Kulttuuri

Valikko
Kulttuuri

Sota ei jättänyt Ari Matikaista rauhaan – siksi hän teki siitä dokumenttielokuvan

Sota ja mielenrauha -dokumentti etsii vastausta kysymykseen, mitä sota ihmiselle tekee

Mitä sota tekee ihmiselle?

Tämän kysymyksen varaan dokumentaristi Ari Matikainen rakensi ensi viikolla teattereihin tulevan elokuvansa Sota ja mielenrauha.

Se oli kolmen vuoden työ, mutta kysymys alkoi muotoutua jo paljon aiemmin.

Kun Matikainen (s. 1970) teki Ylelle suomalaisuutta ja musiikkia käsitteleviä haastattelusarjoja (70-luvun sekahaku ja Yhteinen sävel), tuntui että sota leijui niissäkin kaikkialla.

”Sama juttu ruotsinsuomalaisista kertoneessa Kansankodin kuokkavieraissa: sotaan palattiin kaiken aikaa”, hän kertoo.

”70-luvun musiikkijulkkikset muistelivat isiä, jotka eivät ottaneet syliin. Eläköityneet ruotsinsuomalaiset puhuivat sodanjälkeisestä ilmapiiristä, jota lähdettiin pakoon.”

Alkoi tuntua siltä, ettei Suomessa ole ketään tai mitään, mihin sota ei olisi vaikuttanut.

Se oli muuttanut ihmisiä, repinyt perheitä hajalleen, jättänyt jälkeensä traumoja, häpeää, vaikenemista. Tunneaukkoja, Matikainen määrittelee.

Miten se kaikki tapahtui?

Pitää päästä mahdollisimman lähelle tuntemuksia, joita sodassa koettiin, Matikainen järkeili.

Onneksi Suomesta löytyy aineistoa. On SA-kuvia, filmimateriaalia ja korsuperinnettä arkistoissa. Sota-ajan kirjeitä ja päiväkirjoja riittää. Matikainen alkoi tutkia niitä, kerätä itsekin.

”Löysin kokonaisia, läpi sodan kestäneitä kirjeenvaihtoja, joista piirtyi esiin ajan tunnekaari.”

On myös uutta historiantutkimusta, joka keskittyy politiikan ja rintamalinjojen sijasta sodan kulttuuri- ja psykohistoriaan.

Matikainen tutustui siihenkin, ja joukko tutkijoita valikoitui elokuvaan asiantuntijoiksi. Puhuvina päinä kuullaan esimerkiksi Ville Kivimäkeä, Jenni Kirvestä ja Juha Mälkkiä.

Sotahan oli vuosien jatkumo.

Talvisodan lyhyttä puolustustaistelua ja katkeraa välirauhaa seurasi jatkosota: ensin hyökkäysvaihe, sitten vuosien asemasota. Lopulta sorruttiin Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alle.

Eri vaiheet vaikuttivat sotilaiden ja kotona odottavien mieliin eri tavoin, kuten elokuvan kirje- ja päiväkirjasitaatit kertovat.

Taisteluissa tappaminen ja kuolema järkyttivät, usein pohjia myöten, mutta myös asemasotavaihe rasitti mielenterveyttä.

Kuukausien joutenolo korsuissa tuntui järjettömältä. Silti sen saattoi milloin tahansa keskeyttää kuolema miinaan tai tarkka-ampujan luotiin.

Kotirintamalla kaivattiin ja pelättiin vuosikausia. Evakot joutuivat pakenemaan kodeistaan, joskus parikin kertaa.

Ari Matikainen yllättyi siitä, miten avoimesti monissa kirjeissä elämää ja tunteita kuvattiin: ”Ei sensuurista tietoakaan.”

Toinen yllätys oli se, että sotaan totuttiin. Elämän tarkoituksen ja normaaliuden lankaa koetettiin säilyttää monin eri tavoin.

”Jotkut kiinnittyivät arjen pyörittämiseen korsussa. Toiset uppoutuivat voiton haaveisiin tai romanttiseen kaipuuseen. Jotkut vain lakkasivat välittämästä siitä, elävätkö vai kuolevat.”

Katsoja kohtaa elokuvassa kymmeniä kasvoja: enimmäkseen miehiä, enimmäkseen tavattoman nuoria.

Historioitsija Jenni Kirves muistuttaakin, että sotaa kävivät parikymppiset pojat. ”He eivät saaneet äänestää tai käydä ravintolassa, mutta oikeus kuolla heillä oli.”

Näitä kasvoja Matikainen oikein etsimällä etsi, mutta päähenkilöä hän ei elokuvaansa halunnut.

”En halunnut, että sen voisi tulkita yhden ihmisen kokemuksiin perustuvaksi. Pyrin yleiseen tarinaan, joka antaa jokaisen katsojan eläytyä sotaan omalla tavallaan. Halusin myös löytää sodan ajan ihmisistä jotain uutta.”

Vaikutelmaa haettiin käyttämällä vanhaa filmimateriaalia uudella tavalla.

Matikainen etsi lähikuvia, ilmeitä, ja jätti taustalla pauhaavan Sibeliuksen musiikin tai Pekka Tiilikaisen äänen pois.

Taistelukuvia on vähän, niiden sijaan poikia lumisodassa, korsussa kahvilla, uimassa munasillaan. Lyhyessä otoksessa sotilas vetää leikkiautoa narusta perässään.

Se on kuvattu karjalaiskylässä. Lelu on ehkä löydetty hylätystä talosta. Totta kai sillä on pitänyt käydä leikkimään.

”Sekin kuva vastaa tavallaan kysymykseen siitä, mitä sota tekee ihmiselle ja miten hän yrittää siitä selviytyä.”

Ville Kivimäen Tieto-Finlandiallakin palkittu tutkimus Murtuneet mielet (2013) kertoo karusti, että kaikki sotilaat eivät suinkaan selviytyneet.

1940-luvulla ei käytetty termiä traumanjälkeinen stressihäiriö, eikä sitä siis hoidettu. Ahdistusta, masennusta ja muita mielenterveyshäiriöitä pidettiin ihmisen omana heikkoutena, ei sodan seurauksina.

Kuitenkin sodan jäljet näkyvät sen kokeneissa aina – sen tutkimus jo myöntää. Itsehoitokeinojakin löydetään aina, kuten miehet tekivät Suomessa 1940- ja 50-luvuilla: on alkoholia, voi vaieta kuin simpukka tai siirtää traumoja perheeseen ja lapsiin.

Nyt tästä ollaan jo kaukana, Matikainen uskoo. Vuosikymmenten pidättely on päättynyt, sotaa tutkitaan ja sen pitkistä jäljistä keskustellaan.

Se kertoo, että olemme pysyvästi rauhan tilassa.

Ohjaaja itse ei silti vielä irrota.

Tuotettavana on nyt tanskalaisen Lars Feldballe-Petersenin dokumentti bosnialaisesta sotarikollisesta, joka kärsi Haagissa saamansa vankeusrangaistuksen Suomessa ja päätyi terapiassa hakemaan sovintoa uhriensa omaisten kanssa.

”Bosnian sodasta on vasta neljännesvuosisata, ja monille se on yhä todellisuutta. Kaikki sotarikollisetkaan eivät koe tehneensä mitään väärää. Entä ne kansakunnat, joissa on sodittu vuosisatoja?” Matikainen kysyy.

”Miten niissä löydetään välineitä rauhassa elämiseen?”

Sota ja mielenrauha -elokuvan ensi-ilta on 11. maaliskuuta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Dokumenttielokuvat
  • Toinen maailmansota

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    2. 2

      Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

    3. 3

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    4. 4

      Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

    5. 5

      Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

    6. 6

      Hävitysvimma pyyhki Suomesta puutaloalueita – Oulussa purettiin jopa salaa ja ”vahingossa”

    7. 7

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    8. 8

      Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

    9. 9

      Eläkekeskustelussa kytee sukupolvien sota – Katso HS:n laskurista, paljonko kukin ikäpolvi on säästänyt eläkettä ja paljonko sitä on luvassa

    10. 10

      Lelusalakuljettaja Rami Adhamin menneisyys maahanmuuttajana: metsurina Sallassa, sukeltajana Lohjalla ja esitanssijana juppiravintolassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Nico Rosberg lopettaa F1-uransa – ”Olen noussut oman vuoreni – olen huipulla, joten tämä päätös tuntuu oikealta”

    5. 5

      Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

    6. 6

      Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

    7. 7

      Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

    8. 8

      Lewis Hamilton vinoili Nico Rosbergin lopettamisesta

    9. 9

      Natsilippu roikkui opiskelija-asunnon ikkunassa – ”Ei nauti lain suojaa”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    10. 10

      Puolustusministeri Niinistö sai valtavasti julkisuutta Venäjällä – yhdellä lyhyellä lausahduksella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    2. 2

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    5. 5

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    6. 6

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    7. 7

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    8. 8

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    9. 9

      Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

    10. 10

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    11. Näytä lisää