Valikko

Ennen hän oli lapsitähti, nyt hän ohjaa Kansallisteatterin suurella näyttämöllä

Paavo Westerberg aloitti näyttelijänuransa seitsemänvuotiaana ja sai ensimmäisen lapsensa kuusitoistavuotiaana. Nyt 42-vuotias Westerberg ohjaa Kansallisteatteriin näytelmää, jonka päähenkilö on kriisiä elävä käsikirjoittaja – ja entinen lapsitähti.

Paavo Westerberg puhuu paljon.

Oikein erinomaisen paljon.

Siksi en viitsinyt haastattelussa kysyä ihan kaikkia kysymyk­siäni. Lapsena pelkäsit tulipaloa: mitä nyt pelkäät? Kenen kanssa puhut taiteen tekemisestä? Onko kukaan suuttunut sinulle taiteesi tähden?

En kysynyt, koska istuisin muuten vieläkin kuuntelemassa hänen vastauksiaan.

Mutta, yksi: häntä kuuntelee mielellään. Ja kaksi: jotenkin hän lähes aina onnistuu palaamaan pisteeseen, josta lähdettiin. Pitkien pohdiskelevien vastausten päätteeksi hän sanoo:

”Kysyit taustoista, me lähdettiin taas jonnekin.” ”Taas me harhauduttiin.” ”Miksi mä en vaan vastannut, että en pelkää, kun se on se vastaus.”

Ominaisuutta voisi kai kutsua paitsi lahjaksi, myös ohjaajantaudiksi. Sitä sanaa Westerberg itse käyttää alkaessaan ehdotella häntä kuvaavalle valokuvaajalle kuvakulmia.

Hän on vastuussa. Ohjaa myös antaessaan haastattelua. Pitää lankoja käsissään.

Paavo Westerbergistä ei ole kirjoitettu montaa juttua, jossa ei mainittaisi Susikoira Roita. Westerberg ohjaa paraikaa Kansallisteatterin suurelle näyttämölle käsikirjoittamaansa Mahdolliset maailmat -esitystä ja on tehnyt mittavan teatteri-, elokuva- ja tv-uran ohjaajana, käsikirjoittajana ja näyttelijänä. Silti 1980-luvun tv-sarja Tomi-pojan ja saksanpaimenkoiran seikkailuista nousee aina esiin.

Luulisi että se kyllästyttää.

Westerberg kieltää. ”Ei se ole mua kyllästyttänyt.”

Eikä Roita kyllä ole heivattu mäkeen. Vähintään sen varjo on mukana myös Mahdolliset maailmat -uutuudessa, jossa päähenkilö Antti Tähtiseltä kysytään: ”Minkälaista se oli näytellä sen koiran kanssa?” Tähtinen on Westerbergin tavoin ammatiltaan käsikirjoittaja – ja selvästi myös näytellyt koiran kanssa.

Mahdollisia maailmoja mainostetaan alaotsikolla ”Erään lapsitähden tarina”.

Vaikka lause teatterin netti­sivuilla on jo vaihtunut muotoon ”Tarina valinnoista”, on lähtökohta edelleen se sama, josta Westerberg meni Kansallisteat­terin pääjohtaja Mika Myllyaholle vuosia sitten puhumaan.

Myllyaho kiinnostui heti.

”Paavo tuli kertomaan, että hän haluaisi käsitellä tällaista, omaa historiaansa, omaa perhetaustaansa. Että lapsitähteys, mitä se tarkoitti hänelle”, Myllyaho kertoo.

Westerbergille itselleen yhtymäkohdat omaan elämäntarinaan eivät ole enää tärkeitä.

­Teos on alkanut elää omaa elämäänsä. ”Kun laitat jonkin asian näyttämölle ja se saa fiktion muodon, niin vaikka lähtöpiste olisi omakohtaisessa havainnossa, niin näyttämöllä se pakenee. Fokus siirtyy siihen, mikä kiinnostaa. Minulla se on tarina”, Westerberg selittää.

Westerberg haluaa olla tarkka puhuessaan teoksen mahdollisesta tunnustuksellisuudesta.

”Tekijän kannalta on niin, että kun alat tuoda asioita näytelmän tarpeisiin, niin mikään siinä ei lopulta ole henkilökohtaista. Kaikki on tarinakohtaista, teoskohtaista. Kun lähden teatterista, henkilökohtaiseen elämään, siinä on kyse ihan muista asioista.”

Alaotsikon vaihdos ei ehkä ole tärkeintä, ei edes kovin kiinnostavaa. Tietyllä tapaa se tulee kuitenkin kiteyttäneeksi jotakin siitä, miten Westerberg painottaa näytelmän fiktioluonnetta. Ja miten me, yleisö, kuitenkin ilahdumme, kun huomaamme ”oikeita” asioita näyttämöllä. Tässä tapauksessa vaikka kymmenvuotiaan Westerbergin, anteeksi Antti Tähtisen paljaat jalat Galilein elämä -näytelmässä, ohjaajan, jonka nimi on Ralf, iltasatumies Lassen. Jo mainitun susikoiran, nuorena saadut lapset tai päähenkilön innostuksen kahviin. (Kerrottakoon teillekin, että lukemisen, kirjoittamisen, elokuvien ja teatterin – jotka ovat myös hänen työtään eivätkä siten ihan oikeita harrastuksia – lisäksi Westerberg on innostunut kahvista. Hän on myös intohimoinen saunoja ja Suomen Saunaseuran jäsen, mutta se ei nyt varsinaisesti kuulu tähän.)

Westerberg on syntynyt vuonna 1973 helsinkiläiseen kulttuurikotiin. Hänen isänsä on kirjailija, kääntäjä ja runoilija Caj Westerberg ja äitinsä Elina Waris, joka kävi kolme taidekoulua ennen historiantutkijan uralle ryhtymistä. Sisar Hanna on kuvataiteilija, veli Julius tekemisissä musiikin kanssa.

Taide näyttää periytyvän.

”Ehkä kyse ei ole taiteesta sinänsä. Tuntuvathan monet muutkin ammatit siirtyvän: lääkärin, toimittajan, jääkiekkoilijan. Lapsuuden ja nuoruuden mallit ylipäänsä ovat tässä varmasti merkittäviä.”

Totta. Me taidamme vain kiinnittää huomiota taiteilijoihin, nähdä heidät erityisinä.

Ihmeellisinäkin.

Westerbergkin on monella tavalla varsin ihmeellinen tyyppi.

Lapsitähti Westerbergistä tuli vuonna 1981, kun ohjaaja Raili Rusto valitsi hänet tv-elokuvaansa. Ensimmäisen jälkeen elokuvia tuli lisää.

Kuvaukset tehtiin yleensä kesällä ja vahvimmin Westerbergille on jäänyt mieleen se, miten inspiroivaa koko elokuvantekemisen prosessi oli.

”Filmikamerassa on ihan oma äänensä, kun se käynnistyy. Ja kun filmi oli kallista, sitä ei voinut tuhlailla. Ne oli jollain lailla pyhiä hetkiä, kun kamera pantiin laulamaan ja näyteltiin kohtausta.”

Parhaiten Westerberg muistaa kuvaustauot. ”Mentiin jonnekin syömään, sai pihvin, sitä muistaa, että pelasi pajatsoa.”

Kuuluisuuden kirot tulivat tutuiksi vasta Ruusun ajan Illin roolin myötä. ”Se rupesi haittaamaan ihan arkielämää, oli hankala mennä yleisötapahtumiin tai julkisiin kulkuvälineisiin. Tai kun mentiin naapurirappuun taloyhtiön saunaan, kylpytakki päällä, niin siinä oli joukko nimmarinpyytäjiä rapun edessä. Olihan se absurdia.”

Samaan aikaan tapahtui myös yksityiselämässä, kun 16-vuotias Westerberg sai lapsen 20-vuotiaan kumppaninsa kanssa. Seuraavien seitsemän vuoden aikana syntyi kolme lasta lisää.

”Se vastuun ottaminen oli mulle tosi luontevaa ja luonnollista. Nautin siitä tosi paljon.”

Vastuun ottaminen tulee esiin Westerbergin yhteydessä usein. Näyttelijä Ville Virtanen, jota Westerberg ohjasi 2009 Jälkilämmössä, mainitsee sen kuvaillessaan Westerbergiä.

Virtanen tunnustaa suhtautuneensa Westerbergiin alkujaan ennakkoluuloisesti. ”Olen suhtautunut lapsitähtiin aina varauksella. Koska olen julkisuuden henkilön poika, tiedän, että jos ei ole analyyttinen, on helppo lipsahtaa kusipääksi.”

”Minulla oli Paavosta jopa ylimielinen kuva. Kun tutustuin, ilmeni että hän onkin mitä lämminsydämisin henkilö.”

Samaa sanoo Myllyaho: ”Paavohan on äärimmäisen mukava, sympaattinen ja innostava.”

Asia selvä. Se on kyllä oikeastikin vähän ihmeellistä. Koska, jos nyt ollaan ihan rehellisiä, ei mukavuus aina kulje käsi kädessä taiteellisen lahjakkuuden kanssa.

Westerberg korostaa muutamaankin kertaan haastattelun aikana ettei ole ”mystiikkaan taipuvainen” ja pitävänsä ammattiaan ”käsityöläisammattina”. Silti teatterin energiasta puhuminen saa hänet innostumaan ehkä kaikkein eniten.

”Teatterit on hurjia paikkoja, niissä on hurja energia. Tuolla Suurella näyttämöllä esimerkiksi, joskus kun siellä kävelee yksin, niin mikä lataus siellä onkaan. Jotain niistä kaikista näytelmistä jää, jotain ajatusenergiaa. Kaikki ne tarinat näyttämöllä ja ne, jotka jokainen katsoja on jättänyt jälkeensä.”

Westerberg lisää, menemättä tän enempää mystiseksi: ”Tarkoitan että teatteri heijastaa aikaansa ja on tavallaan katoavaa, mutta silti heijastaessaan aikaansa ja keskustellessaan siinä hetkessä katsojan kanssa, niin jotain hirveän voimakasta se meihin jättää. Ja se tapahtuu jollain sellaisella alueella, jota me ei täysin ymmärretä tai tiedosteta.”

Teatterista, sen yhteistyöstä ja suuresta koneistosta puhuessaan Westerberg on myös jotenkin onnellisimmillaan. Mahdollisten maailmojen läpimenoharjoituksessa silmät oikeasti loistivat iloa kuin pikkupojalla. Ja kun harjoitus jouduttiin keskeyttämään näyttämöelementin ja valkokankaan törmäyksen tiputettua lampun, Westerberg varmisti, että näyttelijät ja koko henkilökunta olivat kunnossa. Mikä ammatti!

Mahdollisten maailmojen päähenkilöllä, käsikirjoittaja Antti Tähtisellä on writer’s block, hän ei saa kirjoitettua. Westerbergin mukaan se on sikäli paradoksaalista, että hän itse suhtautui näytelmää kirjoittaessaan paperiin vielä vapautuneemmin kuin aikaisemmin.

”Se liittyy varmaan ikään ja kokemukseen. Nautin vuosi vuodelta enemmän kirjoittamisesta.”

Kirjoittamista myös kehutaan. ”Paavo on äärimmäisen hyvä kirjoittamaan, kieli on kaunista, hänellä on oma tyyli ja merkitystasot”, Myllyaho sanoi.

”Hän on ahkera, hyvin valmistautunut. En tiedä ketään, joka olisi yhtä ahkerasti perehtynyt kirjoittamiseen”, totesi Ville Virtanen.

Haastattelujemme aikana Westerberg kuulostaa vain kerran nyreältä.

Se tapahtuu, kun kysyn, mitä ruokaa hän ottaa mukaansa vetäytyessään välillä kirjoittamaan saaristomökilleen.

Hän ei ymmärrä kysymystä, ei ymmärrä miten se liittyy mihinkään.

Ohjaajantauti. Sekö siinä vilahti?

Kulttuurin uutiskirje

Kerran viikossa saapuva HS:n kulttuuriuutiskirje kokoaa yhteen sähköpostiin parhaat kulttuurijutut viikon varrelta sekä viikonlopun kiinnostavimmat kulttuuritärpit.

Uutiskirje on ilmainen.

Katso esimerkki uutiskirjeestä tästä.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi kankkunen tuntuu vuosi vuodelta pahemmalta? Tutkija kertoo, mistä krapula oikeastaan johtuu

    2. 2

      Pilapiirtäjät moukaroivat Trumpia – HS valitsi 62 parasta piirrosta

    3. 3

      Maineikas vuorikiipeilijä Ueli Steck putosi ja kuoli Mount Everestillä – ”Hän liukastui”

    4. 4

      Poliisi on alkanut sakottaa luvatta maassa olevia, kun säilöönottokeskuksiin ei mahdu eikä palautus kotimaahan onnistu

    5. 5

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    6. 6

      Glada vappen! Helan går! Suomenruotsalaisilla on omat vappuperinteensä – näin he juhlivat

    7. 7

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    8. 8

      KäPan juniorit kaatoivat Real Madridin matkalla finaaliin – turnauksen ainoa päästetty maali ratkaisi voiton Espanyolille

    9. 9

      Vanha rouva näytti herttaiselta, mutta yhtäkkiä olinkin rasististen herjausten kohteena

    10. 10

      Räikkönen tällä kertaa ottavana osapuolena ikimuistoisessa radiokeskustelussa: ”Miksi olemme Bottaksen takana?”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    2. 2

      Vanha rouva näytti herttaiselta, mutta yhtäkkiä olinkin rasististen herjausten kohteena

    3. 3

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    4. 4

      Pilapiirtäjät moukaroivat Trumpia – HS valitsi 62 parasta piirrosta

    5. 5

      Maineikas vuorikiipeilijä Ueli Steck putosi ja kuoli Mount Everestillä – ”Hän liukastui”

    6. 6

      ”Minulla on mielenterveysongelmia, petyin niin pahasti” – Mohammad Tamim palasi Jyväskylästä Afganistaniin, mutta onko hän nyt turvassa?

    7. 7

      Loskaa oli niin, että huviteatterin katto repesi – Katso kuvakooste Helsingin historiallisista lumivapuista

    8. 8

      Poliisi etsi asenaista Helsingin rautatieasemalla

    9. 9

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    10. 10

      Politiikassa on yksi tabu, joka on kuin insestin, ihmissyönnin ja pedofilian vastine – ja ilman sitä olisimme kuolleita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    6. 6

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    9. 9

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    10. 10

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    11. Näytä lisää