Valikko
Kulttuuri

Miljoonia tarjolla puikkoa heiluttamalla – tämän vuoksi huipputarjous ei kiinnosta Musiikkitalossa vierailevaa tähteä

Manfred Honeck on New York Timesin mukaan ”johtava haastaja” New Yorkin filharmonikkojen johtoon. Mutta hänellä ja muilla huipuilla menee oikein hyvin nytkin.

Miltä tuntuisi johtaa huippuorganisaatiota miljoonapalkalla vuodessa, kun paikallaolovelvoite on alle puoli vuotta? Jokaista kädenliikettäsi tottelisi toistasataa alansa ehdotonta huippua, ja etuihin kuuluisi myös oma autonkuljettaja ja yksityissihteeri, noin esimerkiksi. Sivubisneksiinkin jäisi oikein hyvin aikaa.

En ehdi, ilmoitti Esa-Pekka Salonen, jota New Yorkin kriitikot kilvan ehdottelivat New Yorkin filharmonikkojen seuraavaksi musiikilliseksi johtajaksi.

”Päähaastajat ovat nyt Jaap van Zweeden ja Manfred Honeck”, New York Times päätteli viikonloppuna.

Heistä juuri Honeck palasi tällä viikolla Suomeen johtamaan Radion sinfoniaorkesteria. Kysytään siis mitä ajankohtaisimmasta asiasta.

Mitä hiljalleen tähdeksi noussut huippumuusikko pitää New York Timesin spekulaatioista?

”Esa-Pekka olisi oikea henkilö myös sille suurenmoiselle orkesterille. Sopimukseni Pittsburghin sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana jatkuu vuoteen 2020. Minulle on tärkeää täyttää velvoitteeni ja jatkaa sitä, mitä olen rakentanut.”

Salonen vetosi sävellyskiireisiinsä, minkä Honeck ymmärtää hyvin.

”Hänellä on oma sävelkielensä, ja nautin suuresti, kun johdin taannoin hänen Nyx-sävellyksensä.”

Honeck saa Pittsburghista yli puolen miljoonan euron vuosipalkan, ja aikaa jää runsaasti rahakkaille vierailuille. New Yorkin filharmonikkojen johtajana hän saisi toki enemmän miljoonia ja suurempaa näkyvyyttä.

Jos New Yorkin filharmonikot pyytää teitä tehtävään vuodesta 2010 tai 2021 alkaen, mitä vastaatte?

”En tiedä mitä sanoisin, koska en tiedä olenko silloin edes elossa! Vierailen joka vuosi johtamassa New Yorkin filharmonikkoja, ja se on loistavaa. Samaan aikaan teemme suuria asioita Pittsburghissa, enkä halua elää ilman sitä.”

Tämä kuvaa uutta tilannetta. Maailmassa on noin parikymmentä supertähtikapellimestaria, jotka valitsevat usein työtehtävänsä kaikkein parhaista tarjouksista. Daniel Barenboim, Riccardo Muti, Sir Simon Rattle ja Salonen kuuluvat tähän joukkoon.

Tämä joukko on kuitenkin vähän kuin Nokian entisen dream team -johtoryhmän optiomiljonäärit: läheskään kaikki eivät halunneet jonkun muun suuryhtiön toimitusjohtajaksi eli hallituksen rengiksi, vaikka palkka olisi kuinka hyvä. Omaisuus ja arvostushan oli jo luotu.

Sama koskee kapellimestarien kärkeä. Barenboim rakensi maineensa esimerkiksi Chicagossa ja nykyisin Berliinin Valtionoopperassa, Muti esimerkiksi Philadelphiassa ja Milanon La Scalassa sekä nykyisin Chicagossa ja Salonen tietysti Los Angelesin filharmonikoissa ja nykyisin Philharmonia Orchestran johdossa Lontoossa.

Parhaatkaan orkesterit tai oopperatalot eivät enää voi tehdä heille ”tarjousta, josta ei voi kieltäytyä”. Kyllä huiput kieltäytyvät. Ja nykyisin he saattavat valita asuinpaikkansakin enemmän lasten opiskeluintressien kuin rahakkaimman työpaikkatarjouksen mukaan.

Siksi New York Times on kääntänyt katseensa supertähtien sijasta muihin kapellimestareihin, joiden voi ajatella olevan monien asiantuntijoiden ”Top 100” -listalla, vaikka he eivät ehkä olekaan parinkymmenen tunnetuimman ja mahdollisesti myyvimmän nimen joukossa.

Tilanne on siinäkin ryhmässä muuttunut. Taiteellisesti erittäin korkeatasoisia orkestereita ja oopperataloja on jopa enemmän kuin ennen, osin Aasian nousun vuoksi.

Parhaimmillaan erinomaisia palkka- ja työoloja tarjoavat vaikkapa Osmo Vänskän Minnesotan orkesteri, Sakari Oramon BBC:n sinfoniaorkesteri ja Tukholman filharmonikot, Pietari Inkisen Prahan filharmonikot ja Japanin filharmonikot sekä Honeckin Pittsburghin sinfoniaorkesteri.

”Orkesterien yleistaso on noussut valtavasti”, Honeck myöntää. ”Samalla on katsottava, että jokainen orkesteri löytää identiteettinsä.”

Nyt Honeck pääsee vakavana muusikkona elementtiinsä. Maineesta ja palkasta hän ei niin paljon perusta kuin siitä, miten huippumuusikot saadaan fraseeraamaan yhtenäisesti kunkin säveltäjän tarkoitusperien mukaan. Milloin soitetaan uhkealla vibratolla ja milloin jouset eivät käytä vibratoa lainkaan? Miten saadaan orkesteri sellaiseksi, että sitä inhottaa automaattisoitto?

”Johdonmukaisesti toimiva kapellimestari voi saada orkesterin soinnin muuttumaan todella paljon 2–3 vuodessa. Eikä vain yhteen suuntaan, vaan hyvin erilaisia säveltäjiä palveleviin suuntiin. Pittsburghissa pääsimme tilanteeseen, jossa orkesteri loukkaantuu, jos vieraileva kapellimestari ei lähde muokkaamaan fraaseja puhuttelevasti ja johdonmukaisesti.”

Yhtä oikeaa tapaa ei tietenkään ole.

”Kun soitin Wienin filharmonikoissa, Nikolaus Harnoncourt ja Herbert von Karajan johtivat samaa wieniläisklassista teosta täysin vastakkaisin tavoin peräkkäisillä viikoilla – mutta molemmat rakensivat loogisen tulkinnan.”

Honeck tunnetaan erityisesti wieniläisen musiikin erikoisasiantuntijana. Se ei ole ihme Wienin filharmonikkojen entiselle viulistille ja alttoviulistille.

”Orkesterit tarvitsevat Haydnia ja Mozartia, koska se musiikki paljastaa kaiken. Ne tarvitsevat Johann Straussia, koska niin oppii luontevan rubaton (esitystä elävöittävät pienet temponvaihdokset)”, Honeck arvioi.

Honeck vierailee säännöllisesti eurooppalaisten huippuorkesterien edessä Berliinin filharmonikoista Amsterdamin Concertgebouw-orkesteriin, jota hän johtaa taas ensi viikolla. Yhteys Pohjoismaihin syntyi Ruotsin RSO:n ylikapellimestarina ja sittemmin hän on johtanut esimerkiksi oopperataloa Stuttgartissa.

Mikä saa hänet pitämään Suomenkin mukana?

”Radion sinfoniaorkesterin erittäin korkea taso ja loistava Musiikkitalonne. Orkesteri on saanut lisää syvyyttä ja tarkkuutta ja samalla he fraseeraavat ja tarttuvat musiikkiin hyvin voimakkaasti”, Honeck kiittää.

Honeck johtaa perinteistä germaanista ohjelmistoa myös Musiikkitalossa keskiviikkona ja torstaina. Uutiseksi voi hyvin nousta merkittävän pianistin Nelson Freiren paluu Suomeen Beethovenin viidennen pianokonserton solistina. Mutta ohjelmassa on myös Honeckin oma ”sinfoninen rapsodia” Richard Straussin Elektra-oopperasta sekä sarja Straussin Ruusuritari-oopperasta.

Perin perinteistä siis, mistä pääsemme takaisin New Yorkin filharmonikkoihin, jonka jättävä musiikillinen johtaja Alan Gilbert on seikkailullisen ohjelmiston ystävä. Gilbertin kauden nimikkosäveltäjistä kaksi kolmesta on tullut Suomesta: ensin pestin sai Magnus Lindberg ja nyt tehtävässä jatkaa Salonen.

Onko Honeck konservatiivisempi kuin Gilbert? Vaikka onhan hänen orkesterillaankin väkevä nimikkosäveltäjä eli James MacMillan.

”Gilbertin ohjelmistosuunnittelu on ollut erinomaista New Yorkissa. Kyse on markkinoista. New York on noin seitsemän kertaa suurempi kaupunki kuin Pittsburgh, jonka keskustassa asuu vain noin 300 000 ihmistä. Klassisen musiikin ystävien markkina on myös hieman pienempi, enkä voi ottaa nykymusiikkia ohjelmistoon niin paljon kuin haluaisin ja voisin New Yorkissa”, Honeck sanoo.

Ensimmäisen kerran lausahdus kuulostaa hitusen vaalipuheelta.

”Elävien säveltäjien tukeminen on tärkeää, ja usutan heitä tarttumaan aiheisiin, jotka ovat ilmassa ja ihmisten sydämissä”, hän jatkaa.

Honeck mainitsee John Adamsin uusimman viulukonserton, joka soi muutama viikko sitten Musiikkitalossa. ”Siinähän käsitellään naisten oikeuksia arabimaailmassa.”

Honeck usuttaa taiteilijoita tarvittaessa provokatiivisuuteen.

”Ei se ihmisiä tapa, vaan saa ajattelemaan aikamme teemoja, kuten ympäristöä. Annoinkin viidelle Pittsburghin säveltäjälle tehtäväksi kirjoittaa teokset omasta ympäristöstämme konsertissa, jossa oli mukana myös Gustav Holstin Planeetat. Se onnistui hyvin!”

Oikaisu 27. tammikuuta klo 17.15: varhaisemmassa versiossa mainittiin pianisti Nelson Freiren Suomen-debyytti. Hän on kuitenkin vieraillut Helsingin juhlaviikoilla jo elokuussa 1972.

Radion sinfoniaorkesteri joht. Manfred Honeck, solistina Nelson Freire, piano, Musiikkitalossa keskiviikkona 27. ja torstaina 28. tammikuuta klo 19. - R. Strauss, Beethoven. Radiointi keskiviikkona: Yle Radio 1 klo 19.03. Verkkolähetys: yle.fi/klassinen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Räjähtäviä kaasuputkia ja rapistuvia moottoriteitä – Edes Trumpin lupailemat tuhat miljardia eivät riitä korjaamaan USA:n rapakuntoon päässyttä infrastruktuuria

    2. 2

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    3. 3

      Jalankulkijat kävelevät päin punaisia ja pyöräilijät ajelevat jalkakäytävillä – miksei liikenne­sääntöjen rikkomisesta sakoteta?

    4. 4

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    5. 5

      Viileä kesä on oikeasti luksusta

    6. 6

      Kun Sakari Paakkisen leski-isä kuoli kesken työpäivän, poika meni heti iltalypsylle ja otti sukutilan hoitaakseen – näin poikamiehen elämä mullistui 30 vuodessa

    7. 7

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    8. 8

      Naisille viime hetken yllätyspäätöksellä uusi laji yleisurheilun MM-kisoihin

    9. 9

      Puola ottaa tiukan otteen oikeuslaitoksesta

    10. 10

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    4. 4

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    5. 5

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    6. 6

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    7. 7

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    8. 8

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    9. 9

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    10. 10

      Trump: Minulla on tarvittaessa ”täydelliset armahdusvaltuudet” – tutkijat kyseenalaistavat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    3. 3

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    9. 9

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    10. 10

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    11. Näytä lisää