Valikko
Kulttuuri

HS Kirjaston viikon kirjassa vuoden 1918 joukkomurha ei vanhene – voit ladata kirjan nyt

Leena Landerin alkujaan keväällä 2010 ilmestynyt romaani Liekin lapset kysyy, pitäisikö vuoden 1918 sisällissodan murhista nostaa vihdoinkin syytteitä.

Leena Landerin alkujaan keväällä 2010 ilmestynyt romaani Liekin lapset kysyy, pitäisikö vuoden 1918 sisällissodan murhista nostaa vihdoinkin syytteitä.

Murha ei vanhene koskaan.

Landerin näkemyksen mukaan vuonna 1918 Suomessa murhattiin monia. Liekin lapset loikkaa loppupuolella kunnolla ulos kehyksistään ja kysyy, pitäisikö murhista vihdoin nostaa syytteitä.

Niin, pitäisikö? Niistä on nyt 98 vuotta.

Kysyminen on romaanin oikeus. Vastaaminen on yhteiskunnan tehtävä. Yhteiskunta olemme me.

Lander on koko pitkän uransa ajan lukeutunut niihin kirjailijoihin, joille kysyminen on enemmän kuin oikeus: se on velvollisuus.

Siksi ei ole yllätys, että Liekin lapset myös vastaa sen verran, että ainakin kyseistä ajankohtaa ja silloisia tapauksia pitää tutkia. Jotta poliittisten suhdanteiden varsinkin takavuosina eri suuntiin usuttamat liekit joskus laantuisivat.

Romaanista käy ilmi, että Lander on lukenut liki kaiken, mitä vuoden 1918 tapahtumista on kirjoitettu. Asettuminen heikkojen puolelle on hänen katsannossaan kaunokirjallisuuden tehtävä.

Heikkoja ovat tietysti häviäjät, kuten ne viisikymmentä miestä ja poikaa, jotka voittajat marssittivat toukokuussa 1918 Halikon Märynummelle, sotatoimista alun alkujaankin syrjään jääneessä Varsinais-Suomessa, komensivat kaivamaan ja ampuivat, kymmenen kerrallaan.

Yksi romaanin neljästä keskushenkilöistä kuuluu marssittajiin, mutta ei häntä voi voittajana pitää, sillä se vuosi, se vihan ilmapiiri ruhjoi koko myöhemmän elämän.

Hänestä, yksilöstä, kannan ottaminen olisi ollut mieletöntä, mutta puoli piti silti valita, tehdä vastoin itseään. Olla suurin piirtein se, joka hänen oletettiin olevan. Muunlainen toiminta olisi merkinnyt itsensä tapattamista suin päin.

Kyllä Lander hiukan syyllisiäkin etsii, ja myös löytää – Märynummi on tositapaus – mutta keskittyy ennen muuta hahmottelemaan mekanismeja, jotka jakoivat Halikon pienen ja kirjailijalle omasta lapsuudesta tutun Vartsalan sahayhdyskunnan tyttöjä ja poikia eri leireihin ja kuoppiin.

Miten siinä niin kävi?

Kerronta etenee jännitysnäytelmän tavoin. Muuan rahatöistä ja parisuhteesta mökkiläiseksi irrottautunut nykymies selvittelee Kansallisarkistosta ja eri dokumenteista, mitä omille sukulaisille ja heidän ystävilleen tapahtui. Hän olemme me, jotka haluamme tietää.

Tietää niistä, joiden tarina alkaa kirjassa jo vuonna 1903. Harjuloita on Landerin romaaneissa usein. Nyt tavataan muun muassa Saida Harjula, joka oli seitsemänvuotias, kun ”työväenpuolue järjestäytyi Forssan kokouksessa Suomen sosiaalidemokraateiksi”.

Halikonlahden rannalla sijaitsevalla Vartsalan sahalla työt jatkuvat ja lankkunippuja kulkee miesten olkapäillä laivoihin, jos meri on auki ja talouden suhdanteet hiukankin tolkuissaan. Siinä missä Linna kuvaa maalaisköyhälistöä, Lander tarkentaa teollisuusproletariaattiin.

Pohjantähdessä on pappila, Liekin lapsissa Joensuun kartano –se sama, josta parhaillaan pitää hyvää huolta superrikas Björn Wahlroos.

Ihmeellinen toteutuu, takahikiä alkaa niveltyä osaksi suurta maailmaa. Avartumisen aineellisia siunauksia tosin ei juuri näy hellahuoneissa.

Silti viriää toivo.

Lander rakentaa lentämisestä uudistus-idealismin vertauskuvan: kaipa sortovaltakin voidaan voittaa, kun kerran Wrightin-veljekset Amerikassa voittivat jo painovoimankin.

Kirja alkaa valtiorikosylioikeuden punavanki Joel Tammistoa koskevilla pöytäkirjoilla. Joel rakentaa lentokonetta, hänen paras ystävänsä kiviaitaa. Joel on heistä se suurempi rikollinen, hän kun haluaa ajaa muidenkin asiaa eikä vain omaansa.

Vuosi 1918 opettaa Joelille, että hän kuuluu niihin, jotka ”tietävät turhaan”: ylemmäksi haluavien paikka on maassa. Tai mullan alla.

Väinö Linnan trilogia antoi luvan puhua ja avasi silmiä yli 50 vuotta sitten. Enää romaanilla ei voi olla samaa tehtävää. Silti näkemyksiä vuoden 1918 tapahtumista ja merkityksestä ovat Landerin lisäksi viime aikoina laatineet muutkin kirjailijat, kuten Kjell Westö, Antti Tuuri, Anneli Kanto ja Raija Oranen.

Elokuviakin on saatu. Puhumattakaan tutkimuksista; taannoinen 90. tasavuosi nostatti melkein tulvan ja pian täyttyvä satavuotismuisto on jo alkanut nostattaa uutta.

Kauhuvuoden suureen kuvaan Liekin lapset tuskin tuo ihan uusia piirteitä.

Landerin romaanin hätkähdyttävä voima nousee humaanista kokonaisnäkemyksestä, siitä miten molemmilla puolilla sekä leirien välillä ollaan täsmälleen samoja lapsia, ennen kuin törmäillään, rimpuillaan, antaudutaan ja muokkaannutaan väännöksiksi –aikuisiksi, kansalaisiksi, vihollisiksi.

Ainoan karskisti karrikoidun luonnekuvan ja samalla pääkonnan roolin Lander langettaa ruotsalaiselle ylioppilaalle, minkä voisi tietysti tulkita sovittelevaksi väistöliikkeeksi kotikentällä. Mutta tuskin se sitä on, silkkaa lainaa varsinaissuomalaisesta historiasta vain.

HS Kirjasto on Helsingin Sanomien iPad- ja Android-tablettisovellutuksista löytyvä lähes kolmensadan sähkökirjan kokoelma.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • kirja
  • Sähköiset kirjat
Kulttuurin uutiskirje

Kerran viikossa saapuva HS:n kulttuuriuutiskirje kokoaa yhteen sähköpostiin parhaat kulttuurijutut viikon varrelta sekä viikonlopun kiinnostavimmat kulttuuritärpit.

Uutiskirje on ilmainen.

Katso esimerkki uutiskirjeestä tästä.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi kankkunen tuntuu vuosi vuodelta pahemmalta? Tutkija kertoo, mistä krapula oikeastaan johtuu

    2. 2

      Poliisi tyhjensi Kaivopuiston nuorten rähinöinnin vuoksi Helsingissä – Alkuillasta 35 000 seurasi Mantan lakitusta sateisessa säässä

    3. 3

      Pilapiirtäjät moukaroivat Trumpia – HS valitsi 62 parasta piirrosta

    4. 4

      Vieraannuttaminen vahingoittaa lasta vakavasti

    5. 5

      Maineikas vuorikiipeilijä Ueli Steck putosi ja kuoli Mount Everestillä – ”Hän liukastui”

    6. 6

      Poliisi on alkanut sakottaa luvatta maassa olevia, kun säilöönottokeskuksiin ei mahdu eikä palautus kotimaahan onnistu

    7. 7

      Glada vappen! Helan går! Suomenruotsalaisilla on omat vappuperinteensä – näin he juhlivat

    8. 8

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    9. 9

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    10. 10

      KäPan juniorit kaatoivat Real Madridin matkalla finaaliin – turnauksen ainoa päästetty maali ratkaisi voiton Espanyolille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    2. 2

      Vanha rouva näytti herttaiselta, mutta yhtäkkiä olinkin rasististen herjausten kohteena

    3. 3

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    4. 4

      Pilapiirtäjät moukaroivat Trumpia – HS valitsi 62 parasta piirrosta

    5. 5

      Maineikas vuorikiipeilijä Ueli Steck putosi ja kuoli Mount Everestillä – ”Hän liukastui”

    6. 6

      Miksi kankkunen tuntuu vuosi vuodelta pahemmalta? Tutkija kertoo, mistä krapula oikeastaan johtuu

    7. 7

      ”Minulla on mielenterveysongelmia, petyin niin pahasti” – Mohammad Tamim palasi Jyväskylästä Afganistaniin, mutta onko hän nyt turvassa?

    8. 8

      Poliisi tyhjensi Kaivopuiston nuorten rähinöinnin vuoksi Helsingissä – Alkuillasta 35 000 seurasi Mantan lakitusta sateisessa säässä

    9. 9

      Loskaa oli niin, että huviteatterin katto repesi – Katso kuvakooste Helsingin historiallisista lumivapuista

    10. 10

      Politiikassa on yksi tabu, joka on kuin insestin, ihmissyönnin ja pedofilian vastine – ja ilman sitä olisimme kuolleita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää