Valikko
Kulttuuri

Brasilialaistaiteilija Ernesto Neto uskoo, että sademetsän rituaalista olisi apua myös Juha Sipilälle

Ernesto Neto kohtasi huni kuin -alkuperäiskansan ja palasi Kiasmaan muuttuneena miehenä. Nyt hänen työskentelyään ohjaa boakäärme.

Ihan ensiksi otetaan kengät pois.

Kiasman ylin kerros näyttää siltä, kun sen olisi vallannut keskimääräistä kunnianhimoisempi neulegraffitikerho. Katosta riippuu sateenkaarenvärisistä matonkuteista virkattuja majoja. Laventeli ja basilika tuoksuvat. Lattiaa peittää pehmeä vihreä matto, jolla tassutellaan sukkasillaan.

Tervetuloa!

Kyseessä on brasilialaistaiteilija Ernesto Neton perjantaina avautuvan Boa-näyttelyn pää­teos, jonka Neto on tehnyt erityisesti Kiasmaa varten. Suuri maja on boakäärmeen pään muotoinen, ja sinne voi mennä vaikka loikomaan.

”Halusin luoda puutarhan, jossa voi istuskella ja kohdata muita ihmisiä”, taiteilija selittää.

Sellaisia paikkoja ei hänen mielestään ole tarpeeksi.

”Tämä on kupla, johon nykymaailman tietovyöry ei ulotu”, Neto sanoo.

Näyttelytilan seinille on piirretty langoista aurinko, paratiisimaisema sekä seinää pitkin luikerteleva boakäärme.

Niissä on kyse huni kuin -kansan kertomuksesta maailman synnystä, taiteilija kertoo. Huni kuin on alkuperäiskansa, jonka 8 000 jäsentä asuvat Luoteis-Brasilian sademetsissä. Tämä näyttely on Neton tribuutti heille.

”Ensin tuli valo ja voima”, Neto selittää ja osoittaa peräseinän aurinkokuviota.

”Sitten valon myötä tuli luonto”, maisema jokineen ja palmuineen.

Mutta entä boakäärme?

Se on huni kuin -kansalle tiedon lähde, tärkeä osa heidän mytologiaansa.

”Minä en tee taidetta itse. Boa kertoo minulle mitä tehdä, ja minä seuraan boaa”, Neto ilmoittaa.

Istutaan siis virkatun käärmeenpään sisään juttelemaan. Lähinnä kyse on luennosta, sillä jähmeän suomalaisen on vaikea saada ujutettua Neton intensiivisen puhetulvan sekaan kysymyksiä.

Päällimmäiseksi vaikutelmaksi jää, että Neto on muuttunut mies.

Ensimmäisen kerran hän vieraili Suomessa Kiasman Ars 01 -näyttelyä varten, ja palasi Helsinkiin ja Kemiin useita kertoja. Moni muistaa Neton sydämellisenä miehenä – ja miehenä, joka viihtyi Helsingin kapakoissa pilkkuun asti.

”Mutta enää minä en juo Koskenkorvaa”, Neto sanoo ja nauraa päälle.

Hän on luopunut alkoholista, eikä enää syö lihaa. Taideteoksissaankin hän on käytännössä luopunut synteettisistä mate­riaaleista, ja käyttää enää puuvillaa ja muita luonnonmateriaaleja.

Huni kuin -kansan vaikutusta, hän sanoo.

Ensimmäisen kerran Neto matkusti tapaamaan huni kuin -kansaa Acren osavaltioon runsaat kaksi vuotta sitten.

”Olen oppinut heiltä valtavasti”, Neto huokaa.

Esimerkiksi kuuntelemisesta, läsnäolosta ja luonnon kunnioittamisesta.

Läntisessä kulttuurissa pyhä on tuolla ylhäällä, Neto selittää, mutta huni kuin -kansalle pyhä on maassa, kasveissa, eläimissä ja joissa.

Kesken haastattelun Neto kaataa kämmenelleen purkista harmaanruskeaa jauhetta ja puhaltaa sen nenäänsä pienellä kol­mio­maisella piipulla.

”Tupakkaa ja pyhien puiden tuhkaa”, hän selittää kasvot nykien ja nenä valuen.

Rapé on huni kuin -kansan shamaanilääkettä. Sen uskotaan parantavan ja puhdistavan.

Sitä käytetään myös ayahuasca-seremoniassa, ja ayahuasca-seremonia on nykyään Neton lempiaiheita.

Ayahuasca on kasviuutteista valmistettu rituaalijuoma, jolla on huumaavia ja hallusinogeenisiä vaikutuksia. Brasilian ja Perun alkuperäiskansat käyttävät sitä nähdäkseen näkyjä. Se ­aiheuttaa myös oksennusreak­tion, jota pidetään puhdistavana.

Suomessa ayahuasca ei ole laillista.

Kun hän kuvailee ensimmäistä ayahuasca-seremoniaansa, hän huokaa ja pitelee päätään, vielä parin vuoden jälkeenkin.

”Se oli elämäni tärkein kokemus lasteni syntymän ohella”, Neto sanoo.

Hän puhuu hengistä, pyhyydestä, pelosta ja parantumisesta. Puheessa vilisevät jaguaarit, shamaanit ja galaksit.

”Ja lopulta tunsin ylimaallista onnea ja pyyteetöntä rakkautta”, hän sanoo.

Neto haluaisi järjestää aya­huasca-seremonian myös Kiasmassa. Vieraakseen hän haluaisi erityisesti suomalaisia päättäjiä.

”Pääministerin tai jonkun hänen ministereistään,” hän sanoo.

Se, ettei Suomen lainsäädäntö sitä salli, on Neton mielestä valistumatonta.

”Ayahuasca opastaa rakkauden suuntaan.”

Tajunnanvirtamaisesti Neto puhuu uskontojen yhteyksistä, alkuperäiskansojen tuntemista kasviperäisistä lääkeaineista, globaalista kapitalismista, luonnon tuhoamisesta.

Muutamaa asiaa hän haluaa painottaa erityisesti.

”Meidän täytyy oppia arvostamaan alkuperäiskansoja”, Neto sanoo. ”Niin huni kuineja kuin saamelaisiakin.”

Länsimaissa alkuperäiskansoja on pidetty historian saatossa usein primitiivisinä ja vanhan­aikaisina. Brasilian kouluissa opetellaan eurooppalaisten tarinoita ja keksintöjä, ei alkuperäiskansojen, Neto kertoo. Se on virhe.

”Minä näen heidät tulevaisuutena.”

Ja tietenkin tämä yhteiskunta tarvitsee myös iloa ja taidetta.

”Uskon iloon lääkkeenä”, Neto sanoo.

Ernesto Neto: BOA Kiasmassa (Mannerheiminaukio 2) 4.3.–4.9.2016.

Ernesto Neto

 Syntynyt Rio de Janeirossa 1964.

 Tunnetaan erityisesti suurista, pehmeistä veistoksista.

 Yleisö saa usein koskea veistoksia tai mennä niiden sisään.

 Edusti Brasiliaa Vik Munizin kanssa Venetsian biennaalissa vuonna 2001.

 On pitänyt viime vuosina yksityisnäyttelyitä muun muassa Bilbaon Guggenheim-museossa, Arp-museossa Saksassa sekä Thyssen-Bornemisza Art Contemporaryn tiloissa Itävallassa.

 Keväällä Neton yksityisnäyttely avautuu Aalborgin taidemuseossa Tanskassa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide
  • Näyttelyt
  • Alkuperäiskansat
Kulttuurin uutiskirje

Kerran viikossa saapuva HS:n kulttuuriuutiskirje kokoaa yhteen sähköpostiin parhaat kulttuurijutut viikon varrelta sekä viikonlopun kiinnostavimmat kulttuuritärpit.

Uutiskirje on ilmainen.

Katso esimerkki uutiskirjeestä tästä.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Poliisi etsi asenaista Helsingin rautatieasemalla

    3. 3

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    4. 4

      Taksit vastaavat kilpailuun: Helsingin takseille yhtenäinen väri, Oulu aloitti jo kansainvälisellä keltaisella

    5. 5

      Suomalaisen näytelmän kantava voima Outi Nyytäjä on kuollut

    6. 6

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    7. 7

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    8. 8

      Trump perusti auttavan puhelimen ulkomaalaisten rikollisten uhreille – kuuma linja ruuhkautui ufokertomuksista

    9. 9

      Ihminen syttyi palamaan Kampin kauppakeskuksen vessassa

    10. 10

      Aivosyöpään sairastuneen tekoälytutkijan joukkorahoitushanke keräsi ennätyssumman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    3. 3

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    4. 4

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    5. 5

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    6. 6

      Puoli miljoonaa kranaattia tunnissa ja kymmeniätuhansia kuolleita – kaikki tietävät, millainen Korean sota olisi

    7. 7

      Merja Savelainen teki sen, mistä moni haaveilee: irtisanoutui, lähti maailmalle ja tekee töitä vain seuraavaa reissua varten – miten se onnistui?

    8. 8

      Liettualaismies petkutti Facebookilta ja Googlelta jopa 100 miljoonaa dollaria

    9. 9

      Heidi Jaaran yritys syntyi lapsettomuus­kriisistä – Balmuir tekee luksushuiveja ja ylellisyystuotteita, jotka kelpaavat Cheekille ja Saudi-Arabian prinsessalle

    10. 10

      Petra haluaisi eroon Tiktakista, mutta se ei onnistu – Vain elämää -sarjassa tuotiin esille todellista draamaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    6. 6

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    10. 10

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    11. Näytä lisää