Valikko
Kulttuuri

Eivätkö naiset olleet ennen hauskoja? Olivat, mutta vasta meidän aikamme on tehnyt heistä arvostettuja hauskuuttajia

Se, että naisten huumori saa tilaa, on uutta, sanoo huumorin historiaan perehtynyt kulttuurintutkija Anu Korhonen Helsingin yliopistosta.

Sillä aikaa kun Minttu Mustakalliota meikataan klovniksi, aloitetaan me jo tämä juttu.

Tästä:

Naishuumorin ja naiskoomikkojen läpilyöntiä ja suoranaista buumia on hehkutettu läpi 2000-luvun. Ihanaa, naisetkin osaavat tehdä huumoria! Niin raikasta: naiset ovat hauskoja!

Aihetta on kummasteltu ja siitä on julkaistu juttuja säännöllisen epäsäännöllisesti.

Kätevästä emännästäkö (2004) tämä buumi alkoi?

Mitä sanoo Emännän tekijä Minna Kivelä?

”Muistan, että kun aloimme tehdä sarjaa, meidän tuottajamme Sirpa Bertling oli jo jonkin aikaa saanut naiskirjoittajilta tekstejä. Jokin bubbling under siis oli meneillään. Kun sarja sitten tuli ulos, lyötiin heti naishuumori- ja Ponille kyytiä -leimat otsaan.”

Naishuumorin airueksi leimaamisesta tuli Kivelän mukaan tietyllä tavalla riippakivi. ”Saatettiin sanoa vähän halventavaan tyyliin ’naishuumoria’, että nehän puhuu kuukautisista ja on äkäisiä miehille.”

Vaikka oli ihan hauska olla tietyllä lailla polun avaaja, ei erityinen naisleima silti tuntunut oikealta. Erityistä naishuumoria Kivelä ja kumppanit kun eivät olleet lähteneet tekemään. ”Ei, vaan huumori syntyi meidän havainnoista ja elämästä.”

Perustasolla huumori on sukupuolivapaata, Kivelä uskoo. ”Joku pieraisee ja siltä tippuu hattu. Se naurattaa, jos on huono huumorintaju kuten minulla.”

Aiheiden tasolla naisten tekemä huumori saattaa olla erilaista kuin miesten. ”Jos olet nainen, katsot maailmaa naisen näkökulmasta. Esimerkiksi me lähdettiin aluksi näistä ikuisista ’naisten ­aiheista’: laihdutuksesta, ulko­näöstä, perheestä, riittämättömyydestä.”

Hyviä aiheita, ja tärkeitä!

Nimenomaan se, että naisten huumori saa tilaa, on uutta, sanoo huumorin historiaan perehtynyt kulttuurintutkija Anu Korhonen Helsingin yliopistosta.

”Se, että naisten huumoria katsotaan positiivisesti. Että se ei ole tyhmä asia, vaan hyvä.”

1500- ja 1600-luvuillakin naiset saivat käyttää huumoria. ”Mutta se oli typeryyden merkki. Naisten katsottiin nauravan paljon – niin kuin lastenkin.”

Huumorin historia on Korhosen mukaan ollut aina aalto­liikettä. 1700-luvulla kunnon nainen esimerkiksi ei nauranut, se oli moraalitonta.

”Aina 1960-luvulle asti näkyy ajatus, että naiset eivät voi olla oikeasti hauskoja. Vielä silloin huumorintutkijamiehet olivat sitä mieltä, että naisten kanssakäymisessä ei ole huumoria.”

Kun asiaa alettiin tutkia, huomattiin, että naisilla on huumoria siinä missä miehilläkin. Aiemmat tutkimukset oli tehty niin, että tutkimusryhmässä oli sekä miehiä että naisia.

Ja kas, tilaa oli ollut vain miesten huumorille.

Onko naisten ja miesten huumorilla sitten eroa?

”Aiemmin ajateltiin, että on. Nykyisin ajatellaan, että ei.”

Vaikka tietyllä tavalla ehkä onkin. Huumorilla on Korhosen mukaan nimittäin kaksi puolta.

”Toisaalta se on konservatiivista, valtarakenteita säilyttävää. Siihen suuntaan huumorin valta yleensä toimii. Mutta on myös huumoria, joka pyrkii häiritsemään valtarakenteita.”

Naisten huumori on usein jälkimmäistä. ”Kun naisten huumori puhuu sukupuolesta, on se rikkovaa, kyseenalaistavaa. Naiset eivät yleisesti ole porukkaa, joka pyrkii säilyttämään valtarakenteita. Vaan vastarintapuoli.”

Huumorintajun arvostus on Korhosen mukaan itse asiassa varsin uusi asia. ”Se, että huumorintaju on nokkeluuden ja älykkyyden merkki, on tapahtunut vasta 1800-luvulla. Se muuttaa koko naurun merkityksen.”

Korhonen huomauttaa, että toki jo 1900-luvun alussa oli naisia, jotka toteuttivat komediarooleja. ”Mutta laajempana kulttuurisena ilmiönä se, että naisten koomiset kyvyt ovat arvostettava asia, on uutta.”

Tietynlainen buumi siis, sittenkin.

Vaan annetaan nyt 2000-luvun olla ja käydään 1990-luvulla.

Vuosi oli nimittäin 1995, kun Ulla Tapaninen teki Ryhmäteatterin lavalle ensimmäisen Lava-ammuntaa -esityksen. Se oli yhden naisen show, jonka voi nähdä ensiaalloksi sekä naishuumoribuumille että stand up -innostukselle. Tulevana syksynä lava-ammuminen jatkuu jo viidenteen osaansa.

Ensiaalto Tapaninen voi ollakin, mutta miksikään erityiseksi esimerkiksi naiskoomikosta hän ei halua.

”Se ei ole sukupuolikysymys. Ihminen on joko hauska tai ei. En ole koskaan ajatellut, ettei nainen voisi olla samanarvoinen tai saman kyvyn omaava.”

Teatterin ja esittämisen maailma vain on aina, antiikin Kreikasta lähtien, ollut miesvoittoinen. ”Joka osa-alueella on enemmän miehiä töissä. Mutta kyllä me tasavertaisia huumorissa ollaan. Sitä osaa tai sitten ei.”

Tapanisella itsellään on ollut naurattamisen kyky aina.

”Ai että se oli hauskaa, kun sai oppikoulussa Kuhmossa koulukaverit nauramaan ja sanomaan, että on se hullu tuo Ulla.”

Edelleen Tapanisesta on ihana naurattaa. ”Se tuo mulle jonkinlaista tyydytystä.”

1990-luvusta ei kuitenkaan varsinaisesti ole esihistoriaksi.

Kauemmas historiaan tähytessä herää kysymys:

Olisiko mahdollista selvittää, kuka voisi olla Suomen ensimmäinen hauska nainen?

Mitä sanoo teatteritieteen professori Hanna Korsberg Helsingin yliopistosta? Kenet hän nimeäisi ihka ensimmäiseksi komedialliseksi naiseksi?

Hmm.

Asiaa mietittyään Korsberg nostaa historiasta esiin kaksi erityisesti komediennena loistanutta naista: Kansallisteatterissa uransa tehneen Kirsti Suonion (1872–1939) ja Tampereella palvotun Elna Hellmanin (1896–1981).

Elna Hellman teki koko näyttämöuransa Tampereen Työ­väen Teatterissa. Rehevät, koomiset kansannaiset olivat hänen omimpia roolejaan.

Vilkaisu Hellmanin 60-vuotispäivänä julkaistuun Helsingin Sanomien juttuun tekee heti selväksi, miten ylistetty hän oli. On ”vitaalisuus, raikkaus ja pulppuava ilomielisyys”, on ”ehyt persoonallisuus” ja ”taidekeinojen taiturimainen ja suvereeni hallinta”. Seitsemän vuotta myöhemmin Ilta-Sanomissa otsikoitiin ”Tampereen Elna on jo 45 vuotta salakuljettanut sieluja iloon”.

Kirsti Suonio puolestaan oli Rouva Suorasuu. Tuon näytelmän hän valitsi jäähyväisnäytäntöönsäkin. ”Saman osan, jonka helakasta naurusta hänen tähtensä varsinaisen nousun kaari viisineljättä vuotta aikaisemmin oli alkanut”, kirjoitettiin Helsingin Sanomien kuolinuutisessa 1939. Samassa jutussa nostetaan esiin Suonion ”harvinaisen tarttuva näyttämönauru”, sekä ”aurinkoisen huumorin lahja”.

Ja mentiin sitä Amerikkaan ennenkin! Kansallisbiografia tietää, että Suonio teki kaksi esiintymismatkaa Yhdysvaltojen ja Kanadan suomalaisten pariin. Ohjelma koostui suomalaisesta musiikista, runoista ja humoristisista tarinoista.

Kuin varhaista stand upia!

Mistä puheen ollen, se professori Korsbergille on tullut mieleen sota-aikana rintamalla kiertäneistä viihdyttäjistä – etenkin kuvista, joissa nainen seisoo yksin lavalla sotilaiden ympäröimänä. Puolustusvoimain Viihdytystoimiston palveluksessa rintamalla kiersivät esimerkiksi Olivia Gebhardt eli Lotinanpellon Lilja ja Lulu Paasipuro.

Vuonna 1897 syntynyt Gebhardt, joka tunnettiin myös Viivinä, Vivinä ja Liviana, oli paitsi näyttelijä, myös oopperalaulaja ja kapellimestari.

Paasipuro (1906–1969) puolestaan oli oikealta nimeltään Lyyli Kyllikki Lehtiniemi-Sulasalmi. Sodan jälkeen hän esiintyi revyyteatteri Punaisessa Myllyssä ja muun muassa elokuvassa Hilja – maitotyttö (1953).

Nimien nostaminen esiin historiasta sai professori Korsbergin miettimään teatteritaiteen katoavaisuutta.

”Eräs opiskelijani teki gradun siitä, mitä tapahtuu näyttelijän työlle, kun näyttelijä kuolee. Hän huomasi, että vaikka olisi kuinka suosittu, niin muutaman kymmenen vuoden kuluttua on kokonaan kadonnut. Teatteri on niin aikaan sidottua taidetta, että työn päättymisen jälkeen ei pitkään muisteta.”

Erityisesti naisten komedialliset roolit ovat jääneet heikosti historian lehdille. ”Jostain syystä miesten tekemiset ovat saaneet suuremman painoarvon myös teatterin historiassa.”

Huokaus!

Ennen kuin historian epäreiluus järkyttää liikaa, pelastaudutaan nykyhetkeen.

Minttu Mustakallion meikki on nimittäin valmis.

Ja Mustakallio näyttää klovnina – ei oikeastaan hauskalta, vaan pikemminkin – ihanalta. Inhimilliseltä.

Mikä on varsin sopivaa, sillä 2000-luvun naishuumoribuumin todistajaa hänestä ei saa.

”Tuntuu, että neljän-viiden vuoden sykleissä joku kysyy, että miltä tuntuu kun sinut leimataan komedienneksi.”

Klikkaa mua -sarja, jossa Mustakallio esittää sisustussuunnittelija Ella Hämäläistä, on ehdottomasti sellainen uudenlainen komediasarja, jonka suosio ei tunnu johtuvan pelkästään siitä, että se on hauska. On myös niin – aivan kuten esimerkiksi brittiläisen Todella upeeta -klassikon (1992) ja Minna Koskelan ja Heli Sutelan Kumman kaan (2003) kanssa – että jo sarjojen olemassaolo on mahtavaa.

Se ei vähennä sarjojen varsinaisia ansioita, kertoopahan vain omaa tarinaansa siitä, ettei nykyisenkaltainen naisten tekemä viihde valitettavasti ole kovin vanha juttu.

Buumia Mustakallio ei kuitenkaan näe, koska: ”Itse miellän sen niin, että aina on ollut hauskoja naisia. Nyt kun miesten ja naisten työllinen ero tasoittuu, tulee naisille enemmän mahdollisuuksia tehdä. Ja ehkä on tullut enemmän naistuottajia, jotka uskovat naistekijöihin, niin että naiset pääsevät olemaan hauskoja julkisesti enemmän.”

2000-luku – tai vuonna alkanut Kätevä emäntä sen puoleen – ei tietenkään olekaan mikään nollapiste. Mustakallio itse oli jo vuonna 1999 mukana sketsisarja Ugrilampaissa, jonka tekijöistä puolet oli naisia, ja Elina Knihtilän, Pirjo Longan ja Mari Perankosken Sikanautaa tuli ulos jo 2000.

Ja jo Mustakallion lapsuudessa telkkarissa loistivat esimerkiksi Soitinmenojen (1985) Eija Ahvo ja Susanna Haavisto.

”Rakastin heitä, enkä kyllä ajatellut yhtään ovatko sarjassa miehet vai naiset hauskempia.”

Aivan kuten kollega Ulla Tapaninen, näkee Mustakalliokin hauskuuttamisen ennen kaikkea persoonakysymyksenä.

”Olen aina ajatellut, että se on ihmiskysymys. Sitten on vain tämä maailman muoto, jossa miehet ovat hallinneet niin ­kauan, että sen lonkerot näkyvät vielä tässä komedian tekemisessä. Mun mielestä se on näin yksinkertaista.”

Yksinkertaista on myös se, että kun yleisö nauraa tikahtuakseen Kansallisteatterin Luulosairaassa, jossa Mustakallion ilmaisu on liioitellun koomista, ei sukupuolella ole mitään väliä.

”Kun yleisö nauraa vapautuneesti, tuntuu että ollaan jonkin tiheän ytimen äärellä. Mahdollisuuden, jonka tarjoan yleisölle. Silloin on sama olenko mies vai nainen.”

Mustakallio jatkaa:

”Että tavallaan voitaisiin siirtyä tästä kysymyksestä, että voiko nainen olla hauska tai onko nyt naiskoomikoiden tai naisellisen komedian buumi, ihan toiselle tasolle. Samalla tavalla kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Aiemminhan naisista ajateltiin kaikkea muutakin kummallista.”

Aamen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Huumori
  • Naiset
  • Teatteri
  • Televisio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    2. 2

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    3. 3

      Poliisi epäilee Uber Finlandia luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta – maajohtaja Joel Järvisen omaisuutta saatetaan takavarikoida

    4. 4

      Avanne toi Sauli Suomiselle viisi tuntia lisää vuorokauteen – ”Haaveilen edelleen normaalista ja kivuttomasta elämästä”

    5. 5

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    6. 6

      Aija Särkijärvi, 90, nukkuu joskus samoissa lakanoissa neljä viikkoa – iäkkäiden kotihoitajia uuvuttavat paheneva kiire ja entistä sairaammat asiakkaat

    7. 7

      Ruotsin poliisi: Terroristien vankina olleen ruotsalaismiehen vapauttamiseksi tehtiin töitä lähes kuusi vuotta – vapautettu voi olosuhteisiin nähden hyvin

    8. 8

      Venäjä uhkaa kieltää viestipalvelun käytön, uutissivuston mukaan Telegram on siirtänyt työntekijänsä Suomeen – HS etsi heitä venäläisomisteisesta lomakeskuksesta Savitaipaleella

    9. 9

      Halla-ahon mielestä Lindströmin erityisavustaja toimi oikein yrittäessään leikata somalijärjestöjen tuet – ”Kotoutumiselle pitäisi asettaa selkeät mittarit”

    10. 10

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    2. 2

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    3. 3

      Ministeri Lindström: Tiesin erityisavustajan toiminnasta, hän ei toiminut omavaltaisesti – avustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet

    4. 4

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    5. 5

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    6. 6

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    7. 7

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    8. 8

      Miten tämä on edes tapahtunut? Hautakiven pala päätyi katukiveksi Espoossa

    9. 9

      Dramaattiset kuvat ja video näyttävät Espoon polttopulloiskun täystuhon: pitsat jäivät pöytiin, kun asiakkaat pakenivat räjähdysmäistä paloa

    10. 10

      ”Tuntui kuin koko talo räjähtäisi” – Pitseriaan tehtiin omistajan mukaan polttopulloisku Espoossa, poliisi ottanut useita kiinni

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    5. 5

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    11. Näytä lisää