Valikko
Kulttuuri

Jussi-äänestyksessä ratkaisee usein tuottajan ääni, ei näyttelijän tai käsikirjoittajan – elokuvapalkinnot jaossa tänä iltana

Jussi-palkinnon perustivat toimittajat. Nyt bisnesväki jyllää jakajissa ja näyttelijät ja käsikirjoittajat ovat aliedustettuina.

Elokuva-alan Jussi-palkinnot jaetaan tänään. Helsingin Sanomien selvitys kertoo, että Jussi-palkinnoista päättävän yhdistyksen jäsenistössä osa elokuvan keskeisistä ammattiryhmistä on rajusti aliedustettuna.

Sen sijaan elokuvan bisnesväki, rahoittajat, tuottajat ja niiden myyjät, ovat suhteellisesti hyvin edustettuina.

Jusseja ryhdyttiin jakamaan jo vuonna 1944, ja palkinto on vuosien saatossa myönnetty muun muassa Ansa Ikoselle, Marlon Brandolle ja Matti Pellonpäälle. Aluksi palkinnosta päättivät elokuvajournalistit. Nykyään palkintoja jakaa Filmiaura-yhdistys, jolla on noin 350 jäsentä, kaikki elokuva-alan ammattilaisia.

”Henkilö, jolla on krediittejä pitkän elokuvateatterielokuvan parissa, voi hakea jäseneksi vapaamuotoisella hakemuksella. Itse kirjoitin hakemuksen serviettiin ravintolassa Kaisaniemenkadulla joskus 1990-luvulla”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Mika Siltala. Siltala on elokuvien maahantuoja.

Filmiaura teki jäsenlistastaan julkisen vuosi sitten. Jussi-äänestäjistä suuri osa on elokuvaohjaajia ja elokuvatuottajia. Heitä on jäsenistä noin kolmannes. Vain noin joka kymmenes äänestäjä on toimittaja tai kriitikko.

Siltala sanoo, että yhdistyksen jäsenmäärä on viime vuosina tasaisesti kasvanut. Filmiauran mukaan jäsenistä noin kaksi kolmesta äänestää vuosittain.

Tunnetuista elokuvantekijöistä yhdistyksen jäseninä ovat muun muassa ohjaaja Aku Louhimies, näyttelijä Krista Kosonen sekä tuottaja Markus Selin.

Sen sijaan esimerkiksi kolmen tunnetun ohjaajan Aki Kaurismäen, Pirjo Honkasalon tai Aleksi Mäkelän nimeä jäsenlistalta löydy. Myöskään näyttelijät Kati Outinen tai Outi Mäenpää eivät ole jäseniä, vaikka ovat molemmat voittaneet useita Jusseja.

Jäsenistö on kirjavaa. Mukana on arkistoväkeä, maaseututeattereiden omistajia, elokuvayh­tiöiden toimistoväkeä, tiedottajia, markkinointi-ihmisiä sekä elokuvafestivaalien järjestäjiä. Elokuva-alan bisnespuolella, tuottajilla, teatteriomistajilla, levitysyhtiöiden työntekijöillä ja rahoittajilla on jäsenistössä tukeva asema.

Mikään miesten salaseura yhdistys ei näytä paperilla olevan. Elokuvaa on pidetty miesten alana, jossa naisten on ollut vaikea saada jalansijaa. Filmiauran jäsenistä 45 prosenttia on naisia.

Takavuosina Jusseja jaettiin elokuva-alan sisäisessä illanvietossa, ja pieni piiri valitsi voittajat kokouksessa. Suomalaisen elokuvan uusi nousu 1990-luvulla teki elokuvasta ja Jusseista kiinnostavaa myös televisiossa. Sadattuhannet seuraavat Jussi-juhlan suoraa lähetystä.

Suomalaisen elokuvan nousun myötä myös elokuvan bisnes­väen ote Jussi-palkintojen jakamisesta on tiukentunut.

Yhdistyksessä suurin yksittäinen ammattiryhmä ovat elokuvatuottajat. Tuottajia, tuotantopäälliköitä ja vastaavia töitä tekeviä yhdistyksen jäsenistä on noin joka viides.

Jussien voittajat äänestetään nykyään salaisella lippuäänestyksellä. Suhmuroinnin perinnekin jatkuu, sillä Jussi-ehdokkaat valitsee esiraati, johon kuuluu yhdistyksen hallitus sekä vaihtuvia asiantuntijajäseniä eri ammattiryhmistä. Esiraati käyttää suurinta valtaa, sillä se seuloo suljetussa kabinettikokouksessaan ehdokkaat usein kiivaiden keskustelujen jälkeen.

Jäsenistössä kaksi elokuvan keskeistä ammattiryhmää on selvästi aliedustettuna. Käsikirjoittajia ja erityisesti näyttelijäjäseniä on yhdistyksessä vähän. Palkinnoista äänestävistä yhdistyksen jäsenistä on näyttelijöitä vain alle viisi prosenttia. Käsikirjoittajia on hieman enemmän.

Näyttelijäjäsenten vähyyttä ihmettelee myös Anu Sinisalo, joka vuosi sitten palkittiin Jussilla naispääosasta elokuvassa Ei kiitos. Pitkän uran suomalaisessa elokuvassa tehnyt Sinisalo ei ole Jusseista äänestävän yhdistyksen jäsen.

”Olen jotenkin olettanut, että sinne jotenkin kutsutaan”, näyttelijä Sinisalo sanoo.

Jos yleisöltä kysyy, näyttelijät ovat elokuvien suuri vetovoimatekijä. Tutkimusten perusteella näyttelijä on elokuvan aiheen lisäksi keskeinen syy valita jokin tietty elokuva lippuluukulla. Tämä näkyy myös Jussi-palkinnoissa: näyttelijät saavat neljä palkintoa: naispääosasta, miespääosasta, naissivuosasta ja miessivu­osasta. Palkintoja jaetaan kaikkiaan 15.

”Sitä en osaa sanoa, miksi yhdistyksellä on ylipäänsä vähän näyttelijäjäseniä”, Sinisalo sanoo.

Jusseissa palkitaan erikseen muun muassa kuvaajat, maskeeraajat, lavastajat ja pukusuunnittelijat. Jäsenissä heitä on kuitenkin vain kourallinen. Pienistä ammattiryhmistä suhteellisesti hyvin edustettuina ovat näyttelijöitä edustavat casting-agentit sekä roolittajat.

Toinen selvästi aliedustettu ryhmä ovat käsikirjoittajat. Elokuva-alalla työnkuvat usein sekoittuvat, ja monet ohjaajat ja tuottajat myös käsikirjoittavat. Varsinaisia käsikirjoittajia on Filmiauran jäsenistä kuitenkin vain noin viisi prosenttia.

Käsikirjoittaja Karoliina Lindgren arvelee syyksi sitä, että Filmiaura on yhdistyksenä huonosti tunnettu.

”En itse ole jäsen. Mahtavatko käsikirjoittajat tietää jäsen­kriteereistä. Itse en tiedä”, Lindgren sanoo.

Lindgren on lauantaina Jussi-ehdokas. Hän on ehdolla käsikirjoituksestaan Marimekosta kertovassa elokuvassa Armi elää!. Käsikirjoittajien killan oman Sylvi-palkinnon Lindgren voitti samalla käsikirjoituksella viikko sitten.

Lindgren korostaa käsikirjoittajien oman palkinnon eroa Jusseista.

”Molempia arvostetaan, mutta Jusseissa meidän työtä katsotaan usein aika kapeasti. Sylvissä käsikirjoituksia arvioidaan tekstinä.”

Lindgren ei osaa sanoa, miksi käsikirjoittajia ei kiinnosta Jussi-palkintoihin vaikuttaminen. Lindgren toimii myös käsikirjoittajia edustavan killan puheenjohtajana.

”Se voi liittyä käsikirjoittajan ammatti-identiteettiin. Miten he kokevat olevansa osa elokuvan työryhmää, ja miten työryhmä kokee käsikirjoittajat osaksi yhteisöä.”

Filmiauran hallituksen puheenjohtajana toimiva Mika Siltala ei myöskään osaa selittää, mistä käsikirjoittajien ja näyttelijöiden vähyys Jussi-päättäjissä johtuu.

”Tätä asiaa ei ole mitenkään tutkittu, emmekä ole mitenkään jahdanneet uusia jäseniä. Ehkä voi sanoa niin, että luovat ihmiset ovat usein omissa sfääreissään. Joskus ei tulla edes ajatelleeksi jäsenyyttä”, Siltala sanoo.

Tuottajia sen sijaan on jäseninä suhteellisen paljon.

Mistä se johtuu?

”Tuottajat näkevät viran puolesta alan kokonaisuuden. Se saattaa olla aika olennainen asia tässä”, Siltala sanoo.

”Vaikka lavastaja ja puvustaja voi olla maailman paras omassa lajissaan, hän ei välttämättä tunne jonkin muun osa-alueen saloja. Kaikki ammattiryhmät varmasti äänestävät parhaita suorituksia, ainakin omasta mielestään. Mitään muuta mittaria ei ole, kun mitataan abstraktia, luovaa asiaa”, Siltala sanoo.

Jussi-voittajat ratkeavat illalla.

Etukäteen voittajanimet tietää vain tilitoimiston virkailija, joka on laskenut äänet ja sinetöinyt voittajien nimet kuoriin.

Kirjoittaja on Filmiaura-yhdistyksen jäsen.

Jussi-juhla Yle Teema klo 21.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Elokuvat
  • Elokuvapalkinnot
  • Elokuvateatterit
  • Jussi-gaala
Kulttuurin uutiskirje

Kerran viikossa saapuva HS:n kulttuuriuutiskirje kokoaa yhteen sähköpostiin parhaat kulttuurijutut viikon varrelta sekä viikonlopun kiinnostavimmat kulttuuritärpit.

Uutiskirje on ilmainen.

Katso esimerkki uutiskirjeestä tästä.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    2. 2

      Sekä kuljettaja että matkustaja simahtivat ”Haagan jättiläiseen” – sekavat miehet oli Helsingin poliisin mukaan pakko pitää sidottuina vielä sairaalassakin

    3. 3

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    4. 4

      Putkiremontti ei ollut keneenkään hallussa, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja – näin pelätty remontti sujuu Helsingin seudulla

    5. 5

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    6. 6

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    7. 7

      Japanin hävittäjiä liittyi Yhdysvaltojen laivasto-osastoon, Pohjois-Korea uhkasi upottaa tukialuksen

    8. 8

      Nordea: Palvelukatko osittain ohi, pankkikorteilla voi taas maksaa ja nostaa käteistä – Miksi katkosta ei kerrottu sähköpostitse?

    9. 9

      Järkevä keskustelu korkeakoulujen maksullisuudesta on mahdotonta, koska Suomessa vallitsee luottamuspula

    10. 10

      Jako ihmisiin ja eläimiin pitäisi lopettaa – se vähentäisi myös rasismia ja naisten syrjintää, sanoo eläinfilosofi Elisa Aaltola

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      54-metrinen purjevene hämmästytti kansaa Pohjanmaan teillä – video näyttää lajissaan maailman suurimman veneen kuljetuksen

    5. 5

      Hoitokoti vastaa HS:n mielipide­kirjoitukseen: ”Kuolleen asukkaan huonetta ei olisi ollut tarvetta tyhjentää heti, pahoittelemme”

    6. 6

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    7. 7

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    8. 8

      Kela ja VR noudattivat Antti Tuiskun ohjetta – mutta jokin tässä tökkii

    9. 9

      Virkamiesten ehdotus: Helsingin keskustasta pois kilometreittäin autokaistaa – Kaivokatu suljettaisiin autoilta

    10. 10

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

    2. 2

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    3. 3

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    4. 4

      16 tutkijaa loi ennusteen: Tällaista on suomalaisten arki 25 vuoden päästä

    5. 5

      Moni helsinkiläis­nainen pelkää liikkuessaan kaupungilla – miksi siitä ei puhuta enempää?

    6. 6

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    7. 7

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    8. 8

      Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

    9. 9

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    10. 10

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    11. Näytä lisää