Valikko
Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Issey Miyake näkyy nyt Iittalan ikkunoissa – tunnetko muotineron, jonka vaatteissa on tanssittu balettia ja suunniteltu iPhone?

Issey Miyake näkyy nyt Iittalan ikkunoissa, ja Vuokkoa fanittava japanilaissuunnittelija on muutenkin ajankohtaisempi kuin aikoihin.

Iittalan Esplanadin liikkeen ikkunassa on uusia maljakoita, lautasia, lautasliinoja ja kynttilälyhtyjä. Posliinia ja lasia, pastellipinkkiä ja keväistä vihreää.

Ei kovin yllättävää, äkkiseltään. Mutta nämä kipot ja kupit kiinnostavat nyt Vogueta ja Wall Street Journalia myöten. Yhdysvalloissa niitä myydään MoMA-museon kaupassa.

Iittala on tottunut ratsastamaan historiallaan (”Löydä Kaj Franckin designklassikot uudestaan”, Iittala mainosti alkukuusta. Kuinka monesti ne täytyy löytää?).

Nyt uusi yhteistyömallisto japanilaissuunnittelija Issey Miyaken kanssa on antanut kattauksille uutta nostetta.

Ei ihmekään. Issey Miyake voi helmikuisen märällä Esplanadilla tuntua etäiseltä nimeltä (mielikuvat: Japani, 80-luku, kaavut), mutta häneen kannattaa tutustua. Paitsi että Miyake muodin taikanäppi ja elävä legenda, hän on ajankohtainen juuri nyt: Muutaman viikon kuluttua Tokiossa avautuu laaja Miyake-näyttely, joka on jo ehditty moneen kertaan nimetä yhdeksi vuoden tärkeimmistä muotiaiheisista näyttelyistä.

Jaa miksi? Kurkistus arkistoihin auttaa.

On tietysti hyvää tuuria, että Issey Miyakesta tuli ylipäänsä Issey Miyake, sillä tarina uhkasi katketa jo elokuussa 1945. Seitsemän vuotta aikaisemmin Hiroshimassa syntynyt ­Miyake menetti ydinpommituksessa suuren osan perhettään, mutta selvisi itse.

Nuori Miyake hankkiutui Pariisiin muotioppiin, sillä Japanissa muotia ei pidetty miesten alana. Harjoiteltuaan Guy Larochella ja Givenchyllä Miyake matkusti New Yorkiin. Siinä, missä Pariisin muotimaailma tuntui elitistiseltä ja sisäänpäinkääntyneeltä, New Yorkista hän löysi vapautta. Erityisesti hän kiinnostui siitä, miten miehet ja naiset kaikista yhteiskuntaluokista käyttivät farkkuja ja t-paitaa.

Niiden yksinkertaisuus ja demokraattisuus viehättivät Miyakea, ja palattuaan Tokioon vuonna 1970 hän ryhtyi kehittelemään omaa versiotaan yhtä helppokäyttöisestä asusta.

Keitokseen menivät japanilaiset työvaatteet, Edo-kauden samuraiasut ja Pariisin haute couture -tekniikat – ja vähän vielä avaruusaikaa päälle.

Aina uusista keksinnöistä innostunut Miyake kehitti 1980-luvun lopulla uuden pliseeraustekniikan, jossa polyesterikangas ommellaan ensin vaatteeksi ja prässätään sitten pienille vekeille. Tuloksena on hyvin joustava, muotonsa säilyttävä vaate, joka menee pikkuruiseen tilaan eikä rypisty. Vallankumouksellista!

Ensimmäisenä Miyaken Pleats please -malliston vaatteita niitä käyttivät koreografi William Forsythen balettitanssijat. Pleats please -vaatteiden käyttäminen ei kuitenkaan vaadi tanssijan mittasuhteita, päinvastoin: ne sopivat kaikenmuotoisille kehoille. Usein ne kelluvat käyttäjänsä ympärillä kuin japanilaistaiteilija Isamu Noguchin paperilamput.

Museokokoelmiin ja designin aikakirjoihin on päätynyt muun muassa Miyaken Flying saucer -mekko (1994), joka näyttää matkalaukun pohjalla lentävältä lautaselta ja avautuu päälle puettaessa riemunkirjavaksi, haitarimaiseksi tuubiksi, joka liikkuu vapaasti kehon mukana ja ympärillä.

Miyaken vaatteet ovatkin ihanasti outoja, kuin abstraktia taidetta tai päällepuettavaa vau-arkkitehtuuria.

Muodin ja taiteen liitto sinetöitiin viimeistään vuonna 1982, kun Miyaken suunnittelema asu kelpuutettiin taidelehti Artforumin kanteen.

Siitä lähtien Miyaken vaatteet ovat olleet taidemaailman epävirallinen univormu. (Jos ei halua esiintyä samassa mekossa kuin kaikki muut, kannattaa välttää Miyakeen pukeutumista taideväen tai arkkitehtien kansainvälisissä kokoontumisajoissa.)

Toimivia vaatteita, siis, jos niissä voi paitsi tehdä grand jeté -balettiloikan, myös edustaa tyylikkäästi juhlissa!

Ja sitten niissä voi tietysti kehittää iPhonen.

Walter Isaacsonin kirjoittaman Steve Jobs -elämäkerran mukaan Jobsia viehätti ajatus henkilökohtaisesta univormusta, koska se helpottaisi päivittäistä elämää.

Erityisesti Jobs oli ihastunut lempisuunnittelijansa Miyaken käyttämiin mustiin poolopaitoihin. Jobs pyysi Miyakelta muutamia.

”Hän teki niitä minulle noin sata kappaletta”, Jobs kertoo kirjassa.

Loppu on it-muodin historiaa: Jobs käytti koko loppuelämänsä Miyaken mustia pooloja yhdessä sinisten farkkujen ja lenkkareiden kanssa. Univormu vahvisti kuvaa omia polkujaan kulkevasta nerosta, joka on hakkeroinut arjen haasteet.

Jobs kuoli vuonna 2011, mutta Miyake jatkaa edelleen työskentelyä. Vaikka hän ilmoitti jättäytyvänsä pois muotimaailmasta vuonna 1997, hän käy edelleen läpi Tokion Shibuyassa sijaitsevan designstudionsa tuottamat mallistot.

Univormuilla on kieltämättä huono maine. Niistä tulevat mieleen lähinnä armeijat ja diktatuurit. Kun Jobs esitteli Applen työntekijöille ajatuksen Apple-univormuista, henkilökunta buuasi. (Jobskin tunnettiin hankalana johtajana. Sattumaako?)

Tällaisena yksilöllisyyttä korostavana aikana univormu tuntuu oudolta, vaikka se olisi itse valittu. Erityisesti naisten kohdalla. Miehet voivat pukeutua samaan pukuun joka päivä, mutta naisten odotetaan innostuvan vaatteiden miettimisestä.

Viime vuonna mainostoimisto Saatchi & Saatchin työntekijästä Matilda Kahlista tuli netti-ilmiö, kun hän kirjoitti Harper’s Bazaar -lehteen vapaaehtoisesta työunivormustaan.

Kahl oli kyllästynyt miettimään, onko hänen työasunsa kuhunkin tilanteeseen sopiva. Siksi Kahl päätti luopua muotioikkujen seuraamisesta ja pukeutua joka ikinen päivä samaan asuun: valkoiseen kauluspaitaan ja mustiin housuihin, ja sitoa kaulaansa mustan rusetin.

Mediat raportoivat Kahlin valinnasta ympäri maailmaa aivan kuin hän olisi ratkaissut perheen ja työn yhdistämisen ongelman tai ansainnut keskisuuren tiedepalkinnon.

Mutta toisaalta, miksi miettiä kaapilla joka aamu, jos voi olla oman elämänsä Steve Jobs?

Kirjoitan tätä Vuokon Nurmesniemen klassikkohaalarissa, jossa näytän vähän legoukolta – univormu jos mikä. Ei ihmekään, että Issey Miyake on kertonut Vuokon olevan hänen idoleitaan.

Ei Miyake-univormukaan huono olisi. Tulevaisuudessa ehkä suorastaan nerokas:

Runsas vuosi sitten Miyaken naistenvaatemallistoista vastaava Yoshiyuki Miyamae kertoi muotoilusivusto Dezeenin haastattelussa olevansa kiinnostunut 3d-tulostamisen mahdollisuuksista. Että matkoillaan voisi vain painaa nappia ja tulostaa itselleen vaatteet.

Sitä arvostaisi varmasti Jobskin.

Mutta teknologiasta viis. Tärkeintä Miyamaen mukaan on kuitenkin se, että vaatteista voi nauttia.

Samaa sanoi Miyake itse haastattelussa vuonna 2014: ”En halua muuta kuin että ihmiset kokevat ilon tunteen kun he käyttävät vaatteitani.”

The Work of Miyake Issey -näyttely Tokion National Art Center -museossa 16.3.–13.6.2016. Lähteet: Pleats Please Issey Miyake (2012), Irving Penn Regards the Work of Issey Miyake (1999), Mark Holborn: Issey Miyake (1996).

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lauantaiessee
  • Muoti
  • Muotoilu
  • Japani
Kulttuurin uutiskirje

Kerran viikossa saapuva HS:n kulttuuriuutiskirje kokoaa yhteen sähköpostiin parhaat kulttuurijutut viikon varrelta sekä viikonlopun kiinnostavimmat kulttuuritärpit.

Uutiskirje on ilmainen.

Katso esimerkki uutiskirjeestä tästä.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Onnen päivät -sarjan ”pikkuriiviö” kuoli – Erin Moran oli lapsitähti, jonka tragediaksi koitui rooleitta jääminen aikuisena

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Munkkiniemessä odotettiin postia kaksi viikkoa, tärkeä lasku maksamatta – jakeluongelmat jatkuvat Helsingissä

    4. 4

      Poliisi etsii kaksi lasta kellarivarastoon lukinnutta miestä Kuopiossa

    5. 5

      Kysely: Trumpin suosio historiallisen heikko – presidenttiä äänestäneet eivät silti kadu valintaansa

    6. 6

      Ranskalaiset äänestävät presidentinvaaleissa – Belgian yleisradion ovensuukyselyn mukaan Macron johtaa, Le Pen on toisena

    7. 7

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    8. 8

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    9. 9

      Jäämerestä on tullut muovijätteen kaatopaikka, vaikka napa-alueilla ei pitäisi olla roskan lähteitä

    10. 10

      Pätkäpormestarin paikasta viriää kilpa Helsingin vihreissä – Otso Kivekäs on saamassa haastajakseen ainakin Elina Moision

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    2. 2

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    3. 3

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    4. 4

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    5. 5

      54-metrinen purjevene hämmästytti kansaa Pohjanmaan teillä – video näyttää lajissaan maailman suurimman veneen kuljetuksen

    6. 6

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    7. 7

      Kela ja VR noudattivat Antti Tuiskun ohjetta – mutta jokin tässä tökkii

    8. 8

      Hoitokoti vastaa HS:n mielipide­kirjoitukseen: ”Kuolleen asukkaan huonetta ei olisi ollut tarvetta tyhjentää heti, pahoittelemme”

    9. 9

      Sekä kuljettaja että matkustaja simahtivat ”Haagan jättiläiseen” – sekavat miehet oli Helsingin poliisin mukaan pakko pitää sidottuina vielä sairaalassakin

    10. 10

      Helsingin johtopaikat jaettiin – kokoomus ja vihreät tarttuivat tiukasti vallan kahvaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

    2. 2

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    3. 3

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    4. 4

      16 tutkijaa loi ennusteen: Tällaista on suomalaisten arki 25 vuoden päästä

    5. 5

      Moni helsinkiläis­nainen pelkää liikkuessaan kaupungilla – miksi siitä ei puhuta enempää?

    6. 6

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    7. 7

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    8. 8

      Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

    9. 9

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    10. 10

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    11. Näytä lisää