Valikko
Kulttuuri

Tietovisan helpot mokat herättivät kysymään: Mikä nykyisin on yleistietoa?

”Mikään Google ei tuo näkemystä”

On lauantai ja Suomen liput liehuvat. On Mikael Agricolan päivä. Todennäköisesti jokainen suomalainen on joskus elämässään kuullut hänestä. Mutta kuka oikein oli Mikael Agricola? Onko henkilön yleistiedoissa vakava puute, niin sanotusti aukko sivistyksessä, ellei sitä tiedä?

”Kyllä mielestäni siinä on aukko. Suomesta ei niin kauhean monta nimeä tarvitse tietää, meillä ei ole hirveän pitkä kulttuurihistoria, joten tuntuisi hassulta, jos ei tietäisi Agricolaa. Mutta sanoisin, että yleissivistyksessä on aukko myös, jos sanoo Agricolan keksineen suomen kielen. Silloin on ymmärtänyt kielen vähän väärin”, toteaa Helsingin yliopiston tietokirjallisuuden ja -tietokirjoittamisen professori Pirjo Hiidenmaa.

Suomalaisten yleistiedon taso on puhuttanut kansaa sen jälkeen, kun televisiossa alkoi jälleen pyöriä Haluatko miljonääriksi -ohjelma.

Ohjelmassa kilpailijat joutuvat vastaamaan kysymyksiin eri elämän aihealueista. Osa kilpailijoista kompastuu varsin helpoilta tuntuviin kysymyksiin. Hiidenmaa ei ole seurannut ohjelmaa.

”Yleissivistyksessäni on aukko, en ole nähnyt yhtään pätkää.”

On selvää, että kukaan ei voi tietää kaikesta kaikkea.

”Olen hirveän paljon keskustellut opiskelijoiden kanssa esimerkiksi siitä, mitä humanistin pitää tietää teflonista tai alkuräjähdyksestä tai tulivuorista ja vastaavasti kemian opiskelijan sanaluokista tai kielen alkuperästä. Kaikki ajattelevat, että oma aihe on niin tärkeä, että ilman muuta muidenkin pitää tietää siitä.”

Tietotekninen kehitys on mahdollistanut sen, että tietoa on saatavilla jatkuvasti. Onko nettiajassa edes järkeä muistaa ja opetella asioita ulkoa, jos melkein kaiken voi tarkistaa nopeasti hakukoneista? Hiidenmaan mukaan jotain tietoa täytyy olla päässäkin ilman jatkuvaa googlettamista.

”Mutta ihmisellä täytyy olla valmius hakea ja tarkistaa faktoja, myös ymmärrys siitä, että tieto vanhenee ja pitää etsiä uutta tietoa, sillä se mitä opittiin vaikka pesuaineista 80-luvulla, ei päde enää”, Hiidenmaa sanoo.

Hän painottaa kykyä osata kysyä ja verrata tietoja.

”Täytyy kuitenkin aika iso tietopohja olla, eikä tietopohja koostu faktaväittämistä kuinka kuuma on auringossa tai kuinka monta kieltä on maailmassa. Nehän voi etsiä hakukoneella. Mutta mitä sitten teemme sillä tiedolla, kuinka monta kieltä maailmassa on? Sitä ei voi googlata mistään. On yleisymmärrystä tietää, mitä se merkitsee ja miten se näkyy meidän arjessa. Mikään Google ei tuo näkemystä”, Hiidenmaa toteaa.

Hiidenmaan mukaan yleistietoon kuuluu, että ihmisellä pitäisi olla ymmärrystä eri tavoin tuotetusta tiedosta, ymmärrystä ihmisenä olemisesta ja kulttuurisesta ympäristöstä.

”Yleistietoon ei voi millään kuulua, että tietäisimme, miten Higgsin hiukkanen on mitattu, mutta siinäkin tavallaan yleistietoon kuuluu, että meillä on jollain lailla ymmärrys siitä, mihin maailmankaikkeudessa Higgsin hiukkanen liittyy.”

Samoilla linjoilla on kouluneuvos, tietokirjailija Kirsti Mäkinen.

”Mitä enemmän tietää, sitä enemmän suhteellisuuden taju kehittyy ja ymmärtää tiedon merkityksestä. Eihän yksittäisen tiedon merkitystä voi tietää, ellei sitä voi suhteuttaa muuhun. Siksi tietoa joka tapauksessa kannattaa hankkia. Siitä vasta lähtee ajattelun kehittäminen. Mikä tahansa yksittäinen tieto netistä etsittynä, niin eihän se avaudu”, Mäkinen sanoo.

Jokainen voi päntätä asioita, mutta yleistietoa kertyy sen mukaan, miten ihminen elää, sanoo Mäkinen.

”Kun puhutaan yleistiedosta, kannattaa muistaa vanha sanonta ’Muista, että vieressä istuva tietää aina jotain, mitä sinä et tiedä.’ Se on hyvä ohje kaikille niille, jotka kysyvät, että mikset sinä tätäkään asiaa tiedä. Pitää olla armelias itselleen ja vieressä istuvalle”, Mäkinen neuvoo.

Hiidenmaan mukaan on tärkeää, että ihminen osaa hankkia tietoa, tehdä kysymyksiä ja verrata erilaisia vastauksia, joihin osaa myös suhtautua kriittisesti. Selkäkipuisen ihmisen yleistietoon kuuluu tietää, mistä voi hakea tietoa, miten kipua kannattaisi hoitaa, mutta tavallisen ihmisen yleistietoon ei kuulu tietää kivun fysiologiasta ellei ole lääkäri, sanoo Hiidenmaa.

Kirsi Mäkinen muistuttaakin, että yksittäiseen netistä haettuun tietoon liittyy myös suuri virheiden ja väärinkäsitysten.

Suomalaisten yleistiedon tasosta Hiidenmaalla ei ole kattavaa tietoa.

”Se vaihtelee, mutta sen voisi sanoa, että onhan meidän koulu hirvittävän hyvä. Ne, jotka peruskoulun ja lukion menevät läpi, oppivat ajattelun taitoja sekä tiedon käsittelyn ja ymmärryksen taitoja.”

Koulussa päntätään myös valtava määrä vuosilukuja, monen mielestä turhaan, koska nekin voi helposti tarkistaa vaikka internetistä. Hiidenmaan mukaan vuosilukujen tietäminen antaa kuitenkin perspektiiviä.

”Esimerkiksi nyt kun Ylivieskan kirkko paloi, katsoin milloin se oli rakennettu. Kyllä siitä jotain perspektiiviä tulee, kun muistaa, että hyvänen aika, kirkko oli rakennettu ennen Ranskan vallankumousta.”

Kirsti Mäkisen mukaan kaikki tieto on kullanarvoista, ja kannattaa antaa arvoa niille ihmisille, joiden kautta saa oivaltavaa tietoa.

”Opetus perustuu siihen, että opettaja osaa antaa yksittäisille tiedoille merkityksen ja suhteen muihin tietoihin. Ei koulussa oppiminen ole yksittäisten tietojen päähän pänttäämistä vaan suhteellisuudentajun kehittymistä, oivallusten syntymistä ja ja ajattelun kehittymistä. Ja siinä tarvitaan opettajia ja hyvin tehtyjä oppikirjoja”, Mäkinen sanoo.

Haluatko miljonääriksi -ohjelmaa esittävä Nelonen ja Helsingin Sanomat ovat osa samaa Sanoma-konsernia.

Oikaisu 10.4. kello 13.21: Kirsti Mäkisen nimi korjattu oikeaan muotoon.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tieto
  • Yleistieto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Onko saunassa oikeasti pakko olla alasti?

    2. 2

      Suurpalo Jumbon lähellä Vantaalla – savu haittaa Tuusulanväylän liikennettä

    3. 3

      Alhainen syntyvyys johtuu köyhyydestä – mieheni on yhden lapsen ja yhden aikuisen yksinhuoltaja

    4. 4

      Kananmuna on nyt trendiruokaa – tutkimukset korostavat terveellisyyttä, ja suomalaisia vaivaavan kolesteroli­herkkyyden voi testata helposti

    5. 5

      Sunday Times: Trump ojensi Merkelille 350 miljardin euron laskun Nato-puolustuksesta

    6. 6

      Työaikoihin pitää saada lisää joustavuutta

    7. 7

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    8. 8

      Kesäaikaprotesti leviää – kansalaisaloite kerännyt jo yli 33 000 allekirjoitusta

    9. 9

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    10. 10

      Helsingin Jätkäsaari on tyylikäs, mutta värien kanssa riehuminen ärsyttää niin naapureita kuin arkkitehtuuri­kriitikoitakin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    2. 2

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    3. 3

      Kalliolaiskaksion hinnalla ostaisi Tallinnasta lukaalin, Lontoosta rahalla ei saisi yksiötäkään – HS vertaili, mitä saa 250 000 eurolla viiden eurooppalaisen pääkaupungin ”Kalliosta”

    4. 4

      Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin ja haluaa hallita kuin Aurinkokuningas tai Mussolini, sanoo professori Martti Koskenniemi

    5. 5

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    6. 6

      Sunday Times: Trump ojensi Merkelille 350 miljardin euron laskun Nato-puolustuksesta

    7. 7

      Rekkojen ulosajot ovat päivittäinen ongelma valtatiellä 21 – Taksikuski: ”Tie on aivan katastrofaalinen, aina joku auto penkkaan pyllähtäneenä”

    8. 8

      Helsingin Jätkäsaari on tyylikäs, mutta värien kanssa riehuminen ärsyttää niin naapureita kuin arkkitehtuuri­kriitikoitakin

    9. 9

      Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

    10. 10

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    10. 10

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    11. Näytä lisää