Valikko

Kenelle Kalevala kuuluu? Eeposta on käytetty poliittisena aseena lähes 200 vuotta

Politiikka oli kuvassa mukana jo silloin, kun Kalevala syntyi. Sunnuntaina vietetään Kalevalan päivää.

Kansanedustaja Nasima Razmyar kirjoitti blogiinsa 10. tammikuuta 2016, että naisen hyväksikäytöllä on suomalaisessa kulttuurissa pitkät perinteet. Hän nosti esimerkiksi tästä Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykin, joka perustuu Elias Lönnrotin Kalevalaan. Gallen-Kallelaan viittasi myös Razmayarin puolue­toveri Tarja Filatov sosiaalisessa mediassa levittämässään kuvameemissä.

Samoihin aikoihin Joensuussa perustettiin naisten katupartio vastavetona Soldiers of Odinin partioinnille. Katupartion nimeksi annettiin Kyllikin siskot. Nimi viittaa Kalevalan tarinaan, jossa Lemminkäisen vaimo Kyllikki haluaa käydä kylillä pitämässä hauskaa.

Päätellen siitä, miten usein siihen viitataan, Suomen kansallis­eepos Kalevala on 181 vuotta ensijulkaisunsa jälkeen yhä voimissaan. Sitä siteeraava osoittaa paitsi olevansa perillä suomalaisesta kulttuurihistoriasta, ennen kaikkea tunnustavansa suomalaisen identiteetin.

Siksi siihen vetoaminen on poliittinen teko.

Kalevalan poliittiset juuret ovat syvällä. Jo sen synty oli poliittinen teko, sanoo Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professori Pertti Anttonen.

”Suomi oli siinä vaiheessa joukko maakuntia, joille haluttiin rakentaa yhteinen identiteetti.”

Kalevalan poliittinen elämä alkoi jo pari sataa vuotta ennen sen julkaisua, kun Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf vuonna 1603 allekirjoitti memoriaalin muinaismuistojen tallentamisesta. Keruukehotus koski myös nykyisen Suomen aluetta, joka tuolloin oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.

Kun Suomi 1809 siirtyi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi, oli ilmassa enenevissä määrin tavoitteita erillisestä, itsenäisestä, suomalaisesta kansasta.

Kieli oli tärkeä osa tätä keskustelua. Yhteistä identiteettiä haluttiin luoda suomen kielen pohjalta ja sitä vahvistaen, mutta kielen takana ei ollut muuta kuin suullinen perinne. Ei kirjoitettua historiaa, ei eepoksia: ei juurikaan muuta suomalaiseksi laskettavaa taidetta.

Osaksi Kalevalan avulla saatiin yhdistettyä ruotsinkielinen eliitti ja suomenkielinen kansa saman symbolin alle.

Kalevala asetti tämän suullisen perinteen taitajat edustamaan koko kansallista yhtei­söä”, Anttonen sanoo.

”Se osoitti, että suomenkielinen kansa osaa jotain erityisen merkittävää.”

Tämä kansanrunoissa ja erityisesti Kalevalassa kuultava oma osaaminen oli suomalaisten pääsylippu osaksi modernia länsimaalaista yhteiskuntaa.

Kalevala on historia josta voi ammentaa, mutta josta on päästy pois”, Anttonen sanoo.

Elias Lönnrot oli lääkäri, joka halusi opettaa ja sivistää kansaa. Kalevalaan sisältyykin paljon valistuksellisia arvoja, joiden Lönnrot on todennäköisesti toivonut tarttuvan lukijoihin.

Monet näistä arvoista, mielikuvista ja symboleista ovat vedonneet erityisesti poliittiseen oikeistoon. Suomen itsenäistymisen jälkeen, 1920- ja 30-luvuilla, Kalevala oli vahvasti oikeistolaisen retoriikan käytössä, kun taas vasemmisto oli Kalevala-kriittistä.

Samaa nähtiin myös 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajottua, kun Suomessa heräsi uudestaan keskustelu jatkosodassa menetettyjen alueiden palauttamisesta. Samoihin aikoihin lahtelainen Väinö Kuisma perusti äärioikeistolaisen Suomi-Isänmaa-puolueen, ja julisti edustavansa kalevalaista nationalismia.

2000-luvulle tultaessa Karjalan palauttamista tai siihen vetoamista Kalevalan nimissä ei ole enää pidetty julkisessa keskustelussa esillä, mutta Kalevala on edelleen toiminut myös puoluepoliittisen keskustelun osana. Vuonna 2011 perussuomalaiset viittasivat eduskuntavaaliohjelmassaan Kalevalaan esimerkkinä suomalaisen kulttuurin parhaimmistosta, erotuksena ”tekotaiteellisille postmoderneille kokeiluille”.

Myös perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on viitannut blogissaan toistuvasti Kalevalan ilmentämään kansal­lis­identiteettiin.

Nyt Kalevalaa käytetään maahanmuuttokeskustelun yhteydessä myös kriittiseen sävyyn, kuten vasemmistoa edustavan Razmyarin blogikirjoituksessa ja samanhenkisissä kuvameemeissä.

Razmyar halusi kirjoituksellaan tuoda esille sen, että sek­suaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta eivät ole tulleet Suomeen maahanmuuttajien mukana, vaan niitä on esiintynyt myös meillä kautta historian.

Hänen käyttämänsä Aino ja Väinämöinen -vertaus herätti sosiaalisessa mediassa runsaasti keskustelua.

Razmyarin kirjoitus on myös malliesimerkki siitä, miten tarinat lähtevät elämään omaa elämäänsä. Aino-triptyykin keskimmäinen kuva lähti blogikirjoituksen jälkeen kiertämään kuvamanipuloituina meemeinä Ylen Kulttuuricocktail-ohjelman tekemänä gif-kuvana, joissa Väinämöinen oli kuvattu paljon alkuperäistä kuvaa lähemmäksi ­Ainoa, kosketusetäisyydelle.

Toisaalta Gallen-Kallelan taulukin on muokkaus Kalevalan tarinasta. Taulu liittyy Kalevalan viidenteen runoon, jossa Väinämöinen saa kalastaessaan saaliikseen oudon näköisen kalan. Väinämöisen ryhtyessä leikkaamaan auki kalan vatsaa kala hyppää karkuun ja kertoo olevansa hukkunut Aino.

Maalaus on Gallen-Kallelan erotisoiva tulkinta hetkestä, jona Väinämöinen ymmärtää menettäneensä tilaisuutensa, ja kalaksi muuttunut mutta nyt taas hetken naisena näkyvä Aino ilkkuu hänen vanhuuttaan ja vähämielisyyttään.

Kalevalan Aino-tarina puolestaan on Lönnrotin muokkaama versio kansanrunosta, jossa Osmoinen kohtaa metsässä nuoren neidon. Kohtaamisen jälkeen tyttö juoksee kotiin ja hirttää itsensä. Jotkut kansanrunoudentutkijat ovat pitäneet mahdollisena, että metsässä on tapahtunut raiskaus, joka on vain jätetty runossa suoraan sanomatta.

”Saa kyllä tehdä aika monta loikkaa jos haluaa tällä perustella minkälaisia suomalaiset miehet ovat, puoleen tai toiseen”, Anttonen toteaa. ”Toki jos runoja on laulettu jostain raiskaus­tapahtumasta niin varmaankin sellaista on tapahtunut.”

Sen sijaan, että Kalevalaa käytettäisiin historiallisena lähteenä, Anttonen puhuu Kalevala-viittauksista symbolien kanssa pelaamisena. ”Kalevalaa luetaan aina suhteessa suomalaisuuteen.”

Suomalaisuuden lisäksi Kalevalassa on myös Lönnrotin kannanottoja 1800-luvun alkupuolen yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Esimerkiksi Ainon ja Väinämöisen tarinan voi lukea kommenttina pakkoavioliittoja vastaan.

”Lönnrot kommentoi sitä, miten ihmisten hänen mielestään kuuluu kohdella lapsiaan ja naisia”, Anttonen sanoo. ”On kiinnostavaa pohtia, onko tämä Lönnrotin rakennelma nyt nähtävissä jonkinlaisena vapauskertomuksena, että tästä lähtien naiset saavat itse päättää miten avioituvat. Että tämä on se suomalainen perhepolitiikka, joka tämän päivän keskustelussa asettuu vastakkain niiden kulttuurien kanssa, jossa tuo vapaus on rajoitetumpaa.”

Anttonen näkee, että vahvojen nationalististen ideologioiden tuominen Kalevalan yhteyteen on selvästi vähentynyt. Samalla Kalevalan tulkintoihin on tullut vahva universalistinen ote.

Kalevalasta luetaan suomalaisuutta, mutta se mikä siinä koskettaa, koskettaa ketä tahansa missä tahansa.”

Kansalliseepoksen herättämiin universaaleihin tunteisiin voidaan laskea myös siihen viittaavat taideteokset. Gallen-Kallela maalasi Ainon lisäksi muun muassa Sammon taonnan, Joukahaisen koston, Lemminkäisen ­äidin ja Kullervon kirouksen; Kalevala-aiheisiin ovat tarttuneet myös esimerkiksi Robert Wilhelm Ekman, Pekka Halonen, Väinö Blomstedt, Sirpa Alalääkkölä ja Markku Laakso. Maalaustaiteen lisäksi Kalevala näkyy kirjallisuudessa, musiikissa, näytelmissä ja elokuvissa.

Samaan aikaan eepos on jatkanut elämäänsä tavallisten suomalaisten arjessa. Lapsille annetaan nimeksi Aino tai Väinö, Anni tai Elias; talot rakennuttaa Lemminkäinen, vakuutukset hoitaa Pohjola, Sampo tai Ilmarinen; kaulaan ripustetaan Kalevala-koru, ja jälkiruoaksi syödään Aino-jäätelöä.

Kalevalasta on tullut niin itsestäänselvä osa suomalaista identiteettiä ja identiteettipolitiikkaa, että sen läsnäoloa ei aina edes huomaa.

 

Persoonallisuustesti kertoo ketä Kalevala-hahmoa muistutat

Lähteet: Ulla Piela, Seppo Knuutila ja Pekka Laaksonen (toim.): Kalevalan kulttuurihistoria. SKS.

Aino ja Väinämöinen esiintyvät Kalevalan alkupuolen runoissa

 1.–2. runo: Maailma syntyy.

 3. runo: Joukahainen haastaa Väinämöisen kilpalauluun, Väinämöinen voittaa, Joukahainen lupaa tälle sisarensa Ainon vaimoksi.

 4. runo: Väinämöinen pyytää Ainoa vaimokseen. Aino pakenee ja hukkuu.

 5. runo: Väinämöinen löytää Ainon kalaksi muuttuneena. Aino pakenee.

 6. runo: Joukahainen ampuu kostoksi Väinämöisen hevosen. Väinämöinen suistuu veteen.

 7. runo: Kotka pelastaa Väinämöisen Pohjolaan. Pohjolan vaimo lupaa tälle tyttärensä, jos Väinämöinen takoo Sammon.

 10. runo: Väinämöinen pyytää Ilmarista takomaan Sampoa, tämä kieltäytyy. Väinämöinen lähettää Pohjolaan. Ilmarinen takoo Sammon ja kosii Pohjolan neitoa, joka kieltäytyy.

 14. runo: Lemminkäinen saa tehtäväksi pyydystää Tuonelan joelta joutsenen. Paimen ampuu Lemminkäisen ja paloittelee ruumiin.

 15. runo: Lemminkäisen äiti haravoi Tuonelan joesta poikansa palaset ja herättää Lemminkäisen henkiin.

 16. runo: Väinämöinen veistää veneen ja lähtee hakemaan siihen loitsusanoja Tuonelasta, vangitaan ja pakenee.

 17. runo: Väinämöinen lähtee hakemaan loitsusanoja vuorenhaltija Antero Vipuselta. Tämä nielaisee Väinämöisen, joka pystyttää Vipusen mahaan pajan. Vipunen antaa loitsusanat ja vapauttaa Väinämöisen.

 20.–25. runo: Ilmarinen ja Pohjolan neito menevät naimisiin. Lemminkäistä ei kutsuta häihin.

 26 runo: Lemminkäinen loukkaantuu ja lähtee Pohjolaan kostamaan.

 27.–28. runo: Lemminkäinen iskee Pohjolan isännältä pään poikki ja pakenee. Pohjan akka kokoaa sotajoukon ja lähtee takaa-ajoon.

 29. runo: Lemminkäinen pakenee saarelle jossa on vain naisia. Lemminkäinen viettelee kaikki naiset. Lemminkäinen pakenee kotiinpalanneita miehiä ja näkee oman kotinsa poltettuna.

 31. runo: Untamo julistaa sodan veljeään Kalervoa vastaan ja surmaa kaikki muut tämän suvusta paitsi raskaana olevan vaimon, joka synnyttää Kullervon. Untamo myy tämän orjaksi Ilmariselle.

 32.–33. runo: Ilmarisen emäntä leipoo Kullervon eväsleivän sisään kiven, jonka Kullervo kostaa tuomalla emännälle lauman petoja, jotka surmaavat tämän.

 34. runo: Kullervo pakenee korpeen ja löytää perheensä.

 35. runo: Kullervo tapaa neidon, jonka hän viettelee. Jälkeenpäin he huomaavat olevansa veli ja sisar. Sisar heittäytyy koskeen. Kullervo lähtee kostoretkelle Untamon luo.

 36. runo: Untamolassa Kullervo tappaa kaikki. Palatessaan kotiin hän huomaa sen hylätyksi. Kullervo tappaa itsensä.

 37. runo: Ilmarinen takoo itselleen uuden vaimon kullasta ja hopeasta, mutta kyllästyy siihen ensimmäisen yön jälkeen.

 38. runo: Ilmarinen lähtee Pohjolaan kosimaan kuolleen vaimonsa sisarta. Sisar herjaa Ilmarista joka suuttuu ja muuttaa morsiamensa lokiksi.

 39. runo: Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen lähtevät ryöstämään Sammon.

 40. runo: Väinämöinen tekee hauen leukaluusta kanteleen.

 42. runo:Väinämöinen soittaa Pohjolan väen uneen ja vie Sammon. Pohjolan väki lähtee varkaiden perään.

 43. runo: Pohjolan väki ja ryöstäjät taistelevat merellä, Sampo suistuu veteen ja menee palasiksi.

 47. runo: Kuu ja aurinko laskeutuvat kuuntelemaan Väinämöisen soittoa. Pohjolan emäntä piilottaa kuun, auringon ja tulen vuoren sisään.

 49. runo: Pohjolan emäntä vapauttaa kuun ja auringon.

 50. runo: Marjatta tulee raskaaksi puolukasta ja synnyttää pojan. Väinämöinen määrää lapsen tapettavaksi. Lapsi kruunataan Karjalan kuninkaaksi. Väinämöinen suuttuu ja lähtee Kalevalasta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Merkelin mitta täyttyi Trumpin öykkäröinnistä

    2. 2

      Päätoimittaja Atte Jääskeläinen lähtee Ylestä – ”Edellytyksiä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen ei enää ollut”

    3. 3

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    4. 4

      Poliisilla tarkastusoperaatio Helsinkiin saapuneella Tallink Megastarilla

    5. 5

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    6. 6

      Menestyksen salaisuus on taidossa rentoutua – Professori listasi olennaisimmat mielen taidot, joilla voi lisätä psyykkistä vahvuuttaan

    7. 7

      S-kauppoihin tulee brittiläisen Tescon tuotteita – erityisesti gluteenittomien elintarvikkeiden määrä kasvaa

    8. 8

      Pohjois-Korean vakavin uhka ei ole ydinase – maailma ei mahda diktatuurille mitään, koska sen tykistö muuttaisi Etelä-Korean pääkaupungin tulimereksi sekunneissa

    9. 9

      Niinistö lähtee presidentinvaaleihin ylivoimaisena suosikkina – kahdeksan syytä, joiden takia häntä on vaikea voittaa

    10. 10

      ”Se oli totuuden hetki” – Ranskan Macron kertoi, miksi hän kätteli niin pitkään Trumpia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    2. 2

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    3. 3

      Trump sätti Pohjois-Koreaa ohjuksen ampumisesta: ”Osoittaa suurta epäkunnioitusta Kiinaa kohtaan”

    4. 4

      Miehet puukottivat toisensa sairaalakuntoon Helsingin Hakaniemessä – lapsiperheet kauhistelivat tapahtumia aivan vierestä

    5. 5

      Joukko suomalaisia perusti 46 vuotta sitten Israeliin kylän, jossa palkat menivät yhteiseen pottiin ja yhteisö tarjosi vaatteet ja asunnon – Mitä kuuluu Jad Hashmonaan nyt?

    6. 6

      F1-sarjakin irvailee Räikkösen olemukselle – yksi kuva palkintopallilta kiteyttää Räikkösen tunnelmat: ”Tämä oli yksi niistä päivistä”

    7. 7

      Pohjois-Korean vakavin uhka ei ole ydinase – maailma ei mahda diktatuurille mitään, koska sen tykistö muuttaisi Etelä-Korean pääkaupungin tulimereksi sekunneissa

    8. 8

      ”Se oli totuuden hetki” – Ranskan Macron kertoi, miksi hän kätteli niin pitkään Trumpia

    9. 9

      Jos presidentti Mauno Koivisto olisi kuollut lauantaina 13.5., olisiko seuraavana päivänä liputettu äideille vai noudatettu suru­liputusta?

    10. 10

      Päätoimittaja Atte Jääskeläinen lähtee Ylestä – ”Edellytyksiä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen ei enää ollut”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    4. 4

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    5. 5

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    6. 6

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    7. 7

      Joukko suomalaisia perusti 46 vuotta sitten Israeliin kylän, jossa palkat menivät yhteiseen pottiin ja yhteisö tarjosi vaatteet ja asunnon – Mitä kuuluu Jad Hashmonaan nyt?

    8. 8

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    9. 9

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    10. 10

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    11. Näytä lisää