Valikko
Kulttuuri

Wikipediasta puuttuu valtavasti naisia, ja nyt asia aiotaan korjata – kerro tässä, kuka nainen tietosanakirjaan pitää saada

Wikipedia on maailman käytetyimpiä verkkosivustoja, jonka erikielisistä versioista miljoonat ihmiset etsivät tietoa.

Wikipedia on maailman käytetyimpiä verkkosivustoja, jonka erikielisistä versioista miljoonat ihmiset etsivät tietoa. Verkkotietosanakirjan ongelma on, että sen antama kuva asioista on värittynyt sitä muokkaavien kirjoittajien mukaan. Tämä näkyy esimerkiksi Wikipedian biografia-artikkeleiden sukupuolijakaumassa.

Suurin osa Wikipedian henkilöartikkeleista käsittelee miehiä. Suomenkielisen Wikipedian biografioista noin 17,9% käsittelee naisia.

Art Goes Feminism -verkosto on parin viime vuoden ajan järjestänyt eri puolilla maailmaa tapahtumia, joissa kirjoitetaan naisista artikkeleita Wikipediaan. Suomessa Wikipedian muokkaustapahtumia eli ”edit-a-thoneja” on järjestänyt Kiasma.

Naistenpäivänä 8. maaliskuuta museo järjestää Sata naista Wikipediaan -tapahtuman yhdessä Helsingin yliopiston kirjaston ja Wikimedia Suomi ry:n kanssa. Kaisa-talon tempauksen tarkoituksena on lisätä suomenkieliseen Wikipediaan tietoa sadasta naisesta.

Se on toistaiseksi suurin Wikipedia-tapahtuma Suomessa, ja ensimmäinen, joka keskittyy nimenomaan Wikipedian tasa-arvoon. Tapahtuman verkkosivulle pääsee täältä.

”Suurin osa Wikipedian kirjoittajista on miehiä, ja ihmiset kirjoittavat siitä mikä heitä kiinnostaa. Nyt Wikipediassa painottuvat miehet ja esimerkiksi luonnontieteet”, sanoo Kiasman erikoissuunnittelija Sanna Hirvonen.

Arvioiden mukaan vain alle 15 prosenttia Wikipedian kirjoittajista on naisia. Tätä on selitetty muun muassa muokkaamisen teknisyydellä sekä ajan ja itseluottamuksen puutteella.

Naistenpäivän muokkaustapahtumaan voi osallistua kuka tahansa, ja artikkelin voi kirjoittaa kenestä tahansa. Tapahtumassa on mukana Kiasman lisäksi useita muita kulttuurilaitoksia, jotka myös ehdottavat artikkeleiden kohteiksi sopivia naisia.

Ehdotettujen naisten joukossa ovat muiden muassa muotoilija Nathalie Lahdenmäki, viikinkiajan nainen ”Euran Emäntä”, Kameraseurassa vaikuttanut valokuvaaja Hilda Raviniemi, palkittu mediataiteilija Anna Estarriola, kansanperinteen tutkija Aili Nenola ja kansanmuusikko Marianne Maans.

”Monet Wikipedian artikkelit naisista ovat pelkkiä tynkiä. Haluamme syventää ja laajentaa naisiin liittyvää tietoa. Alat ulottuvat kuvataiteesta ja kirjallisuudesta tekniikkaan”, Hirvonen sanoo.

”Kyse ei ole välttämättä edes mitenkään unohdetuista naisista, vaan oman alansa näkyvistä vaikuttajista, joita pitää tuoda suuremman yleisön tietoisuuteen. On kaikkien etu, ettei kuva siitä, kuka mitäkin alaa harjoittaa vinoudu”, Hirvonen sanoo.

Järjestäjät haluavat tuoda esiin myös sen, miten paljon erilaista lähdekirjallisuutta kulttuurilaitosten kirjastoissa on. Wikipediaan kirjoitettu tieto pitää lähteyttää.

Wikipediaan kirjoittaminen on nykyään helpompaa kuin ennen, koska siihen voi käyttää visuaalista muokkainta, eikä tuntemusta html-koodista tarvita.

Aiemmissa kulttuuriin liittyvissä Wikipedia-tapahtumissa osallistujina on ollut hieman enemmän naisia kuin miehiä.

”Olen itse kirjoittanut ja päivittänyt artikkeleita monista miestaiteilijoista. On hyvä välillä pysähtyä miettimään, että me kaikki voimme vaikuttaa Wikipedian sisältöön”, Sanna Hirvonen sanoo.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Naistenpäivä
  • Tasa-arvo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    4. 4

      Hallitus tavoittelee 250 000:ta uutta sähköautoa – Mitä tapahtuisi sähköverkolle, jos ne tulisivat käyttöön kerralla?

    5. 5

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    6. 6

      Elokuussa uudistuva opintotuki saa yhä kritiikkiä, tukiin voi vaikuttaa sopimuskikkailulla – kokosimme yhteen, mikä kaikki opintotuessa muuttuu ja mikä siinä hiertää

    7. 7

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    8. 8

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    9. 9

      Vielä kaksi vuotta sitten Puolaa pidettiin EU:n suurena menestystarinana, nyt maan oikeuslaitos on menettämässä riippumattomuutensa – miksi näin kävi? Tutkija selittää

    10. 10

      Miten tässä taas kävi näin? Aamulla Helsinkiin luvattiin aurinkoista säätä, saimme rankkasadetta – meteorologi selittää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    5. 5

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    8. 8

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    9. 9

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    10. 10

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    10. 10

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    11. Näytä lisää