Valikko
Kulttuuri

Pirssillä kapakkaan ja rokulia päälle – venäjä kuuluu yhä helsinkiläisten puheessa

Venäjä alkoi juurtua Helsingin slangiin 300 vuotta sitten, kun Katajanokalle syntyi ensimmäinen narinkka

Kielentutkimus osoittaa, että puhdasta suomalaisuutta ei ole koskaan ollutkaan.

”Niin pitkälle kuin suomen kielen historiassa päästään, aina on esiintynyt lainoja muualta”, suomen kielen emeritusprofessori Heikki Paunonen (s. 1946) sanoo. ”Aina on oltu tekemisissä muiden kanssa.”

Helsingin puhekieleen ja slangiin erikoistuneen Paunosen tänään ilmestyvä teos Sloboa Stadissa (Docendo) nostaa esiin venäjän vaikutuksen puheenparteemme.

Esimerkiksi kapakka, lafka, mesta, pirssi, rokuli, sontsa ja vaateri ovat alkujaan venäjää. Makasiini puolestaan on tullut suomeen sekä ruotsista että venäjästä.

”Kun suomalaisuutta oikein hehkutetaan, niin voisi ottaa huomioon, että vieraat vaikutukset ovat ulottuneet ihan perheeseen asti”, Paunonen toteaa. ”Äiti on vanha germaaninen laina, sisar ja tytär puolestaan vanhoja balttilaisia lainoja.”

Virallisesti Sloboa Stadissa on etymologinen sanakirja, mutta yhtä hyvin teosta voi luonnehtia kulttuuri- ja sosiaalihistoriaksi, tai vaikkapa ajankuvaksi.

Paunonen kirjoittaa toisinaan pitkästikin yksittäisten sanojen taustoista. Hänen selvityksistään rakentuu palapeli niin venäläisestä Helsingistä kuin venäläisestä Suomestakin.

”Kyse on siitä miten venäläisyys tuli ihan tavallisten ihmisten ruohonjuuritasolle”, Paunonen sanoo kirjastaan.

Sen sisältämä aikamatka alkaa vuodesta 1713 ja tuo tähän päivään saakka.

Paunosen mukaan ensimmäinen venäjästä Stadin slangiin lainattu sana on narinkka. Sillä on siis Suomessa jo kolmensadan vuoden historia.

Isovihan aikana venäläiset miehittivät Helsingin. Ennen kuin puolustajat ja asukkaat pakenivat kaupungista he sytyttivät talot palamaan. Pietari Suuri käski sotilaat sammutustöihin, mutta se ei onnistunut, joten Helsinki paloi.

Niinpä venäläiset rakensivat äkkiseltään erilaisia parakkeja asumiseen ja kojuja kaupankäyntiin. Kun puisia kojuja kertyy kokonainen rivi, saadaan narinkka.

”Ensimmäinen narinkka syntyi nykyisen Stora Enson pääkonttorin paikalle Katajanokalle vuonna 1713”, Paunonen kertoo. ”Viereinen korkea kallio, se jonka päälle sittemmin rakennettiin Uspenskin katedraali, on 1700-luvun kartoissa Narinksbacka.”

Kampissa nykyisellä Narinkkatorilla ei enää näy puisia kojuja, mutta paikka lukeutuu jälleen kaupungin vilkkaimpiin.

Omalta 2010-luvultamme Paunosen sanakirjassa on kaksi sana. Karova eli lehmä on tytöistä käytetty halventava ilmaisu – ja šljuha vielä pahempi: lutka.

Seksuaalisuus ja paheet ovat aina inspiroineet ihmisiä keksimään värikkäitä ilmaisuja.

Hakusanan blaija (tai plaija) kohdalla Paunosen kirja tarjoaa pienoisesseen prostituutiosta Helsingissä 1800-luvun loppupuolella.

”Täällä oli silloin toimiva bordellijärjestelmä”, hän tiivistää kirjoituksensa, ”ja venäläiset sotilaat olivat vakioasiakkaita.”

Vallilan, Sörnäisten, Rööperin, Ruoholahden, Kampin ja muiden työläiskaupunginosien kundit olivat heihin tiiviisti yhteydessä ja oppivat siinä sivussa blaijan lisäksi monia muitakin vaihtoehtoja ilotytölle, kuten bledi ja bleija.

”Sanojen muunteleminen on ominaista Stadin slangille”, Paunonen kertoo. ”Nykyisin muunnellaan jopa vielä enemmän kuin sata vuotta sitten.”

Tänään ilmestyvää teosta varten Paunonen on koonnut vuosikausien ajan tietoja venäläis­peräisten sanojen taustasta ja käytöstä.

Oikeastaan erityistutkimus alkoi syntyä jo silloin, kun puolison, Marjatta Paunosen kanssa tehty iso yleissanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000) valmistui. He saivat siitä Tieto-Finlandian.

”Vanhoista lainasanoista on syntynyt uusia johdoksia”, Paunonen kertoo. ”Autonomian ajan jälkeen ilmaantuneita sanoja nimitän uusvenäläisyyksiksi tai piilovenäläisyyksiksi, koska ne ovat tulleet joko murteista tai yleiskielestä.”

Tällainen uus- tai piilovenäläisyys on esimerkiksi katiska, jolla on ollut monta merkitystä 1900-luvun aikana, häirikköjä putkaan keräävästä poliisiautosta alkaen.

”Sellainen on myös siisti”, Paunonen sanoo. ”Se on vanha venäläinen lainasana, vaikka tuskin kukaan sitä sellaiseksi enää mieltää.”

Hänen laskelmiensa mukaan tsaarinvallan loppuun mennessä puhekieleen oli kertynyt venäläisiä sanoja noin 350 – siis joko venäjästä suoraan lainatuttuja (pomo) tai tai venäjän sanoista johdetuttuja (bomtšika).

Kyseisessä vanhassa Stadin slangissa venäjän osuus on alle kymmenen prosentin luokkaa. Ruotsin osuudeksi Paunonen arvioi yli 70 prosenttia lainasanoista.

Nyt ruotsin, venäjän ja englannin lisäksi Stadin arkea kirjoo moni muukin kieli somalista arabiaan.

”Autonomian aikana, sata vuotta sitten, jokainen sai puhua sitä kieltä mitä osasi ja millä tuli toimeen, oli se sitten huonoa ruotsia, huonoa suomea tai huonoa venäjää”, Heikki Paunonen luonnehtii. ”Nyt ollaan taas tulossa täsmälleen samaan tilanteeseen!”

Helsinki on jälleen monikulttuurinen, ja suomea puhutaan useilla eri tavoilla. Ainoaa oikeaa tapaa tuskin on olemassa.

Olennaista on se, että tullaan toimeen ja kauppoja syntyy.

Tunnetaanko Narinkkatorilla slangia? HS.fi/hstv

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • stadi
  • suomenkieli

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    4. 4

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    5. 5

      Hallitus tavoittelee 250 000:ta uutta sähköautoa – Mitä tapahtuisi sähköverkolle, jos ne tulisivat käyttöön kerralla?

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Elokuussa uudistuva opintotuki saa yhä kritiikkiä, tukiin voi vaikuttaa sopimuskikkailulla – kokosimme yhteen, mikä kaikki opintotuessa muuttuu ja mikä siinä hiertää

    8. 8

      Miten tässä taas kävi näin? Aamulla Helsinkiin luvattiin aurinkoista säätä, saimme rankkasadetta – meteorologi selittää

    9. 9

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    10. 10

      Vielä kaksi vuotta sitten Puolaa pidettiin EU:n suurena menestystarinana, nyt maan oikeuslaitos on menettämässä riippumattomuutensa – miksi näin kävi? Tutkija selittää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    5. 5

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    8. 8

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    9. 9

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    10. 10

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    10. 10

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    11. Näytä lisää