Kulttuuri    |   HS-Analyysi

Lapset kuuntelevat nyt lauluja ”hutsuista” ja ”madafakin darrasta” – onko se vaarallista?

Lapset imevät musiikista sanoja vaikkeivät välttämättä ymmärrä niiden todellisia merkityksiä. Vanhempien kauhistelusta voi kuitenkin seurata enemmän pahaa kuin hyvää.

Lastenmusiikki elää murroskauttaan. Lastenlevyt eivät enää myy, eikä niitä enää kovin helpolla edes löydä kaupoista. Yle on lopettanut lastenmusiikin soittamisen radiokanaviltaan, eikä muukaan media ole ollut kiinnostunut genrestä enää muutamaan vuoteen, kertoi HS 12. maaliskuuta.

Johtui se sitten vaikeuksista löytää lastenmusiikkia tai jostain muusta, monet vanhemmat kertovatkin lastensa etsivän netistä kuunneltavaa ennen kaikkea nuorisomusiikin puolelta. Viime vuosina kovimpia nimiä suomalaislasten keskuudessa ovat olleet Robin, Isac Elliot, JVG, Sanni, Cheek, Antti Tuisku sekä Roope Salminen ja Koirat.

Jos suomalaislasten tämänhetkistä musiikkimakua katsoo, voisi luulla, että teini-ikä on valahtanut alakoulun ja jopa päiväkodin puolelle.

Muusikko Johanna Viksten on kiinnittänyt huomiota samaan ilmiöön. Hän itse huomasi pari vuotta sitten, kuinka tutut ekaluokkalaiset lapset alkoivat fanittaa Cheekiä, ”koska sillä on niin valkoiset hampaat”.

Entä millaista sanastoa ja arvomaailmaa Cheekin musiikillisesta tuotannosta sitten löytää? Käykööt esimerkistä otokset Cheekin kappaleesta Anna mä meen:

”Nää hutsut täällä haluais muksun mun nimeen -- nää seksipommit toimii vaan laastareina -- annan näiden mallimimmien käyttää mua hyväkseen.”

Varsin tavallista rap-genren sanastoa. Vaan se, ovatko sanat sopivia lasten kuunneltaviksi ja laulettaviksi, on jo toinen juttu.

Fakta on kuitenkin tämä: tällä hetkellä erittäin moni suomalaislapsi kuulee lauluja, joissa kerrotaan ”madafakin darrasta”, ”hutsuista” ja ”seksipommeista”.

Pitäisikö tähän jotenkin puuttua? Ja ennen kaikkea, onko tällainen musiikki lapselle vaaraksi?

Kyllä se voi olla.

Musiikki on erittäin voimakas vaikutusväline, monet vanhemmat eivät vain jostain syystä tajua sitä, sanoo tuleville musiikinopettajille pedagogiikkaa Jyväskylän yliopistossa opettava Sanna Salminen.

Hänen mukaansa vanhempien pitäisi olla paljon tietoisempia siitä sisällöstä, mitä lapset medialaitteiltaan kuluttavat – ja tämä pätee myös musiikkiin.

”Musiikista saa mahtavan tunnetyökalun ja kasvukumppanin lapselle, mutta sillä voi myös ahdistaa, hämmentää ja aiheuttaa levottomuutta”, Salminen sanoo.

Musiikki vaikuttaa jopa ihmisen fysiikkaan: sykkeeseen, hengitykseen, ruoansulatukseenkin. Usein vaikutus tapahtuu tiedostamatta.

Siksi Salminen opastaa, että vanhempien pitäisi tarkkailla musiikin vaikutuksia lapsiinsa: innostaako vai ahdistaako se, saako se lapsen levottomaksi vai rauhoittaako se, lisääkö musiikki keskittymiskykyä ja tuoko se iloa.

Lasten kanssa olisi myös hyvä opetella pienestä pitäen tunnistamaan musiikin nostattamia tunteita ja keskustella niistä.

Erityisen huolissaan Salminen on musiikkivideoista. Niistä löytyy haitallista materiaalia siinä missä elokuvista.

”Jos esimerkiksi naisia talutetaan musiikkivideossa kaulapannassa kontillaan, on se varmasti haitallista”, Salminen sanoo ja viittaa Cheekin uuteen Me ollaan ne part 2 -musiikkivideoon.

Jostain syystä lasten elokuvien katselua kuitenkin valvotaan paljon hanakammin kuin musiikkivideoiden katselua Youtubesta. Vanhemmat ovat elokuvien ja tv-ohjelmien suhteen paljon tiedostavampia.

Salminen kehottaakin vanhempia tutustumaan ikarajat.fi-sivustoon, josta löytyy yksityiskohtainen selvitys eri ikärajasuosituksiin liittyvistä lapsille haitallisista elementeistä.

”Monet musiikkivideot asettuisivat tällä kriteeristöllä sarjaan K12 tai K16.”

Ihan joka kohdassa ei kannata silti olla sormi ikuisessa pystyasennossa.

Sanna Salminen näkee listahittien kuuntelussa jotain hyvääkin: se kehittää mediasta tällä hetkellä tulvivan musiikin ymmärtämistä ja kuuntelutaitoja sekä kiinnittää lapsen omaan kaveripiiriin.

”Täydellinen kieltäminenkään ei ole oikea tie”, Salminen sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi lapset, joiden annetaan kuunnella ainoastaan vaikkapa klassista musiikkia ja joille opetetaan, että populaarimusiikki on pahasta.

”Lapselle on raskasta elää sen pelon kanssa, että esimerkiksi kauppakeskuksessa kuuluu pahaa musiikkia.”

Ennen kaikkea Salminen peräänkuuluttaa monipuolisuutta musiikinkuunteluun. Monipuolisen musiikin – lastenmusiikin, rock-klassikoiden, taidemusiikin, hittien, kansanmusiikin – kuuntelusta lapsi saa Salmisen mukaan ”monipuolisemman työkalupakin luovuuden ja tunneilmaisun reppuunsa”.

”Erilaisten musiikkikulttuurien ymmärtämisestä ja arvostamisesta on lyhyt matka yleiseen erilaisuuden arvostamiseen.”

Lapset imevät musiikista sanoja ja laulavat usein oppimiaan sanoituksia. Aikuisen korvaan ne voivat kuulostaa joskus pahoilta, jopa noloilta.

Johanna Viksten kertoo esimerkiksi päiväkodin juhlasta, jossa tytöt esittivät Erinin laulun Vanha nainen hunningolla. Laulu kertoo naisesta, joka 40 vuoden avioliiton jälkeen löytää itsensä toisen miehen lakanoista ”ratsastamasta”.

”Tyttöjen mielestä se oli vain ’ratsastuslaulu’. Aikuiset onnistuivat pitämään hymyjään sopivan lievinä”, Viksten nauraa.

Juuri näin kannattaakin toimia lievissä tapauksissa, opastaa Sanna Salminen.

Pienet lapset eivät välttämättä ymmärrä sanojen todellisia merkityksiä. Ne saattavat avautua lapselle turvallisella tavalla.

”Jos aikuiset kauhistelevat, niin siitä voi seurata enemmän ikävää kuin hyvää. Silloin lapsi luulee, että kauhistelureaktio kohdistuu hänen lauluunsa”, Salminen sanoo.

Johanna Viksten heittää silti toiveen pikkulasten selkeästi suosimien artistien suuntaan.

”Olisi mahtavaa, jos artistit käyttäisivät enemmän kiertoilmaisuja, keksisivät omia uusia termejä härskeimmille ’läpille’. Ne menisivät pienimmiltä sopivasti yli ymmärryksen.”

Lasten suuresti ihailemia artisteja ei kannata myöskään kauhistella ja mollata.

”Se voi olla kolaus itsetunnolle”, sanoo Salminen.

Mieluumminkin Salminen etsisi suosikkiartistin tuotannosta ikätasolle sopivampia kappaleita. Sellaisiakin varmasti löytyy.

Niinkin on käynyt, että viattomasti lapsille sopivilla lauluilla aloittanut lapsiartisti kasvaa, ja samalla muuttuvat laulujen teemat.

Näin on ollut esimerkiksi Robinin kohdalla. Robin tuli julkisuuteen 13-vuotiaana laulamalla viattomasti skeittauksesta ja Frontside Olliesta. Tänä keväänä kaikki on toisin: yhtäkkiä pieni Robin sekstaileekin videolla tytön kanssa.

Vanhemmat suuttuivat, lapset hämmentyivät.

Robinin levy-yhtiön Universal Musicin toimitusjohtaja Kimmo Valtanen tunnustaa, että palautetta on tullut – ja jopa heillä kotona on käyty tätä keskustelua.

Hänen 5- ja 8-vuotiaat, Robinin tahdissa kasvaneet poikansakin kummastelivat äskettäin Robinin uutukaista.

”Kyllä Miten eskimot suutelee herätti hämmennystä siinä kohderyhmässä”, Valtanen naurahtaa.

Mutta hän korostaa, ettei Robinin musiikkia ole tehty eikä tarkoitettu lastenmusiikiksi alun perinkään.

Popkulman sisältämä Robinin musiikki on vedonnut lapsiin ja nuoriin lapsiperheisiin voimakkaasti, enemmän kuin ”perinteiset rallatukset”, sanoo Valtanen. ”Mutta lapsiperheet eivät ole meille se primäärikohderyhmä.”

Vaikka vihaista palautetta onkin tullut, Robinin suunnanmuutos on Valtasen mielestä onnistunut hyvin: se on lähtenyt artistista itsestään, se on ollut tietoinen valinta ja se on saavuttanut myös suosion.

”Kasvutarina on ollut onnistunut. Kyllä siinä mielessä voimme olla tyytyväisiä.”

Kaikkein mieluimmin asiantuntija suosittelisi lasten kuunneltavaksi lapsille varta vasten tehtyä musiikkia: Ammuu-orkesteria, Freijaa, Soili Perkiön sävellyksiä.. Lista on pitkä.

Mutta miksi?

”Suomessa tehdään todella laadukasta lastenmusiikkia, joka haastaa ikätasolle sopivalla tavalla niin melodisen, rytmisen, harmonisen, rakenteellisen, tulkinnallisen kuin äänenvärien hahmottamisen taitoja”, Salminen sanoo.

Lapsille musiikkia tekevät muusikot taas korostavat erityisesti sitä, että lastenmusiikki on tehty lasten maailmaan sopivaksi.

”Lastenmusiikissa on toistoa, riimittelyä, sanoma. Se tehdään niin, että lapsi saa kielen rikkautta”, sanoo lastenmusiikkiorkesteri Loiskiksen tuottaja Päivi Kaski.

Lastenmusiikin asiantuntijan, radiotoimittaja Luca Garganon mukaan lastenmusiikin tehtävä on viihdyttää, mutta samalla se voi olla myös kasvattavaa ja sivistävää.

”Lastenlaulut liittyvät lasten maailmaan, eivätkä ne sisällä vielä aikuisten maailmaan liittyviä ahdistavia elementtejä.”

Itsekin lastenmusiikkia Hääppöset-orkesterissa tekevä Johanna Viksten on sitä mieltä, ettei trendimusiikkia voi eikä edes tarvitse piilotella lapsilta.

”Mutta olisi mahtavaa jos tarjonnassa säilyisi myös perheen pienempien maailmaan ja kehitykseen sopivaa musiikkia.”

Vaan eivät ne lastenlaulutkaan aina niin auvoisia ole. Gargano keräilee vanhoja lastenlevyjä ja tuntee hyvin tekstien muutokset kautta vuosikymmenten.

1950-luvulla lauluissa seikkailivat urheat sotapäälliköt ja hurjat gangsterit. 1970-luvulla taas oli laulutekstejä, joita ei voisi kuvitellakaan tämän päivän lastenlevyille.

Esa Helasvuon Onnimanni-levyllä on biisi, joka kertoo imppaamisesta. Pojat haistelevat siinä bensaa mopon tankista ja ovat ihan ding dong. Kai se on valistuslaulu, joka kertoi, ettei tämmöinen ole hyvä juttu.”

Tästä huolimatta 1970-luvun lapsistakin on kasvanut aivan yhteiskuntakelpoisia aikuisia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Musiikki
  • Lapset

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    4. 4

      Miksi Juha Sipilä hymyilee?

    5. 5

      Jouko Jokisesta tulee Ylen päätoimittaja

    6. 6

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    9. 9

      Tekniikan Maailma testasi talvirenkaat: Uudet tulijat haastavat tuttujen rengas­valmistajien johtoaseman

    10. 10

      Meksikon maanjäristyksen uhriluku nousee: Raunioista löytynyt jo yli 200 kuollutta, romahtaneeseen kouluun kuoli kymmeniä lapsia pääkaupunki Méxicossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    5. 5

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    6. 6

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    7. 7

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    8. 8

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    8. 8

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää