Natsien juutalaisilta varastamat taideaarteet: Alkuperäisille omistajille palautettu vasta kaksi maalausta

Vuonna 2012 paljastuneesta Gurlittien taidekätköstä kirjan kirjoittaneen brittitoimittajan mukaan arvotaiteen palauttaminen on jäänyt toistaiseksi pelkäksi puheeksi.

Vuonna 2012 maailma sai tietää merkillisen tarinan müncheniläisestä vanhasta miehestä, joka eli erakkoelämää suuren taidekokoelman keskellä. Cornelius Gurlitt oli tuolloin 80-vuotias taidekauppiaan poika, jonka elämäntehtäväksi oli muodostunut hänen isänsä hankkiman, osittain juutalaisilta varastetuksi epäillyn taidekokoelman piilottelu.

Naimaton Gurlitt ehti kuolla vuonna 2014 ennen kuin hänen kokoelmansa yksityiskohtiin ja omistussuhteisiin päästiin kunnolla edes käsiksi. Hän oli testamentannut kokoelmansa pienelle sveitsiläiselle taidemuseolle, joka on nyt lupautunut ottamaan kokoelman vastaan ja työskentelemään sen eteen, että varastetut taideteokset palautetaan niiden oikeille omistajille.

Yli 1 200 teosta käsittävästä kokoelmasta on tähän mennessä löytynyt viisi juutalaisilta varastettua maalausta, joista kaksi on palautettu. Max Liebermannin Kaksi ratsastajaa rannalla on niistä toinen.

”Tulos on todella huono”, sanoo Gurlittin tapausta vuosia seurannut brittitoimittaja Catharine Hickley puhelinhaastattelussa Berliinistä. Hickleyn mukaan innostus, joka juutalaisilta varastetun taiteen palauttamiseen syttyi Saksassa kokoelman löytymisen myötä, on sittenkin jäänyt puheiden tasolle.

”Gurlittin aarteeksi” kutsuttu kokoelma on edelleen saksalaisviranomaisten hallussa, koska sen omistusta koskeva oikeudenkäynti on kesken.

Lähes 20 vuotta Saksassa asunut Hickley työskenteli kulttuuritoimittajana amerikkalaisen Bloomberg-uutistoimiston palveluksessa Gurlittin kokoelman löytymisen aikoihin. Siirryttyään kaksi vuotta sitten vapaaksi toimittajaksi hän pääsi paneutumaan aiheeseen syvällisemmin.

Hickley halusi selvittää, miten Cornelius Gurlittin isästä, saksalaisen nykytaiteen puolustajana aloittaneesta natsien vastustajasta tuli sodan melskeissä yksi kaikkein aikojen roistomaisimmista taidekauppiaista, joka ei kaihtanut keinoja hankkiessaan juutalaisilta varastettua taidetta sekä Adolf Hitlerille että vaivihkaa myös itselleen.

Hickleyn tutkimusten tuloksena syntyi viime syksynä Britanniassa julkaistu teos The Munich Art Hoard. Teoksen saksankielinen versio Gurlitts Schatz ilmestyi maaliskuun alussa.

Hickley seuraa teoksessaan muun muassa Max Liebermannin Kaksi ratsastajaa rannalla -maalauksen vaiheita. Taulu ”katosi” sen juutalaiselta omistajaperheeltä vuonna 1938 ja ”löytyi” vuonna 2012 Gurlittin kokoelmasta.

Hickley avaa teoksessaan tunnettua tapahtumasarjaa, jossa eräs kahdesti Wienin taideakatemian jäseneksi pyrkinyt ja kahdesti sieltä pakit saanut maisemamaalari, natsipuolueen perustaja ja Saksan valtakunnankansleri, päätti muiden tunnettujen toimiensa ohella tuhota koko Saksan ja naapurimaiden nykytaiteen tuomitsemalla sen sairaaksi ”rappiotaiteeksi”.

Hän päätti myös perustaa Itävallan Linziin uuden valtakuntansa kansallisen taidemuseon, jossa oli tarkoitus esitellä vain hänen lempitaidettaan: vanhoja mestareita ja maisemia.

Tässä työssä Cornelius Gurlittin isä Hildebrand Gurlitt, isoäitinsä kautta juutalainen kulttuurisuvun vesa, oli yksi hänen tärkeimmistä apureistaan.

Hildebrand Gurlitt syntyi vuonna 1895 ja oli nuorukainen aikana, jolloin eurooppalainen kuvataide uudistui voimakkaasti.

Gurlitt ihastui saksalaiseen nykytaiteeseen ja ihaili muun muassa sesessionisteja ja taiteilijaryhmä Die Brückeä. Hän opiskeli taidehistoriaa, suoritti tohtorin tutkinnon, kirjoitti sanomalehtiin ja sai paikan taidemuseon johtajana Zwickaussa, lähellä kotikaupunkiaan Dresdeniä. Hän oli innoissaan saadessaan sivistää teollisuuskaupungin väkeä. Hän osti museolle merkittäviä töitä muun muassa Vassily Kandinskyltä, Edward Kirchneriltä, Emil Noldelta ja Otto Dixiltä.

Sitten natsit nousivat valtaan ja keksivät termin Entartete Kunst, rappiotaide, joka liitettiin juutalaisuuteen, avantgardeen, bolševismiin ja mielisairauteen.

Gurlitt menetti paikkansa Zwickaussa ja siirtyi vuonna 1930 Hampurin taidesäätiön museon johtajaksi, mutta sai potkut vuonna 1933, jolloin kaikki modernia taidetta esittäneet museonjohtajat menettivät virkansa.

Hän ryhtyi galleristiksi ja aloitti oman taidekokoelmansa keräämisen. Hän osti nykytaidetta pois muuttavilta juutalaisilta ja taloudellisiin vaikeuksiin joutuneilta juutalaisilta taidekauppiailta. Kunstkabinett Dr. H. Gurlitt tasapainoili ja menestyi.

Heinäkuussa 1937 Hitler järjesti rappiotaiteen näyttelyn Münchenissä. Näyttelyyn kerättiin Saksan taidemuseoista 600 teosta. Näyttely kävi 12 kaupungissa ja sen näki yli kolme miljoonaa kävijää.

Taidemuseot ”puhdistettiin” ja niistä siirrettiin pois noin 20 000 teosta. Työt vietiin viljasiiloon Berliinin Köpenicker Straßelle ja niiden polttamistakin suunniteltiin, mutta parhaat teokset päätettiin kuitenkin myydä sotavarustelujen rahoittamiseksi.

Vuonna 1938 juutalaisilta kiellettiin taidekauppa, ja Saksaan jäi vain neljä luvallista kauppiasta. Gurlitt oli yksi heistä. He saivat myydä varastoitua rappiotaidetta, mutta vain ulkomaisille asiakkaille, koska ”sairaasta” taiteesta haluttiin eroon.

Kun sota syttyi, taidetta oli vaikea myydä ulkomaille. Gurlitt kävikin salaa kauppaa myös saksalaisten sijoittajien kanssa.

Sitten Hitleristä tuli hänen merkittävin asiakkaansa. Linzin Führer-museolle perustettiin komitea, jonka tehtävänä oli hankkia sinne kokoelmat. Gurlitt itse otti yhteyttä Hitlerin lähipiiriin.

”Hän oli koko uransa ajan valmis venyttämään rajoja ja rikkomaan sääntöjä, jos hän näki mahdollisuuden tehdä bisnestä”, Hickley sanoo.

Natsien taidekauppiaat tekivät sodan aikana valtavan omaisuuden. Yhdellä juutalaisilta varastetulla Tizianin tai Canaletton teoksella pystyi ostamaan 10 ”rappiotaiteen” edustajan, kuten Picasson, Matissen tai van Goghin työtä.

Gurlitt laskutti natsihallinnolta paitsi välittämiensä taulujen hinnan, myös oman palkkionsa. Kesällä 1944 Gurlittin laskutus oli jo miljoona silloista markkaa kuukaudessa. Vertailun vuoksi: uusi Mersu maksoi tuolloin 40 000 markkaa.

Kun liittoutuneet nousivat maihin Normandiassa, he tiesivät natsien taidevarkauksista ja yrittivät sodan loppuvaiheissa tehdä sen mihin pystyivät, jotta edes osa tärkeimmistä töistä saataisiin palautettua ja Saksan taidemuseot saataisiin jälleen toimimaan.

Hickleyn mukaan Monuments Men -ryhmänä tunnettu liittoutuneiden työryhmä teki kuitenkin melko huonoa työtä, minkä todistaa Hildebrand Gurlittin omaisuuteen sodan jälkeen kohdistunut tutkinta.

Gurlitt oli piilottanut tärkeimmät taideteoksensa, mutta liittoutuneet löysivät ne Asch­bachin linnasta läheltä Stutt­gartia. Gurlitt pidätettiin ja 22 laatikollista taidetta avattiin. Niissä oli muun muassa Kaksi ratsastajaa.

Gurlittia kuulusteltiin, ja hän joutui luopumaan muutamista töistä, joiden omistajuutta hän ei pystynyt uskottavasti todistamaan.

Hickleyn mukaan Gurlitt kuitenkin myös valehteli siitä, miten oli saanut töitä haltuunsa. Hän kertoi ostaneensa jonkin teoksen yksityiseltä keräilijältä ja sitten lisäsi teoksen listaan, jossa oli hänen isältään perittyjä töitä. Listan hän todistutti oikeaksi tuttavillaan. Gurlitt ei ollut mikään yksinäinen yrittäjä, vaan erinomaisesti Saksan taidekenttään verkottunut toimija.

Hän valehteli ostaneensa Picasson teoksen taiteilijalta itseltään ja perineensä Chagallin teoksen siskoltaan. Myöhemmin hän valehteli saaneensa taulut lahjaksi sveitsiläiseltä ystävältään, jonka kokoelman säilyttämisessä hän oli auttanut.

”Tämä kaikki selviää liittoutuneiden papereista”, Hickley sanoo.

Frankfurter Allgemeine Zeitung -sanomalehden kriitikko Julia Voss puhuu valheiden panssarista, josta tuli niin vahva, että se siirtyi isältä pojalle ja teki kaikista ulkopuolisista vihollisia.

Gurlitt käytti sodan jälkeen valtavasti aikaa ja vaivaa maineensa puhdistamiseen ja niin kävi, että vuonna 1951 hän sai takaisin lähes kaikki taiteteoksensa, myös Liebermannin Kaksi ratsastajaa.

Samanaikainen mutta hallinnollisesti kokonaan toinen prosessi oli kaikille natsien palveluksessa olleille tehty tutkinta, jossa katsottiin ”kuinka natsi” joku virkamies oli ollut. Prosessiin kuului oikeudenkäynti, jossa Gurlittin entinen sihteeri muun muassa todisti, ettei hänen esimiehensä koskaan allekirjoittanut kirjettä sanoilla ”Heil Hitler!”.

Hickleyn tutkimusten mukaan totuus on juuri päinvastainen: Gurlitt allekirjoitti kaikki kirjeet niin, ja joskus sihteeri teki sen hänen puolestaan.

Gurlittin tuomio oli aluksi ”hyötyjä”, toiseksi vakavin luokitus, josta saattoi joutua kymmeneksi vuodeksi vankilaan. Hän kuitenkin jatkoi taisteluaan maineensa puhdistamiseksi ja onnistui vakuuttamaan tuomarit syyttömyydestään.

”Gurlitt näki itsensä uhrina, osittain juutalaisena, kahdesti virkansa menettäneenä nykytaiteen suojelijana, jonka oli pakko ryhtyä taidekauppiaaksi, koska muuta ei ollut”, Hickley sanoo.

Lopulta oikeuskin katsoi, ettei Gurlitt ollut tehnyt mitään väärää, vaan ainoastaan hyötynyt sodan aiheuttamasta taidemarkkinoiden buumista.

Gurlitt sai paikan Düsseldorfin taidemuseosta. Hän järjesti siellä sodan aikana kiellettyjen taiteilijoiden näyttelyitä ja jatkoi taidekauppaa.

Hän kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 1956. Leski ja poika elivät elämänsä mukavasti käymättä päivääkään töissä.

Catharine Hickley: The Munich Art Hoard, Hitler´s Dealer and His Secret Legacy. Thames & Hudson 2015.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    2. 2

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    3. 3

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    4. 4

      ”Kuljettaja palkitsi asiakkaan mussuttamalla kirosanoja koko matkan” – Teemu Niemelä nostaa Helsingin taksien tökeröimmät töppäilyt laaturaportteihinsa

    5. 5

      Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

    6. 6

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 13 kuoli Barcelonassa, yöllä toinen hyökkäys läheisessä turistikaupungissa

    7. 7

      Onko tässä Helsingin surkeimmin saneerattu talo? Kuoppainen lattia ja vedestä turpoava allaskaappi kielivät häkellyttävistä rakennusvirheistä

    8. 8

      Hurjat terveyserot jakavat Suomea – katso kartalta, mitä kunnassasi sairastetaan

    9. 9

      Suomalainen sauna riemastuttaa ”vuoden parhaan komedian” ohjaajaa – ”Amerikkalaisille tavallinen alaston ihminen on loukkaavampi kuin joukko­ammuskelu”

    10. 10

      Väkivaltainen moottoripyöräjengi rantautui Suomeen vuoden alussa – nyt Satudarah MC on epäiltynä lukuisista törkeistä rikoksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 13 kuoli Barcelonassa, yöllä toinen hyökkäys läheisessä turistikaupungissa

    2. 2

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimin­tiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    3. 3

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    4. 4

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    5. 5

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    6. 6

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    7. 7

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    10. 10

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    3. 3

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    4. 4

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 13 kuoli Barcelonassa, yöllä toinen hyökkäys läheisessä turistikaupungissa

    5. 5

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    9. 9

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    10. 10

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    11. Näytä lisää