Valikko
Kulttuuri

Tällainen on legendaksi noussut Tähtien sota -säveltäjä – mutta onko John Williams plagioija? Kuuntele ja vertaa

50 Oscar-ehdokkuutta saanut John Williams ammentaa vanhoilta mestareilta Korngoldista Stravinskyyn ja on nyt arvostetumpi kuin koskaan.

Säveltäjä John Williams nousi viime viikolla taas uuteen ennätykseen.

Williams (s. 1932) sai peräti viidennenkymmenennen Oscar-ehdokkuutensa, tällä kertaa uusimman Star Wars: The Force Awakens -elokuvan musiikista. Williamsin edellä Oscar-ehdokkuuksissa on vain Walt Disney. Oscar-palkintojakin Williamsilla on jo viisi. Nyt 83-vuotiaana hän on arvostetumpi kuin koskaan.

Syytä kiitollisuuteen on sinfoniaorkestereillakin. Williamsin ansiosta niiden voimavarat ovat tuttuja myös monille elokuvakävijöille, jotka eivät vielä harrasta klassista musiikkia.

Ensimmäisen Tähtien sodan musiikin levytti London Symphony Orchestra, jonka nykyisistä jäsenistä osa on kertonut hurahtaneensa sinfoniseen sointiin nimenomaan Tähtien sota -elokuvia katsoessaan.

Tähtien sotaa soittavat nykyisin niin Berliinin filharmonikot Sir Simon Rattlen johdolla kuin Los Angelesin filharmonikot Gustavo Dudamelin johdolla. Dudamel myös johti The Force Awakens -elokuvan soundtrackin alun ja lopun Williamsin pyynnöstä.

Williams on säveltänyt musiikin kaikkiin seitsemään Tähtien sota -elokuvaan ja hän toi sinfoniaorkesterin myös moniin muihin hittielokuviin. Niitä ovat esimerkiksi Tappajahai, E. T., Indiana Jones -elokuvat, Yksin kotona, Schindlerin lista, Jurassic Park ja ensimmäiset Harry Potter -elokuvat.

Sinfoniaorkesterit ja suuret solistit ovat osoittaneet kunnioitusta ja kiitollisuutta tilaamalla Williamsilta varsinkin konserttoja, esimerkiksi sellokonserton Yo-Yo Malle.

Suomalaisorkesterien ja -kapellimestarien Williams-panos on yleisesti ottaen ollut Tähtien sota -painotteista.

Elokuvamusiikkia on kuultu useiden kaupunginorkesterien konserteissa, usein täysille saleille. Williamsia johtanut säveltäjä, kapellimestari ja viulisti Jaakko Kuusisto kutsuu häntä HS:lle ”täysin ylivoimaiseksi orkesterisäveltäjäksi nykyisten leffasäveltäjien joukossa”.

”Sävelkieli on aina optimaalista kuhunkin projektiin, ja hänen kykynsä luoda tunnetiloja on hämmästyttävä”, Kuusisto ylistää.

Sinfonia Lahden seuraava ylikapellimestari Dima Slobodeniouk vaihtoi jopa viime vuonna tahtipuikon lasermiekkaan ja taisteli tarmokkaasti Darth Vaderia vastaan ennen Youtubesta löytyvää Williams-konserttiaan Galiciassa Espanjassa:


”Lasermiekkailu oli todella nastaa!” Slobodeniouk ylistää HS:lle, vaikka aikookin pitäytyä lavalla yleensä tahtipuikossa.

”Williams on mestari. Häntä ei välttämättä edes tarvitse kutsua elokuvasäveltäjäksi – hän on vain säveltäjä isolla S:lla. Loistava melodikko, hallitsee muodon ja tekee värikästä, rohkeaa orkestrointia.”

Aivan pelkkään elokuvamusiikkiin suomalaisorkesterien Williams-ohjelmisto ei ole jääynyt. Esimerkiksi säveltäjän tuubakonsertto on soinut Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa vuonna 2009. Tänä keväänä Williamsia on jälleen Tampere Filharmonian ohjelmistossa, kun Santtu-Matias Rouvali johtaa maaliskuuta Williamsin pienen Fanfare of Fenway -sävellyksen.

Williamsin menestys vaati kovan pohjatyön ja paljon onnea.

Hän opiskeli New Yorkin maineikkaassa Juilliard School of Musicissa itsensä Rhosina Lhévinnen johdolla pianonsoittoa ja esiintyi samaan aikaan jazzklubeissa. Hän päätyi Hollywoodiin aluksi pianistina ja sovittajana. Williams teki yhteistyötä sittemmin myös Vaaleanpunaisen pantterin teeman keksijänä tunnetun Henri Mancinin sekä esimerkiksi Alfred Hitchcockin hovisäveltäjä Bernard Herrmannin kanssa.

Sovitustyöt johtivat oman tv-sarja- ja elokuvamusiikin tekoon jo 1950-luvulla. Ensimmäinen Oscar-ehdokkuus tuli 1960-luvulla Nukkelaakson (Valley of the Dolls) musiikista ja ensimmäinen Oscar vuoden 1971 sovitustyöstä Viulunsoittaja katolla -elokuvaan. Williams oli huipulla jo ennen kuin nuori Steven Spielberg teki hänestä hovisäveltäjänsä elokuvissa Kovat ratsastajat, Tappajahai ja Kolmannen asteen yhteys.

Juuri Spielberg suositteli Williamsia myös ohjaaja George Lucasille, joka oli jo ehtinyt valita levyhyllystään klassisia suosikkejaan Tähtien sodan väliaikaiselle musiikkiraidalle eli ”temp trackille”. Mukana oli esimerkiksi Erich Wolfgang Korngoldia, Gustav Holstin Planeetat-teosta sekä Ravelin Boleroa ja Stravinskyn Kevätuhria. Näiden pohjalta syntyi Williamsin Tähtien sota -musiikki, ja menestystarina oli valmis.

Yksi syytös on kuitenkin seurannut pitkin matkaa. Onko elokuvamusiikin mestari plagioinut suuria säveltäjiä? Sellainen ei olisi elokuvamusiikin piirissä tavatonta. Joskus säveltäjiä pyydetään jopa mukailemaan väliaikaisen ”temp trackin” sävellyksiä omassa työssään. Näin saattoi käydä vielä ensimmäisessä Tähtien sodassakin.

Tunnetuin esimerkki on Korngoldin Renkaita vedessä -elokuvamusiikin (King’s Row 1942, pääosassa tuleva presidentti Ronald Reagan) ja Tähtien sodan avainteeman yhteys:


Jaakko Kuusisto ei syytöksestä hätkähdä.

”Samanlaista on pääteeman viisi ensimmäistä säveltä, josta mielleyhtymä kyllä syntyy, mutta sen jälkeen uskon, että samankaltaisuuden vaikutelma syntyy lähinnä orkestrointityylin kautta.”

Yhteyksiä on muitakin. Tällä Youtube-videolla esitellään Williamsin musiikin samankaltaisuuksia vanhoihin mestariteoksiin rumalla termillä ”rip off” (varastaa), kun taas seuraavassa videossa otsikoidaan maltillisemmin ”tajunnanräjäyttävistä samankaltaisuuksista”. Musiikkinäytteet alkavat kohdasta 00.36:


Näissä näytteissä kutsuisin lähinnä Tähtien sodan Tatooine-planeetan musiikkia varsin suoraksi kopioksi Igor Stravinskylta. Samankaltaisuutta on Kevätuhrin toisen osan johdannon kanssa. Tosin Stravinsky teki itsekin omat varkautensa.

Williams vaikuttaa lainanneen myös Holstin Planeettoja varsin vapautuneesti.

Useissa muissa esimerkeissä mikään oikeuslaitos ei Williamsia tuomitsisi. Esimerkiksi jouluelokuva Yksin kotona -musiikin muistuma Pjotr Tšaikovskin jouluisen Pähkinänsärkijän musiikkiin ei ole kopio, vaan silmänisku ja kunnianosoitus vanhemmalle mestarille.

”Vaikutteet ovat kyllä joskus selviä, mutta ne jäävät vaikutteiksi olematta varsinaisia lainoja”, Kuusisto arvioi.

Keskustelu jatkuu. Newyorkilainen klassisen musiikin radioasema WQRX mainitsi joulukuussa Tähtien sodan ”keisarillisen marssin” (tai ”Darth Vader -teeman”) yhteydet Holstin Planeettojen Mars-osaan sekä Chopinin toisen pianosonaatin Surumarssiin. Tälläkään kertaa kyse ei ole plagioinnista, vaan ehkä pikemminkin parafraaseista, kuten tutkija Jeremy Orosz arvioi viime vuonna Journal of Musicological Researchin artikkelissa.

Teemojen yhtäläisyyksien pohtimisen jälkeen on hyödyllistä tarkastella miten Williams teemoja käyttää. Klassisesti koulittuna hän tietää hyvin, kuinka teemoja kehitellään esimerkiksi sonaattimuodossa ja kuinka motiiveja voidaan käyttää myös johtoaiheina Richard Wagnerin oopperoiden tapaan. Johtoaiheet voivat liittyä henkilöhin, esineisiin ja ideoihin.

Yksinkertainen, mutta elokuvallisesti toimiva esimerkki löytyy uudesta Force Awakens -elokuvasta. Williams esittelee uuden päähenkilön Reyn ja hänen teemansa, jolla on yhteys aiempien elokuvien ”Voiman” teemaan. Hän esittelee myös esimerkiksi uuden pahiksen Kylo Renin musiikin, ja taistelukohtauksessa nämä teematkin lähtevät taistoon.

Pelkällä musiikilla saatetaan viitata myös henkilöön, jota ei sillä hetkellä nähdä ja ehkä jopa antaa juoniviitteitä tuleviin tapahtumiin.

Spoilerivaroituksen kera todettakoon, että musiikin avulla fanit ovat kehitelleet teorian yhden päähenkilön mahdollisesta taustasta. Hänen ilmestyessään kuullaan musiikkia, joka häivähti aiemmassa elokuvasarjan jaksossa tietystä henkilöstä puhuttaessa.

Williamsin taidoista säveltäjänä kiistellään yhä.

Kriitikkojen taistelu koettiin äskettäin esimerkiksi laadukkaassa New Yorker -lehdessä. Arvostettu musiikkitoimittaja ja -kirjailija Alex Ross kirjoitti Williamsista ylistävästi, vapautti hänet plagiointisyytöksistä ja totesi toki samalla, että kun Williamsista tuli brändi, hänen rohkeammat kokeilunsa ja monipuolisuutensa jossain määrin vähenivät.

Elokuvatoimittaja Richard Brody myönsi Rossin ylivertaiset kyvyt musiikilliseen analyysiin mutta haukkui säveltäjä Williamsin sittenkin pataluhaksi.

”Williamsin Tähtien sota -musiikki komentaa äänekkäästi ja aggressiivisesti tuntemaan, ja tuntemaan yhtä asiaa”, Brody tykitti.

Hänen mukaansa Williamsin musiikki yrittää pakottaa katsojat alistumaan yksinkertaisiin ja kapeisiin tunne-elämyksiin ja edustaa vastakohtaa mielikuvitukselle.

Toisaalta Williams on jossain määrin tarinan armoilla. Jo 1977 Helsingin Sanomien elokuvatoimittaja Helena Ylänen kirjoitti ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan myönteisessä arviossaan ”sadun yksinkertaisuudesta”.

”On olemassa nuori poika, vanha viisas mies, paha kuningas, vangittu prinsessa. Korkeampi Voima ja onnellinen loppu”, Ylänen kirjoitti.

Williamsin puolustukseksi voinee sanoa, että kun juoneen ilmestyi Imperiumin vastaiskussa moniselitteisyyttä, se heijastui myös musiikissa. Juuri Imperiumin vastaiskussa Williams sai johtoaihetekniikkansakin rikastumaan.

Force Awakens -elokuva ei tarjoa Williamsin parasta Tähtien sota -musiikkia, vaikka hän käyttää taitavasti muistumia aikaisempien osien musiikista ja tuottaa myös ihan hyviä uusia musiikkipätkiä.

Tätä on arveltu ohjaaja J. J. Abramsin syyksi. Aikaisemmin Williams saattoi säveltää valmiimmaksi leikattua elokuvaa. Nyt hän sai eteensä yhä uusia Abramsin tekemiä muutoksia. Näin sävellystyö ja myös soundtrackin levytys tehtiin monissa pätkissä.

Lucas ja muut alkuperäisen trilogian ohjaajat antoivat kameran levätä välillä avaruusnäyissä pidempäänkin, ja juuri niinä hetkinä Williams saattoi kehitellä musiikistaan jotain varsin vangitsevaa. Abrams pitää toiminnan käynnissä ja suvantoja on varsin vähän, mikä antaa Williamsille vähemmän mahdollisuuksia.

Mutta kyllä hän osaa ne yhä hyödyntää.



Kulttuurin uutiskirje

Kerran viikossa saapuva HS:n kulttuuriuutiskirje kokoaa yhteen sähköpostiin parhaat kulttuurijutut viikon varrelta sekä viikonlopun kiinnostavimmat kulttuuritärpit.

Uutiskirje on ilmainen.

Katso esimerkki uutiskirjeestä tästä.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    2. 2

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    3. 3

      Presidentti Niinistö torjui virkanimityksen – ministeriön ehdotus oikeuskansleriksi poistettiin valtioneuvoston käsittelystä, vaikka siitä oli jo kerrottu hakijoille

    4. 4

      Palkittu kirjailija: Robotit ja tekoäly vievät vääjäämättä valkokaulustyöt eikä koulutuskaan enää pelasta keskiluokkaa – Onko ratkaisu perustulo, robottivero vai kapina?

    5. 5

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    6. 6

      Rautatieaseman kivimiespatsaat puettiin Kiss-naamioihin – Rockyhtye esiintyy Helsingissä ensi viikolla

    7. 7

      Mitä varakas eläkeläinen tekee isolla osakesalkulla? Perilliset ottavat kuitenkin rahoista kaiken ilon irti

    8. 8

      Trump varoittaa ”vakavasta, vakavasta” konfliktista Pohjois-Korean kanssa

    9. 9

      Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

    10. 10

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    2. 2

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    3. 3

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    4. 4

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    5. 5

      Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

    6. 6

      Isän väkivaltaisuuteen ei kiinnitetty huomiota ennen kuin hän surmasi vaimonsa ja lapsensa – Suomesta on lähtenyt YK:lle kolme valitusta perhe­väkivallasta

    7. 7

      Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen: ”Väkivalta- ja seksuaalirikoksista on annettu kohtuullisen lieviä tuomioita”

    8. 8

      Anemia voi tulla, vaikka söisi oikein – Nämä kuusi myyttiä raudasta on aika kumota

    9. 9

      Kyllä, Donald Trumpin työpöydällä on nappi, jota painamalla saa Cokista – internet tietysti rakastaa

    10. 10

      Maalivärillä värjätyt myrkkymausteet tuotiin helsinkiläiseen ruokakauppaan Intiasta – ”Tämä on tehty ehkä ihan tietäen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    5. 5

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    6. 6

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    7. 7

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    8. 8

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    9. 9

      Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää