitakin vaikutusvaltaisia vastustajia, joilla on ollut ymmärrettävä huoli muun kuvataidekentän resursseista. Olisiko eurokin Guggenheimille pois muiden instituutioiden julkisesta tuesta?

HS:n saamien tietojen mukaan ainakaan opetus- ja kulttuuriministeriön 25 miljoonaa euroa ei olisi nykyisistä tuista pois. Summa kertyisi lähinnä käyttämättömistä veikkausvoittovaroista ja rahastoitujen veikkausvoittovarojen tuotoista.

”Nolla euroa taidemuseolle” tuntuu yhtä äärimmäiseltä kuin viiden vuoden takainen Guggenheim-huuma.

Kaikkihan alkoi tammikuussa 2011, kun Helsingin kaupunki maksoi kynnysrahana Guggenheimin säätiölle 1,7 miljoonaa euroa – josta 750 000 euroa tuli suomalaissäätiöiltä ja loput veronmaksajilta – jotta Guggenheimin säätiö ylipäätään lähti selvittämään, haluaako se Helsinkiin.

Pidän tätä kynnysrahana, vaikka muodollisesti rahalla saatiin yleisluontoinen tutkimus, jossa tammikuussa 2012 sinänsä odotetusti todettiin, että Guggenheimin säätiön avulla Helsinkiin voitaisiin saada yksi kiinnostava taidemuseo lisää. Se oli toki arkijärjelläkin todettavissa.

Guggenheimin säätiö oli saatu kiinnostumaan siinä määrin, että säätiö järjesti arkkitehtuurikilpailun ilmaiseksi, kun kilpailun julkinen rahoitus kaatui kaupunginhallituksessa toukokuussa 2012 yhdellä äänellä. Kaupungin oli tämän jälkeen helppo varata tontti Etelärannasta nykyisen parkkipaikan kohdalta kilpailuun, koska muita suunnitelmia parkkipaikalle ei ollut.

Arkkitehtuurikilpailu ratkesi kesäkuussa 2015 Moreau Kusunoki Architectsin suunnitelman voittoon. Ranskalaisen arkkitehtitoimiston voittajaehdotuksesta ei valtavaa innostusta ole syntynyt. Taide olisi tässäkin museossa tärkeintä, eivät ulkokuoret – vaikka museon ulkomateriaaliksi ehdotetun hiilikäsitellyn puun kerrotaankin hohtavan auringossa hopeisena.

Moreau Kusunoki Architectes
Guggenheim-arkkitehtuurikisan voitti pariisilainen arkkitehtitoimisto Moreau Kusunoki Architectes ehdotuksellaan Art in the City. Voittaneessa ehdotuksessa taidemuseon julkisivussa käytetään suomalaista hiilikäsiteltyä puuta sekä lasia. Havainnekuva Art in the City ehdotuksesta.
Guggenheim-arkkitehtuurikisan voitti pariisilainen arkkitehtitoimisto Moreau Kusunoki Architectes ehdotuksellaan Art in the City. Voittaneessa ehdotuksessa taidemuseon julkisivussa käytetään suomalaista hiilikäsiteltyä puuta sekä lasia. Havainnekuva Art in the City ehdotuksesta.

Mitä museo maksaisikaan? Rakennuskulut olisivat noin 130 miljoonaa euroa ja yksityisille rahoittajille korvamerkitty lisenssimaksu 30 miljoonaa dollaria eli noin 26 miljoonaa euroa, josta Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on koonnut jo yli 20 miljoonaa euroa. Museon omistus olisi kaupungilla, joka voisi halutessaan potkaista Guggenheimin säätiön ulos rakennuksestaan määräaikaisen sopimuksen jälkeen.

Helsingin kuluja hankkeessa voi verrata vaikka siihen, että kaupunki voi panna rahaa yli sata miljoonaa euroa Herttoniemen liikenneympyrän purkamiseen.

Hallituksen panostus olisi vielä vaatimattomampi. Tällä hetkellä hallitus haluaa sijoittaa 43 miljoonaa euroa, suunnilleen saman summan kuin kahden ministerin Guggenheim-esityksessä, korvatakseen EU:n päästökaupasta aiheutuvaa sähkön kallistumista esimerkiksi metsä-, teräs- ja kemianteollisuudelle, vaikka Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on tyrmännyt hallituksen esityksen julkisten varojen perusteettomana tuhlaamisena. Kokonaisuudessaan lähes viiden miljardin euron yritystuista Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla pitää 850 miljoonaa tukieuroa taloudelle vain haitallisena.

Entä museon toimintakulut? Vuoden 2013 arviossa vuotuiset kulut olisivat yli 13 miljoonaa euroa, ja vuotuiset tuotot yli kahdeksan miljoonaa euroa. Sen jälkeen luvut on saatu HS:n tietojen mukaan kaupungin virkamiesten valmistelemassa vaikuttavuusarviossa houkuttelevammiksi.

Mutta olisiko museo joka tapauksessa alle viiden miljoonan euron vuotuinen rahareikä veronmaksajille vielä rakennuskulujen jälkeen?

Ei olisi, sillä veronmaksajat jäisivät joka vuosi voitolle, vastaavat Helsingin kaupunginjohtajat ja toistaiseksi tehdyt tutkimukset. Taloustutkimus arvioi tammikuussa, että valtion verotulot (arvonlisä- ja ansiotulovero) voisivat museon myötä kasvaa 9,6 miljoonaa euroa vuodessa. Helsingin (tai pääkaupunkiseudun) verotulot voisivat lisäksi kasvaa 2,6 miljoonaa euroa vuodessa. Ja työllisyyden parantuessa julkiset menot vähenisivät neljä miljoonaa euroa vuodessa.

Julkistettujen tutkimusten lisäksi kaupungin ja valtion pitäisi kuitenkin julkistaa myös oma vaikuttavuusarvionsa. Kaupunki tätä pitkään lupailikin, mutta apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) on paljastanut vain, että kaupungin uusimmat laskelmat ovat samansuuntaisia kuin muutkin tutkimukset: vuotuisia verotuloja tulisi menoja enemmän, ja suurin verotuloista hyötyjä olisi valtio.

Vaikuttavuusarviota ei voi Viljasen mukaan viimeistellä ennen kuin mahdollinen kokonaisrahoitus on selvillä. Viljanen paljasti HS:lle kuitenkin myös, että ”ainakin opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö olivat tietoisia [kaupungin tekemästä] vaikuttavuusarviosta”.

Ministerit Sanni Grahn-Laasonen ja Olli Rehn tiesivät siis kaupungin virkamiesselvityksistä jotain, mitä julkiseen keskusteluun ei ole tarkemmin tuotu. Ja se sai heidät vakuuttumaan, että valtion kannattaisi tukea hanketta 40 miljoonalla eurolla.

Guggenheim-huumaa kokeneet ovat rauhallisempia kuin viisi vuotta sitten. Viime kuukausina en ole enää lukenut jalat irti maasta olevia kuvauksia siitä, kuinka kaikki muuttuisi hyväksi, jos Guggenheim saadaan Suomeen. Ei varmasti muuttuisi, ja onhan Helsingissä erinomaisia museoita ja näyttelyitä nytkin.

Mutta Tukholman ja Pietarin kuvataidetarjonta on kansainvälisesti vetovoimaisempaa, ja tokihan Guggenheimin museon kaksi tai kolme laajempaa sekä kolmesta viiteen suppeampaa näyttelyä vuosittain tänne mahtuisi. Samalla Guggenheimin museo olisi Helsingille yksi vetovoimatekijä lisää.

Vetovoimatekijöitä on kaivattu, jotta esimerkiksi yhä useampi tänä vuonna lentoa Helsinki-Vantaan kentällä vaihtavista kansainvälisistä matkustajista tahtoisi kentältä myös pääkaupunkiseutua ihmettelemään.

Potentiaalia on. Vuonna 2015 Helsinki-Vantaan lentokentällä kävi 2, 2 miljoonaa kansainvälistä vaihtomatkustajaa ja tänä vuonna elokuun loppuun mennessä heitä on ollut jo noin 1,5 miljoonaa henkeä. Heidän jenejään, juanejaan, dollareitaan, puntiaan ja eurojaan Helsinki ja valtio tietysti havittelevat. Taloustutkimuksen mukaan matkailijavirran lasketaan kasvavan Guggenheimin myötä 130 000 ihmisellä vuodessa, ja lukema perustuu osaltaan juuri siihen, että vaihtomatkustajia saataisiin lentokentältä keskustaankin.

”Olemme Aasian-lentoyhteyksien takia aivan parhaassa paikassa ja minua kiinnostavat myös risteilymatkustajat, joille Helsinki pitäisi myös saada vaihtokaupungiksi”, perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén sanoo.

”Sen sijaan että he käyttäisivät parikymppiä ostaakseen kupin kahvia ja vähän marjoja torilta, he voisivat käyttää 500 euroa ja jäädä yöksi. Siihen tarvitaan kuitenkin lisää vetonauloja, ja Guggenheim voisi olla yksi niistä.”

Kimmo Räisänen
Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén toivoo Helsingille lisää vetovoimatekijöitä. ”Guggenheimin museo voisi olla yksi niistä.”
Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén toivoo Helsingille lisää vetovoimatekijöitä. ”Guggenheimin museo voisi olla yksi niistä.”

Packalénin mukaan tavallinen kiinalaisturisti ei mene Ateneumiin ja lähetä selfietä kotimaahan, mutta Guggenheimiin tämä voisi mennäkin. Packalén vakuuttui tästä käytyään New Yorkin Guggenheimin museossa turistipöhinää katsomassa ja säätiön johtoa tapaamassa.

Pitääkö ylipäätään rakentaa museo havitellen myös ”tavallisia kiinalaisturisteja” eikä vain näyttelyjen vakiokävijöitä?

Ei siitä liene haittaakaan ole, jos tarpeeksi suuri osa rahoituksesta tulisi työ- ja elinkeinoministeriöltä ja yksityistahoilta ja jos näyttelytoiminta on yhtä kunnianhimoista kuin muutenkin nykyisen pääjohtajan Richard Amrstrongin kaudella.

New Yorkissa on tällä hetkellä näytteillä esimerkiksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan nykytaidetta, jota emme liikaa Suomessa näe. Bilbaossa nähdään pian lähes 90 Francis Baconin maalausta ja näyttely sisältää pohdintaa niiden Velasquez- ja Picasso-vaikutteista. Suomessahan painopisteet olisivat ”1900- ja 2000-lukujen merkkiteokset eri puolilta maailmaa, pohjoismaisen designin ja arkkitehtuurin parhaimmisto sekä suomalaisen taiteen saavutukset eri aloilla”.

Hyvältä kuulostaa, mutta on Guggenheimilla ongelmansakin. Saisipa säätiö esimerkiksi Abu Dhabiin rakenteilla olevan museon rakennusfirmojen käytännöt kuntoon. Se ei valitettavasti ole onnistunut samalle alueelle rakentavilta British Museumilta eikä Louvreltakaan.

Helsingin vetovoimatekijöiden tärkeyteen ovat joka tapauksessa havahtuneet hyvin vaikutusvaltaiset tahot. Guggenheim-hanketta tukevat nyt esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), toistaiseksi 2,8 miljoonaa euroa hankkeeseen sijoittaneet suuret hotelli- ja ravintola-alan suuret yritykset sekä toistaiseksi miljoona euroa hankkeeseen sijoittaneet Finnair ja laivayhtiöt ja Helsingin taksit.

Seuraavaksi voisivat järkevöityä julkisen tuen ”nollalinjalaiset”. Jotain hankkeeseen varmaankin kannattaisi panostaa, jos se ei pelkästään yksityisellä rahalla toteudu. Mutta ei mitä tahansa eikä muuta kuvataidetarjontaa näivettämällä.

Käytetään hypoteesina kahden ministerin ehdottamaa 40 miljoonaa euroa. Jos sen kokoluokan esitys menisi jossakin tulevassa budjettiriihessä läpi, esittäisikö Helsingin kaupungin johto silloin kaupunginhallitukselle rakentamista ja kaupungin ehkä noin 80 miljoonan euron panostusta, jos yksityistä tukea ei tule nykytietoa enempää?

Kaupunginjohtajilta tähän ei saa suoraa vastausta tivaamisenkaan jälkeen. Kaikkia kortteja ei paljasteta.

Sinänsä hankkeen kaatuminen ei olisi iso asia nykyhallitukselle. Periaatteellinen päätöshän tuli tavallaan jo Soinin suusta, vaikka yhteistä muodollista päätöstä hallituksessa ei ole tehty. Soini sai pisteet hankkeen periaatteellisilta vastustajilta ja keskusta sekä kokoomus voivat aina syyttää Soinia, kun elinkeinoelämä sekä erityisesti rakennus-, matkailu- ja ravintola-ala eivät saa havittelemaansa hanketta.

Se olisi yksi hankkeen monista paradokseista: rakennustyöläiset sekä hotellien ja ravintoloiden siivoojat ja tarjoilijat voivat vielä harmitella Soinia, joka vie heiltä lisätienestien mahdollisuudet.

Jo vuonna 2013 Guggenheim Helsinki -suunnitelmassa arvioitiin, että museo työllistäisi suoraan 103–111 henkilöä ja hankkeen epäsuorien työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan 340–380 työpaikkaa. Sittemmin rakennusteollisuus on arvioinut, että museon rakentamisvaihe työllistäisi kokonaisuudessaan vajaat 2000 henkeä vuoden ajaksi. Taloustutkimus on puolestaan on arvioinut, että työllisyysvaikutus pelkästään matkailualalla voisi olla 215 henkilötyövuotta ja lisäksi tulisi välillisesti 190 henkilötyövuoden vaikutus.

”Monet puolueessani luulevat, että tämä olisi vain taiteen tukemista”, perussuomalaisten kansanedustaja Packalén pahoittelee.

”Otetaan asiat asioina. Katsotaan realistisesti menoja ja tuotto-odotuksia ja jutellaan vielä myös risteily-yhtiöiden kanssa. Ja tuetaan, jos se katsotaan kannattavaksi. Jotain rohkeaa ja innovatiivista täytyy joka tapauksessa yrittää. Nykykeinoin Helsinki ja Suomi eivät selviä.”

Tällä hetkellä kyttäily jatkuu.

”Kaupunki kerää dataa koko ajan, viimeksi satamista matkailijoiden rahankäytöstä. Muuten pallo on nyt Guggenheim Helsingin Tukisäätiöllä ja valtiolla. Jos tulee myönteisiä signaaleja, aktivoidumme”, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) kertoo.

Kaupungin ei tarvitsekaan tehdä mitään ennen vuodenvaihdetta, jolloin museolle tehty varaus Etelärannan pysäköintialueelle joko uusitaan tai lopetetaan.

Mitä tekee yksityistä rahaa hankkeelle keräävä Tukisäätiö? Sen puheenjohtaja Ari Lahti sanoi viime viikolla Guardianissa, että hanke on valitettavasti politisoitu.

”Perussuomalaisten kannatus on laskenut. He tarvitsivat jonkun populistisen voiton, ja sellaiseksi valitettavasti valikoitui valtion kannalta paras ja erityisen tuottava investointi. Valtion investoinninhan lasketaan maksavansa itsensä takaisin 5–6 vuodessa”, Lahti sanoo nyt HS:lle.

”Mutta jatkamme vaihtoehtoisen rahoituksen etsimistä, olemmehan jo keränneet reilusti yli 20 miljoonaa euroa museon lisenssimaksuun. Olen edelleen optimistinen ja uskon rahoitusmallin löytyvän.”

Lahti tietää hyvin, että rahoitukseen täytyy tulla jotain oleellisesti uutta, jotta nollalinjalla olevat taipuisivat myöntämään valtion investoinnin hyödyllisyyden.

Kuinka kauan Lahti jatkaa yrittämistä?

”Absoluuttista takarajaa ei ole. Mutta oma henkinen takarajani on vuodenvaihde.”

Milla Takala
Pysäköintialue Etelärannassa. Tämän tontin kaupungin varasi arkkitehtuurikilpailulle Guggenheimin museota varten.
Pysäköintialue Etelärannassa. Tämän tontin kaupungin varasi arkkitehtuurikilpailulle Guggenheimin museota varten.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat