Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Voiko natsia rakastaa? Natsit ovat meille pakkomielle, sillä ideologia sen takana ei ole kuollut

Kirjasesonkia tai tv-viikkoa ei ole olemassa ilman natseja, sillä meidän on helppo kuvitella itsemme Kolmanteen valtakuntaan

Räkäitkuinen Vesa-Matti Loiri juoksee junan perässä äitiä huutaen. Turhaan. Juna menee ja vie mukanaan äidin sekä Fritz-sedän.

Fritz, paha natsi, tempaa pois Jaken rakkaan äidin.

Oulussa vuonna 1962 kuvatun Mikko Niskasen Pojat-elokuvan loppukohtaus on hieno. Itse asiassa niin hieno, että olen nähnyt siinä tiivistettynä koko kuvan saksalaisista Suomessa sodan aikana.

Tajusin asian, kun vuodenvaihteessa luin itseni keskelle moraalisia pohdintoja.

Katja Ketun Kätilö, Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat ja Heidi Köngäksen Dora, Dora avasivat rakkauden kautta uusia näköaloja. Kaikissa noissa kolmessa nimittäin on yhtenä osana rakkaus ”tavallisen” ihmisen ja natsin välillä.

Hapuilevat pohdintani kulkivat seuraavantyyppisiä ratoja:

Miten en ollut koskaan ajatellut, että saksalaisten sotilaiden ja siviilien kohtaamiset saattoivat olla ennen kaikkea ihmisten kohtaamisia? Sotilaathan olivat käskettyjä sotimaan, eikö niin? Olivatko he kaikki väistämättä pahoja?

Itkevä Jake, paha Fritz.

Entä jos Jaken äiti ja Fritz rakastivat toisiaan?

Mihin rakkaus asettuu natsismin aiheuttamissa moraalisissa kysymyksissä?

Historioitsija Richard J. Evans, joka tunnetaan parhaiten Hitlerin Kolmatta valtakuntaa käsittelevästä tutkimuksesta, kirjoitti viime vuonna Guar­dianin artikkelissaan Why are we obsessed with the Nazis?, miten yksi syy alati jatkuvalle natsikiinnostuksellemme on juuri se, että natsismi syntyi 1930-luvun Saksassa.

Natsismi syntyi modernissa valtiossa, joka oli kehittynyt sekä kulttuurin että teknologian alalla. ”Se tekee meille helpommaksi kuvitella itsemme heidän tilanteeseensa ja miettiä, mitä olisimme tehneet, jos olisimme eläneet Kolmannessa valtakunnassa.”

Mitä todella?

”Pölystä huolimatta puhtaat saappaat. Olalla filmikamera. Jonkinlainen upseeri natsoista päätellen, mutten minä niitä arvoja silloin tajunnut. Gestapon viitta ja salamat olkapäillä. Niskassa keikkuva koppalakki ja siinä se pelottava ja kiihottava pääkallon kuva.”

Katja Ketun lappilainen kätilö tietää heti natsi­upseeri Johanneksen nähtyään, että ”jos Jumalani tuon saan, niin toista en vaadi”.

Epookkidraaman romansseista viehättyneen on helppo kuvitella itsensä Parkkinan pölyiseen tienristeykseen, jossa Vikasilmäksi sanotun kätilön elämään ilmestyy kaunisvartinen natsi, Lappiin itärintaman joukkoteloitusten kauhuista komennettu.

Entäpä jos juuri hän tuntuu Siltä Oikealta? Mitä sitä itse tekisi kesäkuun yössä, sodan mielettömyydessä, kun ”Kannakselta kuului palaavan pelkkiä ruumissäkkejä”?

Tuomitsisi yksilön osana tuomittavaa tai vähintäänkin epäilyttävää järjestelmää? Vai sulkisi natsin pois ja kohtaisi ihmisen?

Natsit todella ovat meille suoranainen pakkomielle. Ei kulu kirjasesonkia tai tv-viikkoa ilman heitä.

Helposti ajattelee, että niin on aina ollut. Evans avaa artikkelissaan kuitenkin sitä, miten natsismia käsittelevässä tutkimuksessa on ollut monenlaisia vaiheita – ja että nykyinen moraaliin keskittyvä näkökulma on varsin uusi.

Pitkään sodan jälkeen kaikki Hitleriin liittyvä jätettiin suurimmaksi osaksi vaille huomiota. Nürnbergin oikeudenkäynnit olivat käynnissä, mutta niissäkin keskityttiin enimmäkseen ”sotarikoksiin”. Keskitysleirit tai se, mitä tapahtui ennen vuotta 1939, eivät olleet keskiössä.

Oikeudenkäyntien loputtua ne unohdettiin melko nopeasti, ja Saksassa tapahtui eräänlainen kollektiivinen muistinmenetys.

Vasta 1960-luvulla Saksassa kiinnostuttiin siitä, miten ja miksi natsit olivat nousseet valtaan. 1970-luvulla huomiota alettiin kiinnittää siihen, miten ”tavalliset” saksalaiset olivat eläneet arjessaan: miten he olivat tukeneet tai vastustaneet hallintoa.

1990-luvulla alettiin tutkia tuomareiden ja lääkäreiden osallisuutta hirmutöihin. Esiin nousivat myös ”tavallisten” sotilaiden itärintamalla suorittamat julmuudet.

1990-luku oli myös se vuosikymmen, jolloin holokaustin muisto tuli osaksi amerikkalaista ja ­eurooppalaista valtakulttuuria. Steven Spielbergin Schindlerin lista tuli elokuviin, kun olin 16, ja vaikka olin tietenkin kauhistunut natsien teoista jo koulun historiantunneilla, vasta nyt itkin silmäni punaisiksi.

Punatakkinen tyttö piiloutuu sohvan alle, harhailee yksin kaduilla, kipataan ruumisläjään.

Miten se voi tapahtua, miten sen voi kestää.

”Kaikkien näiden ihmisten, pojankoltiaisten, romukauppiaiden ja lakaisijoiden silmien edessä SS-Hauptsturmführer käyttäytyi tuolla tavalla, antoi naisen juosta kadulle yövaatteissa, antoi juosta ­autoon hyvästelemään, vaikka tuuli oli liimannut yöpaidan reisiin, ja antoi silkin liukua naisen harteilta ja palkitsi paljastelun koskettamalla tämän korvaa. -- Edgar oli nähnyt miten sotamorsianten kanssa oltiin, tässä ei ollut kyse siitä. Tuollaisen eleen jokainen varaa elämässään vain yhdelle, monien kohdalle sellainen ei satu koskaan.”

Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat ei typisty tähän yhteen Elämää Suurempaan Rakkauteen, mutta juuri sillä se osaltaan avaa niitä moraalisia dilemmoja, joita minulle aiemmin edusti lähinnä Pojat-elokuvan itkevä Jake.

Samoin on Dora, Doran laita. Siinä natsi Suomessa on nainen, Annemarie, Lapissa vierailevan varusteluministeri Albert Speerin sihteeri.

Annemarie sanoo itselleen, kun kuulee ikäviä: ”minähän olen vain konekirjoittaja”. Suhteeseen suomalaisen tulkin kanssa ryhdyttyään hän lopulta joutuu pohtimaan omien tekojensa oikeutusta.

”Pitelen pientä varpusta kämmenissäni ja puristan sen hengiltä, tunnen miten se nytkii ja lakkaa lopulta hengittämästä.”

Miksi olemme niin pakkomielteisiä natsien suhteen?

Richard J. Evans päättää artikkelinsa siihen, että me olemme pääsemättömissä natseista.

Toisin kuin vaikkapa Stalinin hirmutekoja, ei Hitlerin tekoja voida nimittää keskiaikaisiksi tai barbaarisiksi. Stalinin ideologia haudattiin kommunismin romahtaessa, mutta Hitlerin juttu ei ole kadonnut maailmasta mihinkään: rasismi. Aate, joka asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan ”rodun” tai etnisen taustan takia.

Rasismi nostaa taas rumaa päätään ja asettaa meidät moraalisten kysymysten äärelle – sellaisten, joihin kykenemme eläytymään, koska ne tapahtuvat modernissa yhteiskunnassa, johon meidän ei tarvitse kuvitella itseämme.

Elämme siinä.

Voiko rasistia rakastaa?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Afganistaniin heinäkuussa pakkopalautettu Zaki Hussaini lensi takaisin Suomeen – tukiryhmä auttoi oleskeluluvassa ja maksoi lennot

    2. 2

      Somessa raivostuttiin kuvasta, jossa ”laiskat maahanmuuttajat” istuskelevat penkillä Italiassa – kunnes selvisi, että penkillä istuivat Samuel L. Jackson ja Magic Johnson

    3. 3

      22-vuotias Topi lopetti amiksen neljästi, mutta sitten hänestä tuli Tippa-T, jolle seksikin on työsuhde-etu

    4. 4

      Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    5. 5

      22-vuotiaana Francesca Woodman oli ottanut itsestään valtavasti alastonkuvia, jotka eivät kiinnostaneet ketään, sitten kuolema muutti kaiken

    6. 6

      Donald Trump katsoi auringon­pimennystä ilman suojalaseja varoituksista huolimatta – internet täyttyi meemeistä

    7. 7

      HS selvitti: Yksi Turun puukotuksista epäilty haki monta kertaa oleskelulupaa Ruotsista siinä onnistumatta – kertoi asuneensa Marokossa kadulla ja joutuneensa raiskatuksi

    8. 8

      Barcelonan terrori-iskusta epäilty vahvisti oikeudessa, että solu suunnitteli iskua Sagrada Famílian kirkkoon – 12 epäillystä vain neljä on elossa

    9. 9

      B-vitamiinien liikakäyttö voi jopa nelinkertaistaa keuhkosyövän riskin miehillä – suomalaisprofessori pitää tulosta yllättävänä

    10. 10

      Kolmevuotias sai kiinalaisesta nettikaupasta maailman ihanimman pinkin puudelipyörän – sitten ilmestyivät mystiset näppylät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    2. 2

      Pääministeri vajosi opportunismiin kommentoidessaan Turun iskua

    3. 3

      Somessa raivostuttiin kuvasta, jossa ”laiskat maahanmuuttajat” istuskelevat penkillä Italiassa – kunnes selvisi, että penkillä istuivat Samuel L. Jackson ja Magic Johnson

    4. 4

      Kolmevuotias sai kiinalaisesta nettikaupasta maailman ihanimman pinkin puudelipyörän – sitten ilmestyivät mystiset näppylät

    5. 5

      22-vuotiaana Francesca Woodman oli ottanut itsestään valtavasti alastonkuvia, jotka eivät kiinnostaneet ketään, sitten kuolema muutti kaiken

    6. 6

      Donald Trump katsoi auringon­pimennystä ilman suojalaseja varoituksista huolimatta – internet täyttyi meemeistä

    7. 7

      Afganistaniin heinäkuussa pakkopalautettu Zaki Hussaini lensi takaisin Suomeen – tukiryhmä auttoi oleskeluluvassa ja maksoi lennot

    8. 8

      Tämä kaikki Turun puukkoiskusta epäillyistä tiedetään – grafiikka näyttää, miten perjantain tapahtumat etenivät

    9. 9

      Suurella tohinalla pystytetyt designpysäkit seisovat hylättyinä Kampissa – ohi ei mene ratikoita, eivätkä bussien ovet mahdu avautumaan

    10. 10

      Linja-auto ja rekka törmäsivät Länsiväylällä, bussin kuljettaja kuoli

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    6. 6

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    7. 7

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää