Valikko
Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Voiko siivoamalla kotinsa järjestää myös päänsä?

Japanilaisesta KonMari-metodista puhutaan jo kulttina. Myös neurotieteilijöillä on sanansa sanottavana siitä, miksi paikat kannattaisi pitää järjestyksessä.

Joko sinun sukkasi ja sukkahoususi ovat säntillisessä järjestyksessä korissa, pystyssä kuin runebergintortut? Entä oletko käynyt Hamlet-tyyppisen sisäisen keskustelun kotisi jokaisen esineen kohdalla: tuottaako tämä minulle aidosti iloa?

Jos vastaus jompaan kumpaan kysymykseen on ei, et todennäköisesti ole vielä tehnyt tuttavuutta japanilaisen järjestelyn mestarin Marie Kondon kanssa.

Miljoonat ovat. Kondon kirja KonMari – siivouksen elämänmullistava taika on julkaistu pian 40 maassa. Kirjan jatko-osa ilmestyi juuri englanniksi nimellä Spark Joy: An Illustrated Master Class on the Art of Organizing and Tidying Up ja kiipesi ykkösosan peesiin, kakkoseksi, New York Timesin myydyimpien kirjojen listalla.

Puhutaan KonMari-kultista. Sen valtaamat voivat nyt opiskella kuvitetun jatko-osan avulla muun muassa viikkaamisen saloja. Tuskin maltan odottaa vaihetta, jossa omat puseroni henkivät tyyneyttä hyllyissä minimalistisina nyytteinä, ja huom! vierekkäin, eivät tukehtuneina pinoina.

Kuulin KonMari-metodista ystävältä, joka oli kuullut siitä työkaveriltaan. Latasin kirjan oitis.

Japanilaisen siivousaatteen leviäminen suusta suuhun ei ole ihme. Nykyihminen on hukassa tavaravuoriensa kanssa. Vuokrattavat varastot yleistyvät, mutta ne eivät ratkaise ongelmaa, vaan siirtävät sen ainoastaan toisaalle, pois silmistä: vanhat luistimet, opiskeluaikaiset muistiinpanot, se järkyttävän ruma astiasto ja lapsen kipsinen hammasmuotti kummittelevat silti mielessä. Tietoisuus muodottomasta muovipussista siellä jossain, täynnä ”urheilu- tai mökkikäyttöön” säilöttyjä kulahtaneita t-paitoja on ikävä häiriösignaali tavoiteltaessa mielenrauhaa.

Siivouksessa on nimittäin kyse paljon isommasta asiasta kuin tavaroiden eliminoimisesta ja lajittelemisesta, vihjaa Kondo. Kun asunto on viimeistä nurkkaa myöten hallinnassa, elämä muuttuu muutenkin sujuvammaksi ja feng shuin raikkaat tuulet alkavat virrata myös siivoojan pään sisällä, hän lupaa. Moni kuuluu tehneen radikaaleja elämänmuutoksia järjestelyn makuun päästyään.

Kondo saa taustatukea aivotutkimuksesta – mikäpä asia ei nykyään saisi; missä ongelma, siellä ­aivotutkimus mallinnusmenetelmineen.

Musiikin vaikutusta aivoihin laajasti tutkinut neurotieteilijä Daniel J. Levitin on hänkin pohtinut siistin kodin ja järjestyksessä olevan pään riippuvuussuhteita. Asioiden saaminen järjestykseen voi auttaa meidät kaikki seuraavalle tasolle elämässämme, kuuluu yksi hänen johtopäätöksistään 500-sivuisessa kirjassa The Organized Mind, Thinking Straight in the Age of Information Overload.

KonMarinsa lukeneelle Levitinin opastus kodin järjestämisestä on paikoin alkeistasoa (tyyliin eniten käytetyt tavarat kannattaa sijoittaa lähimmäksi käyttöpistettä) ja myös hiukan ristiriitaista; hän suosittelee tavaroiden järjestämiseen lisää tavaroita eli säilytyskalusteita – menetelmä, joka Marie Kondon mukaan johtaa suunnilleen turmioon. Aivojen organisoinnin ja toiminnan osalta kirjaa sen sijaan suorastaan ahmii.

Ihmiskunnan tähänastisesta 200 000 vuoden ajasta 99 prosenttia kului ensin lähinnä hengissä selviytymiseen. Noin 10 000 vuotta sitten ilmasto-olot muuttuivat suotuisemmiksi, maanviljely kehittyi ja vaelteleva elintapa väistyi. Sumerilaiset keksivät kirjoitustaidon noin 3200 eaa. Teollisen vallankumouksen aikana viitisen tuhatta vuotta myöhemmin tiedon määrä räjähti uusiin ulottuvuuksiin, tasatahtia tavaran lisääntymisen kanssa.

Internet-aikana kasvu on kiihtynyt eksponen­tiaalisesti. Datan – ja esineiden – määrä on suunnaton. Tuotamme joka ikinen päivä kymmeniä eksatavuja tekstiä, videoita, puheluita ja niin edelleen. Yhteen eksatavuun mahtuvat viisisataa kertaa maailman suurimman kirjaston eli Yhdysvaltain kongressin kirjat, Levitin havainnollistaa.

Ja datan määrä vain kasvaa kasvamistaan. Minne kaikki tuo tieto pannaan? Ehkä kasvien dna:han. Lupaavista kokeista kerrottiin kuluneella viikolla HS:n tiedesivuilla. Ainakin toistaiseksi tietoa pitää itse kunkin säilöä myös aivoissaan.

Ensin hyvät uutiset: aivomme suoriutuvat tehtävistään. Ja heti perään huonot: ”Aivoillamme on kyky prosessoida niihin tulevaa tietoa, mutta sillä on hintansa”, Levitin kirjoittaa. ”Meidän voi olla vaikeaa erottaa trivia tärkeästä tiedosta, ja kaikki tämä tiedonkäsittely väsyttää.”

Nykyaikaisen tietotyöläisen ja monen muun hommassa aivoilta vaaditaan koko ajan lisää, hurjaa moniajoa. Työn vaatimusten täyttämisen ohella olemme nykyään myös omia asiakaspalvelijoitamme: varaamme matkamme, maksamme laskumme, taistelemme vaihtelevan tasoisesti toimivien tietojärjestelmien kanssa aamusta iltaan.

Korviemme välissä sijaitsee kuitenkin biologisessa mielessä samanlainen varustus kuin metsästäjä-keräilijöillä kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Nykyajan edellyttämä multitasking, monitekeminen, on vanhanmallisille aivoillemme iso rasitus. Tämä johtuu muun muassa hormoneista.

Monen asian yhtäaikainen tekeminen nostaa stressihormoni kortisolin tasoja, mutta toisaalta meiliboksiin kilahtava sähköposti tai Facebookin uusi päivitys tai mikä tahansa uutuustapahtuma saa aikaan myös mielihyvähormoni dopamiinin syöksähdyksen, koska meidät on ohjelmoitu niin.

Uutuusasiat palkitsevat tehokkaasti aivoja, ja ne harhautuvat sivupoluille hommasta, johon varsinaisesti olisi tarkoitus keskittyä. Aivojen etuotsalohko suosii uusia tapahtumia ja keskittyminen karkaa entisestään, toteaa Levitin. Juuri tuota samaa osaa tarvittaisiin siihen varsinaiseen työhön.

Tätä kirjoittaessani tietokoneruutuni oikeaan alalaitaan pompahtelee tasaisena virtana kirjekuoren kuvia: postia saapunut! Pakko katsoa! Suositusten mukaan minun olisi hyvä pitää meiliäni kiinni ja tarkistaa se vain kerran, pari päivässä. Monissa töissä tuollainen on utopiaa.

Siispä, hyvä neurotieteilijä Levitin: mitä muuta voisin tehdä, jotta aivoni eivät lopullisesti muuttuisi reikäjuustoksi?

Konsteja on. Ensiksikin tiedon ulkoistaminen helpottaa pään organisointia ja auttaa luovuutta: lisää post-it-lappuja (tai vielä parempi: tukevia arkistokortteja), listoja, muistikirjoja. Mielessä pyörivät asiat ja tehtävät pitää ulkoistaa kirjoittamalla. Kategorisoi!

Toiseksi kannattaa haaveilla, jäädä välillä ajattelemaan sinisiä ajatuksia. Levitin kertoo useita esimerkkejä tieteen ja taiteen maailmasta siitä, miten tietty haaveilumoodi on yhtäkkiä auttanut ratkaisemaan ongelman tai luomaan hienon teoksen.

Kolmanneksi: nuku riittävästi: ”Uni on kaikkein ratkaisevimpia tekijöitä huippusuoritusten, muistin, tuotteliaisuuden, vastustuskyvyn ja mielialan säätelyn kannalta”, muistuttaa neurotieteilijä.

Aloitetaan näistä – ja sukista. Ehkä niiden rullaamisessa todellakin on oma taikansa. Tässä kaoottisessa maailmassa lohduttaa tieto, että edes kaapit ovat järjestyksessä.

Marie Kondo: KonMari, siivouksen elämänmullistava taika (The Life-Changing Magic of Tidying Up). Bazar. Daniel Levitin: The Organized Mind. Thinking Straight in the Age of Information Overload. Dutton/Penguin Books.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • aivotutkimus
  • Lauantaiessee

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    4. 4

      Naiset synnyttävät entistä myöhemmin – katso, kuinka moni sinua nuorempi tai vanhempi sai lapsen viime vuonna

    5. 5

      Yksi atomiaikakauden suurista mysteereistä saattoi saada selityksen – Etelä-Atlantin kaksoisvälähdys oli todennäköisesti salainen ydinkoe

    6. 6

      Mitä jos Linnan juhlien miehistä kirjoitettaisiin kuin naisista?

    7. 7

      Ylen johtajat toivat itse kohunsa uudestaan julkisuuteen – miten luottamus palautetaan?

    8. 8

      Pikkulapsen muumio kirkon lattian alta paljasti: Isorokko on luultua modernimpi

    9. 9

      Alkon toimitusjohtaja harmittelee Suomen 100-vuotisjuhlan liköörihälyä: ”Ei tällaista päätöstä voi muuttaa”

    10. 10

      Jasper teki 2-vuotiaana 200 palan palapelejä – lapsen lahjakkuuteen suhtaudutaan Suomessa usein häpeillen, sanoo asiantuntija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    4. 4

      Jasper teki 2-vuotiaana 200 palan palapelejä – lapsen lahjakkuuteen suhtaudutaan Suomessa usein häpeillen, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Asuinalueiden erot kasvavat Helsingissä koko ajan – ”Ihmisillä tuntuu olevan halu asua samankaltaisten lähellä”

    6. 6

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    7. 7

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    8. 8

      Mitä jos Linnan juhlien miehistä kirjoitettaisiin kuin naisista?

    9. 9

      Naiset synnyttävät entistä myöhemmin – katso, kuinka moni sinua nuorempi tai vanhempi sai lapsen viime vuonna

    10. 10

      Olga Maltseva kirjoitti 50 Venäjää ylistävää kommenttia päivässä – Pietarin trollitehdas kärsii entisten työntekijöiden avautumisista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    3. 3

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    4. 4

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    5. 5

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    6. 6

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    7. 7

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    8. 8

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    9. 9

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    10. 10

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    11. Näytä lisää