Valikko
Kulttuuri    |   Essee

Painajaiseksi muuttunut todellisuus pakottaa suhtautumaan eurooppalaisiin arvoihin kriittisesti – mutta missä ne ovat syntyneet?

Eurooppalaiset arvot eivät ole syntyneet tyhjiössä, vaan niillä on kehyskertomuksensa, kirjoittaa Jukka Petäjä.

Tuskin kukaan kieltää, etteikö Brysselin traagisia terrori-iskuja tiistaiaamuna voisi pitää myös hyökkäyksenä eurooppalaisia arvoja vastaan. Yhtä lailla on vaikeaa löytää sellaista ihmistä, jolla ei olisi lähes myötäsyntyistä käsitystä siitä, mitä nämä eurooppalaiset arvot ovat. Yhteinen näkemys ei noudata kansallisia rajoja.

Kanta on sama, sanoi sen sitten suomalainen, puolalainen, britti, belgialainen tai kreikkalainen.

Entä ne arvot? Mitä ne ovat? Ne voi tiivistää monella eri tavalla, mutta sisältö on aina suunnilleen sama. Ranskan vallankumouksen hengessä: vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Euroopan unionin hengessä: ihmisten tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuminen. Vuoden 1975 Ety-kokouksen hengessä: sanan- ja ilmaisunvapaus, tasa-arvo, vähemmistöjen oikeudet, yhteiskunnallinen avoimuus, oikeusvaltion periaatteet ja uskonnonvapaus.

Paradoksi piilee siinä, että nämä yhteiset arvot ovat juurtuneet yhdentymisen muotoja hakevaan maanosaan, johon voimakas nationalismi on historian saatossa synnyttänyt tuhka tiheään kansallisvaltioita. Monien tutkijoiden mielestä juuri nationalismi on ollut Ranskan vallankumouksen jälkeen Euroopan kenties merkittävin poliittinen uudistusliike, joka on muokannut myös kansalaisten arkea.

Eurooppalaiset arvot eivät ole syntyneet tyhjiössä, vaan niillä on kehyskertomuksensa. Turhan usein unohdetaan, että suhtautumista eurooppalaisiin arvoihin määrittää myös se, millaisen Euroopan kehitystä kuvaavan narratiivin valitsemme. Näitä historian erilaisia narratiiveja, kerrontatapoja, on luonnollisesti tarjolla niin paljon, että kokonaisuus voi jo hämärtyä.

On juutalaisten Eurooppa, joka on erilainen kuin saksalaisten Eurooppa. On kristittyjen ja muslimien Eurooppa. Naisten Eurooppa. Poliitikkojen Eurooppa. Kansanvaellusten Eurooppa. Talouden Eurooppa. Rikollisten Eurooppa. Migraation Eurooppa. Kulttuurin Eurooppa.

Nämä kaikki narratiivit avaavat hivenen erilaisen näkymän niihin eurooppalaisiin arvoihin, jotka määrittävät meitä eurooppalaisina ja tekevät myös Euroopasta Euroopan.

Ehkä syvemmin soivan kaikukopan eurooppalaisille arvoille saa, jos keskittyy kahteen laajempaan kerrontatapaan, joista toinen ymmärtää Euroopan modernin näkökulmasta ja toinen taas postmodernin katsantokannasta.

Moderni kerrontatapa korostaa tämän päivän Eurooppaa ja sen henkeä ilmentäviä eurooppalaisia arvoja loogisena jatkumona sille kehitykselle, joka alkoi jo antiikin Kreikan ja antiikin Rooman klassisesta kulttuurista ja poliittisesta järjestelmästä ja synnytti tuhatkunta vuotta myöhemmin valistuksen ajan, joka lisäsi merkittävästi yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Tässä katsannossa Brysselin terrori-iskut hyökkäyksenä eurooppalaisia arvoja vastaan ovat uhka modernin projektin eteenpäin viemiselle. Hyvää tarkoittava enemmistö on joutunut pahaan tähtäävän vähemmistön tulilinjalle. Vapaus on kuihtumassa eurooppalaisesta arjesta. Sen tilalle on itämässä pelko ja viha.

Postmodernin näkökulmasta Euroopan kertomus on erilainen. Se on pikemminkin hajoamisen, rapautumisen ja hajottamisen kuin rakentumisen, yhtenäistämisen ja rakentamisen tarina. Jatkumo ei ole looginen, vaan epäyhtenäinen keskenään ristiriitaistenkin tarinoiden klusteri on täynnä säröjä ja halkeamia. Tässä katsannossa Eurooppa on pikemmin kuva, tulkintamalli tai mielikuva kuin konkreettinen muotti, joka rajaisi sisäänsä tietynlaiset arvot, käsitykset ja yhteisen historian.

Siksi myös vapaus, ihmisoikeudet, demokratia ja rauha ovat lyhyitä ajanjaksoja väkivallan aaltojen, ideologinen alistamisen, totalitarismin ja sotien välissä.

Se ei tietenkään oikeuta Brysselin tai Pariisin terrori-iskuja, mutta antaa kehyksen käsityksille eurooppalaista arvoista.

Italialainen kirjailija Carlo Panella muistuttaa teoksessa Islamin musta kirja, että ensimmäinen maailmansota merkitsi käytännössä myös ensimmäistä nykyaikaista jihadia, koska Lähi-idässä se tarkoitti perimmiltään juuri islamin taistelua vääräuskoisten muodostamaa uhkaa vastaa. Nyt tätä taistelua käydään eurooppalaisissa kaupungeissa, uskontoa tekosyynä käyttäen.

Painajaiseksi muuttunut todellisuus ja vuoropuhelun umpikuja pakottavat väkisinkin tarkastelemaan kriittisesti eurooppalaisia arvoja. Jos näin ei tehdä, Euroopasta uhkaa tulla pelkkä museo.

Norjalainen historioitsija Karsten Alsnæs on muistuttanut, että Eurooppa voi tulevaisuudessa ajautua entistä pahemmin sivuraiteille ja muuttua historiankirjoissa alaviitteeksi. Syynä tähän kurjistumiseen voivat olla Euroopan poliittisen ja taloudellisen painoarvon romahdus ja maanosan kyvyttömyys ratkaista ongelmia, joista suuri osa tulee pyytämättä ja tilaamatta.

Terrorismin pelko on myös muuttanut kulttuurista viitekehystä. Jos joku luki vielä toistakymmentä vuotta sitten silmät säihkyen Washington Irvingin kirjaa Alhambra, joka kuvaa palasta Arabiaa ja Persiaa Euroopan eteläreunalla Espanjassa. Nykyään tilanne on toinen, koska islamin nimissä tehty terrorismi synnyttää lukijan silmiin helposti rasvalinssin.

Syrjäytyminen, radikalisoituminen, yleinen näköalattomuus ja eri väestöryhmien putoaminen yhteiskunnan ulkopuolelle niittävät nyt kylmää satoa, mutta väkivallan nousu arkea varjostavaksi uhaksi synnyttää myös vihaa, joka voimistaa entisestään vastakkainasettelua. Siinä tilanteessa muslimimaailma saa liian helposti italialaisen kohutoimittajan Oriana Fallacin lanseeraaman leiman ”Arabbia”, joka nivoo yhteen Arabian ja vihan sekä raivon (italiaksi ”rabbia”).

Mikä on eurooppalainen arki tässä uhkaavassa tilanteessa? Se riippuu sinusta ja minusta, meistä kaikista.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Terrori-iskut
  • Historia
  • Eurooppa
  • Arvot
  • Brysselin isku

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    2. 2

      Posti lopetti kirjeiden jakamisen tiistaisin – ”En näe, että tässä tulisi ongelmaa täyttää postilain asettamaa laatuvaatimusta”

    3. 3

      Kontulan koti­hälytykset työllistävät poliisia eniten: ”Päiväsaikaan on rauhallista, kun ne kovimmat jätkät nukkuu” – HS:n hakukone kertoo, mikä työllistää poliisia kotikulmillasi

    4. 4

      Vanhat hääperinteet tuntuvat yhä useammista vaivaannuttavilta – Suvi Sahakarin häissä morsiamen sijaan ryöstettiin kakkulapiot

    5. 5

      Elina Jyväs 1977–2017

    6. 6

      Sylki paljastaa, että nykyihminen on joskus paritellut tuntemattoman ihmislajin kanssa

    7. 7

      Kohukenkä myytiin loppuun saman tien verkkokaupassa – suomalaisissa urheilukaupoissa Niken uutta juoksutossua ei ole ollut tarjolla

    8. 8

      Vasta joka kolmannella on eurooppalainen sairaanhoitokortti – moni myös ajattelee virheellisesti, että Suomen valtio järjestää kotiinkuljetuksen vakavan sairastumisen jälkeen

    9. 9

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    10. 10

      Kookosrapua ei kannata kutsua juhliin – jättimäinen otus tyhjentää pöydän ja vie kissankin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elina Jyväs 1977–2017

    2. 2

      Kohukenkä myytiin loppuun saman tien verkkokaupassa – suomalaisissa urheilukaupoissa Niken uutta juoksutossua ei ole ollut tarjolla

    3. 3

      Sylki paljastaa, että nykyihminen on joskus paritellut tuntemattoman ihmislajin kanssa

    4. 4

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    5. 5

      Kookosrapua ei kannata kutsua juhliin – jättimäinen otus tyhjentää pöydän ja vie kissankin

    6. 6

      ”Kapitalistista logiikkaa” vastustavat talonvaltaajat eivät suostu lähtemään saaristohuvilalta – Helsingin vaihtamat uudet lukot rikottiin heti, valtaajat kieltävät koskeneensa

    7. 7

      Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi

    8. 8

      Venäjällä media valmistautuu Putinin Suomen-vierailuun syyllistämällä, nöyryyttämällä ja vähättelemällä Suomea

    9. 9

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    10. 10

      Kontulan koti­hälytykset työllistävät poliisia eniten: ”Päiväsaikaan on rauhallista, kun ne kovimmat jätkät nukkuu” – HS:n hakukone kertoo, mikä työllistää poliisia kotikulmillasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    7. 7

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    8. 8

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Elina Jyväs 1977–2017

    11. Näytä lisää