Valikko
Kulttuuri

Uusi professori: Poliitikkojen hokema ”maassa maan tavalla” kääntyy helposti humpuukiksi

Maassa lakien mukaan, linjaa kulttuuripolitiikan professori Miikka Pyykkönen

Kulttuuripolitiikan professuurin Jyväskylän yliopistosta saanut tohtori Miikka Pyykkönen kritisoi politiikkoja ”maassa maan tavalla” -fraasin hokemisesta.

”Maan tavan korostaminen yleisenä hokemana kääntyy helposti humpuukiksi. Maan tapa pitäisi määritellä. Lähtökohtana tulee olla perustuslain ja muun lainsäädännön kunnioittaminen siinä maassa, missä ollaan”, Pyykkönen sanoo.

Olisiko hokema siis oikeampi muodossa maassa maan laeilla? Suomalaiset tavat ja tapakulttuuri kun eivät liene kansainvälisesti ylivertaisia.

”Kaikilla ihmisillä tulisi olla oikeus niin halutessaan säilyttää kulttuuri-identiteettinsä siinä määrin kuin maan laki sen mahdollistaa.”

Suomalainen tapakulttuuri ei myöskään ole yhtenäinen. Sen osoittaa sekin, että jokainen poliitikko on määritellyt ”maan tavan” omalla tavallaan.

Perussuomalaiset käyttivät ”Maassa maan tavalla” -fraasia esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaaliohjelmassa. Tuolloin perussuomalaiset korostivat, että maahanmuuttajien oman kulttuurin säilyttämistä ei pidä ainakaan tukea.

Sosiaalidemokraattien johtohenkilöt silloisesta puheenjohtajasta Jutta Urpilaisesta Eero Heinäluomaan taas nostivat fraasin otsikoihin vuonna 2010.

Urpilainen puolustautui sillä, että hän sanoi viitanneensa lakien noudattamiseen.

”Sitten olisi varmaan kannattanut puhua lainsäädännöstä. Minulle tulee maan tavasta mieleen kaksi asiaa: toinen on keskustapuolueen erilaisilta säätiöiltä saama vaaliraha ja toinen on suvivirsi”, Vihreiden eduskuntaryhmän silloinen johtaja Anni Sinnemäki kritisoi.

Viimeksi sanontaan viittasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan.

”Viittaan vielä vanhaan sanontaan, joka ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan, nimittäin – maassa maan tavalla. Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kyseenalaistetaan”, presidentti sanoi.

Mutta eivätkö myös demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet sisälly jo lainsäädäntöömme?

”Sisältyvät, ja näin määriteltyihin maan tapoihin on helppo yhtyä. Täytyy muistaa, että tämä sitoo toiminnan ja keskustelun kaikkia osapuolia, myös kantaväestöä. Muutoin ’maan tapa’ muuttuu sanahelinäksi tai juhlapuheretoriikaksi.”

Hokema on vaikea – tai toisesta näkökulmasta käyttökelpoinen – juuri siksi, että se jättää auki mahdollisuuden, että pelkkä lakien noudattaminen ei Suomessa riittäisi. Miten tuore professori sitten määrittelisi ”maan tavan”?

”Sillä voi esimerkiksi tarkoittaa suomen kielen tai toisen virallisen kielemme ruotsin omaksumista sekä kouluttautumista ja yhteyksiä työelämään. Se on täsmälleen sitä, mitä kotouttamisen asiantuntijatkin pitävät tärkeänä.”

Pyykkösen oman väitöskirjan Järjestäytyvät diasporat – Etnisyys, kansalaisuus, integraatio ja hallinta maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa (2007) mukaan maahanmuuttajien kulttuuri-identiteetti ei itse asiassa säily, vaan se on jatkuvassa muutoksessa.

Maahanmuuttajaryhmätkin eriytyvät, sillä uusi elinympäristö saa kiinnittämään huomiota uusiin asioihin ja tuntemaan yhteenkuuluvuutta uusin ryhmiin, jotka eivät välttämättä ole muodostuneet etniskulttuuriselta pohjalta. Joku saattaa alkaa korostaa vanhoja perinteitä, toinen taas muuttaa tapojaan toisiksi, kun ympäristökin muuttuu. Koko väitöskirja löytyy tästä linkistä.

”Tutkin silloin maahanmuuttajien omia järjestöjä, jotka kommunikoivat hallinnon kanssa ja järjestävät yhdessä kotouttavaa toimintaa. Sellaisen toiminnan tarve on suorastaan räjähdysmäisesti kasvanut. Neuvoisin kuntia ja hallintoa vakavasti ottamaan yhteyksiä näihin järjestöihin. Siellä on hiljaista tietoa, jota ’kantasuomalaisilla’ toimijoilla ei välttämättä ole.”

Asia on toki jo tiedossa. Viime syyskuussa Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi Elina Ekholmin selvityksen maahanmuuttajajärjestöistä palvelujen tuottajana. Johtopäätökset ovat samankaltaiset: pitkälti vapaaehtoistyön turvin toimivat maahanmuuttajajärjestöt tekevät laajaa ja monipuolista työtä, ja kuntien tulisi huomioida niiden tarjoamat palvelut entistä paremmin.

Työ- ja elinkeinoministeriö myös tiedottaa ensi tiistaina, miten luvatut 800 000 euroa jaetaan kotouttamista edistäville järjestöille. Tukea haki 76 järjestöä, joista 11 yltää tämän tuen piiriin.

Turvapaikanhakijoiden määrä ehti kuitenkin yllättää koko maan. Missä Suomi on onnistunut?

”Vastaanottotyössä on onnistuttu melkoisen hyvin, todella kovista paineista huolimatta”, Pyykkönen sanoo.

Missä Suomi on epäonnistunut?

”Ilmapiiri on koventunut entisen kaltaista monikulttuurista kotouttamista kohtaan, erityisesti pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohdalla. Suomeen on muodostunut medioissa näkyvä ryhmä, joka haluaa leimata vähemmistöjä, tapahtuu mitä tapahtuu. Se luo uudenlaisia paineita maahanmuuttotyölle”, Pyykkönen pohtii.

”Suuri haaste on jatkossa siinä, että arkielämän kohtaamisia syntyy ja ne sujuvat rakentavasti niiden kanssa, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa hyvin perustein ja joita ei palauteta.”

Mikä voi sitten tuoreen kulttuuripolitiikan professorin mielestä olla kulttuuripolitiikan rooli?

”Turvapaikanhakijoissa on yleensä paljon tieteilijöitä ja taiteilijoita. Heissä on potentiaalia, jota suomalainen kulttuuripolitiikka voisi hyödyntää. Kulttuuritoimijat taiteilijoista festivaaleihin ovat ennenkin olleet kotouttamisessa aktiivisia. Myös taidepainotteisten työpajojen kautta voisi lähteä oppimaan suomen kieltä ja luomaan sosiaalisia kontakteja.”

Monikulttuurisuutta tutkinut professori joutuu saman tien myös toisen päivänpolttavan puheenaiheen pariin. Sekä kulttuuria että yliopistomaailmaa koettelevat hallituksen leikkaukset.

”Kansallinen hallinto on myllyttänyt yliopistoja perusteellisesti. Tämä liittyy Euroopan unionin myötä omaksuttuun julkishallinnon kehittämishybrikseen. Kun ensin päästiin uusien suositusten mukaiseen tilaan, tulivat leikkaukset”, Pyykkönen huokaa.

”Meillä on perustehtävämme, ja samalla pitäisi keksiä uusia ansaintaväyliä. Se tuottaa aika rajua ristivetoa, mikä vaatii organisaatiolta ja johdolta erittäin paljon.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Maahanmuutto
  • Kulttuuripolitiikka
Kulttuurin uutiskirje

Kerran viikossa saapuva HS:n kulttuuriuutiskirje kokoaa yhteen sähköpostiin parhaat kulttuurijutut viikon varrelta sekä viikonlopun kiinnostavimmat kulttuuritärpit.

Uutiskirje on ilmainen.

Katso esimerkki uutiskirjeestä tästä.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Meillä on kaikki niin hyvin”, sanoi Kirsi Karhusen, 46, mies saattohoidossa ennen kuolemaansa – Terhokodissa lapsillekin puhutaan kuolemasta suoraan

    2. 2

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    3. 3

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    4. 4

      Donald Trump väittää lopettaneensa CNN:n ja MSNBC:n katsomisen, jäljelle jäi Fox – kanava, jota ravisuttaa kaksi ahdisteluskandaalia ja syytökset valheellisesta uutisoinnista

    5. 5

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    6. 6

      Laineen ketjukaveri kertoi parhaan tarinansa suomalaistähdestä: ”Hän kuiskasi minulle, voisinko antaa yhden lisää”

    7. 7

      Natsitohtori Mengele teki julmia ihmiskokeita – poikansa hän tapasi sodan jälkeen vain kahdesti, salanimellä Fritz-setä

    8. 8

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    9. 9

      Taloyhtiön ahneus synnytti erikoisen ravintolasekoilun

    10. 10

      Viro on yhä jakautunut rinnakkaismaailmoihin 10 vuotta patsasmellakoiden jälkeen – HS seurasi viron- ja venäjänkielisten nuorukaisten koulupäivää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    2. 2

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    3. 3

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    4. 4

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    5. 5

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    6. 6

      ”Meillä on kaikki niin hyvin”, sanoi Kirsi Karhusen, 46, mies saattohoidossa ennen kuolemaansa – Terhokodissa lapsillekin puhutaan kuolemasta suoraan

    7. 7

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    8. 8

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    9. 9

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    10. 10

      Brigitte Macron ”neuvoo ja valmentaa” presidentiksi pyrkivää miestään – lukiolaispojan ja opettajan skandaalisuhteesta syntyi Ranskan seuratuin pari

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    2. 2

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    3. 3

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää