Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Tarvitseeko maailma sinisiä ruusuja?

1600-luvun tulppaanimania jätti kuvataiteeseen pysyvän jäljen. 2000-luvun ”kukkamaalarit” pohtivat biotaiteessaan ihmiskunnan isoja, eettisiä kysymyksiä.

Kiasman toisessa kerroksessa sulkeutuvat ja avautuvat värikkäät, ilmalla täytetyt kukat, rauhallisesti hengittäen. Choi Jeong Hwan Kukkakruunu saa katsojat kaivamaan kameransa esille, melkein refleksin­omaisesti.

Samaan aikaan ensimmäiset mullasta pilkistävät vihreät pullerot aiheuttavat värähdyksen rinnassa – elämä voittaa, talven jälkeen. Kun krookukset, narsissit ja helmililjat avautuvat, ne kaikki on ikuistettava.

Kukissa on jotakin ihmeellistä, virkistävää.

Suorastaan huvittavan vimmaista kukkien kuvaaminen on siellä, missä niitä on eniten. Hollantilainen Keukenhofin puisto on jo vuosikymmenet ylpeillyt miljoonien kukkasipuleidensa istutuksilla. Värikylläisiä peltoja ja puutarhoja vaelletaan katsomaan kaikkialta maailmasta, ja Keukenhof väittääkin olevansa yksi maailman kuvatuimmista turistikohteista. Keukenhofin kukkashow (joka myös on kukkabisneksen erinomaisesti tuotteistettu näyteikkuna) on auki vuosittain maaliskuusta toukokuuhun.

Pääsin piipahtamaan siellä pari viikkoa sitten, enkä ole oikein toipunut vieläkään. Vahvasti tuoksuvia freesioita; kokonainen orkideoille omistettu paviljonki; kirjopikarililjojen meri! Helmihyasinttien sinipigmentti olisi kelvannut suoraan Yves Kleinin teokseen. Violetinsinisiä, geenimuunneltuja neilikoita ei – onneksi? – osunut silmään.

Niistä myöhemmin lisää.

Hollannilla ja Keski-Aasiasta sinne kuljetetuilla tulppaanin sipuleilla on tunnetusti erityinen suhde. Hollantilaiset hullaantuivat kauniisiin tulppaaneihin 1500–1600-lukujen taitteessa. Ne kirjoitettiin ja maalattiin osaksi maan historiaa ja etenkin sen kultakautta.

Tulppaanit saivat ihmiset tekemään kaikenlaista. Kun esimerkiksi lääkäri Claes Pieterszoon avasi praktiikan Amsterdamissa, vastaanoton kilpeä kanaalinvarren talossa koristi tulppaanin kuva, ja Pieterszoon sai päähänsä myös vaihtaa nimensä muodikkaaksi. Sittemmin herra tuli kaikille taiteen ystäville tutuksi tilaamastaan Rembrandt van Rijnin maalauksesta. Kas, hän on nimittäin Tohtori Tulpin anatomian luennon keskushenkilö, itse tohtori Nicolaes Tulp.

Tulppaanimaniana tunnetusta ilmiöstä on taloustieteessä puhuttu historian ensimmäisenä futuurikauppana. Lopulta vuonna 1637 tulppaanien himo ja sipulien hintojen jatkuva nousu ajoivat monet vararikkoon.

Tämäkin vaihe työllisti taiteilijoita. Tehtiin satiirisia kuvia kukkasipuleihin hullaantuneesta kansasta. Amsterdamin Tulppaanimuseossa Prinsengrachtin numerossa 116 on tästä useita esimerkkejä, kuten kertomus Jan Brueghel nuoremman maalauksesta, joka englanniksi tunnetaan nimellä Monkey­business (n. 1640).

Kupla puhkesi, mutta kukat jäivät, myös taiteeseen. Kulta-ajan hollantilaistaide on säteillyt vaikutteina Suomeenkin monin tavoin, pitkään. Heikki Marilan (s. 1966) barokkimaisen rehevät buketit saivat innoituksensa juuri kulta-ajan maalauksista. Ne toivat hänelle vuonna 2011 arvostetun pohjoismaisen Carnegie-palkinnon, sata tuhatta euroa.

Osa kulta-ajan kukkakuvista on myös tieteen historiaa. Tunnetut kuvittajat tekivät kasvitieteellisen tarkkoja kuvia, ja jotkut heistä myös historiaa alansa uranuurtajina, kuten saksalaissyntyinen Maria Sibylla Merian (1647–1717). Hän teki kasvi- ja hyönteistutkielmiaan aikana, jolloin yliopisto-opinnot olivat vain miehiä varten.

Erääseen vesivärityöhönsä Merian on ikuistanut kovasti Semper Augustus -lajikkeen oloisen kaksivärisen tulppaanin. Semper Augustus oli tulppaanimanian aikoihin harvinaisuutensa tähden yksi kaikkein himotuimmista sipuleista. Sittemmin paljastui, että sen hiukan rikkoutuneet, kuvaukselliset terälehdet ja väritys olivat viruksen aiheuttamat.

Siinä missä 1600-luvun hollantilaiset jahtasivat Semper Augustuksia, myöhemmin alettiin unelmoida sinisistä ruusuista, siis aidosti sinisistä, ei sinisiksi värjätyistä.

Japanilainen Suntory Flowers on onnistunut jopa sellaisen tuottamaan ja rekisteröimään tavaramerkiksi. Sitä ennen syntyi geenimanipuloinnin avulla sinisenvioletti Moondust-neilikka.

Paria taiteilijaa nämä siniset kukat ovat jääneet askarruttamaan enemmänkin. Japanilainen taiteilijakaksikko BCL (Shino Fukuhara ja Georg Tremmel) on esitellyt omia kukkamanipulaatioitaan, jotka perustuvat biohakkerointiin. Materiaalina on juuri yllämainittu Suntory Flowersin kehittämä gm-neilikka, sinisen ruusun edeltäjä.

Moondust-neilikkaa pidetään historian ensimmäisenä kaupallisena geenimanipuloituna tuotteena, joka on luotu pelkästään esteettistä kulutusta silmällä pitäen. BCL-taiteilijoiden mukaan asiasta ei ole puhuttu tarpeeksi, ”koska kyse ei ole ruuasta eikä sitä ole kehitetty eläimestä”.

Taiteilijat halusivatkin kiinnittää huomiota geenimanipulointiin. He kloonasivat tee-se-itse-keit­tiölaboratoriossaan lisää sinisiä kukkia ja ”vapauttivat” ne luontoon. Toisessa teoksessa he palauttivat laboratoriossaan Moondustille valkoisen värin. Teosnimet Common Flowers / Flower Commons ja Common Flowers / White Out viittaavat Creative Commons -nimellä tunnettuun yleishyödylliseen, avoimeen tekijänoikeusyhteisöön. Nettisivuillaan BCL on julkaissut myös kloonausoppaan.

Brasilialainen taiteilija Eduardo Kac on puolestaan luonut Edunian, teoksen, joka näyttää tavalliselta petunialta mutta on geneettisesti yhdistelmä Kacia ja kasvia. Edunian punaisissa suonissa virtaa taiteilijan omaa dna:ta.

Ranskalainen Vincent Fournier jatkaa keino­kudoksesta luodulla Synthetic Flesh Flowers -teoksellaan (2014) Post Natural History -sarjaansa.

He kaikki ja lukemattomat muut edustavat 2000-luvulla kukkaan puhjennutta uutta, monipuolista taidemuotoa, biotaidetta. Suomessakin on toiminut Biotaiteen seura vuodesta 2008, ja biotaiteen ensimmäinen läänintaiteilija Antti Tenetz aloittaa kautensa 16. toukokuuta Taiteen edistämiskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun toimipisteessä.

Biotaide voi olla ”kaunista”, mutta ennen muuta se kurottaa visuaalisen nautinnon tuolle puolelle ja pakottaa hieromaan älynystyröitä.

Yksi biotaiteen perimmäisistä tarkoituksista on haastaa ihmiset miettimään homo sapiensin tulevaisuutta, keskellä mullistavien bioteknologisten keksintöjen uutta antroposeenista aikaa, johon ihmiskunta on monen tiedemiehen mielestä jo siirtynyt. Nyt luontoa muokkaa ihminen eikä luonnonvalinta, kuten koko ihmiskunnan historian ajan tähän saakka, miljoonia vuosia.

Jos 1900-luku oli tietokoneiden vuosisata, 2000-luvusta on tulossa bioteknologian vuosisata.

Taiteilijat koettavat ottaa selkoa ja kertoa tästä kaikesta mitä ällistyttävimmillä, tieteen ja taiteen keinoja yhdistävillä teoksilla. Materiaaleina eivät enää ole pelkästään pigmentit, valokuva tai edes multimedia vaan bakteerit, kudokset, dna.

Lähteitä mm.: Russell Shorto: Amsterdam, A History of the World’s Most Liberal City. Vintage Books, 2013. Andrea Hart: Images of Nature, Women Artists. Natural History Museum, London, 2014. William Myers: Bio Art, Altered Realities. Thames & Hudson, 2015.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide
  • Tiede
  • Lauantaiessee

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Autoilijoiden törttöily käy yhä villimmäksi Töölössä – video näyttää, miten auto toisensa perään koukkaa kiveyksen yli pyöräilijöiden sekaan pyörätielle

    3. 3

      Nämä lyhyet videonpätkät jäävät suomalaisen huumorin historiaan – 30-vuotinen gif luo yhä uusia klassikoita

    4. 4

      Vanhan piian vero poistui vuonna 1975, mutta sinkkuja sorretaan yhä yhteiskunnassa – ”Maksoin yhden hengen lisää matkasta, mutta jouduin silti jakamaan huoneen”

    5. 5

      Tuhansien suomalaisten henkilötietoja ja laboratoriotuloksia vuotanut esitelmästä internetiin – Näin THL pahoitteli tietovuotoa uhreille

    6. 6

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    7. 7

      Kone aloittaa säästöohjelman ja aikoo karsia 1 000 työpaikkaa

    8. 8

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    9. 9

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    10. 10

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    3. 3

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    4. 4

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    5. 5

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    6. 6

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    7. 7

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    8. 8

      Pohjois-Korea uhkasi ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Valkoinen talo pitää puheita Trumpin julistamasta sodasta ”absurdeina”

    9. 9

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    10. 10

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää