Valikko
Kulttuuri

Viihdekirjallisuuden veteraani Kirsti Manninen: ”Naisten ja lasten riepottelu murentaa kaikkea tasa-arvoa”

Enni Mustosen nimellä kirjoitetuissa kymmenissä teoksissa etualalla ovat Suomen historia ja naisten ja lasten oikeudet

Suomalaisten valmistautuessa äitienpäivään kirjailija Kirsti Mannisella on asiaa.

”Naisen pitää voida saada lapsia nuorena tai vanhempana tai olla hankkimatta niitä lainkaan”, hän aloittaa.

Ja jatkaa:

”Yhteiskunta ja sen kulloinenkin ideologia kuitenkin säätelee naisen elämää tässä suhteessa, ja aika tempoilevasti. Milloin on ajettu kotiin, milloin komennettu työelämään. Mikä tahansa muutos onkin ollut, se on aina vähentänyt naisen valinnanvapautta.”

Viime kädessä naisten ja lasten riepottelu ja monimuotoisuuden kieltäminen on tuhoisaa kaikelle tasa-arvolle.

Juuri nyt on taas työhön komentamisen ideologia vallalla, vaikka toisaalta lapsiperheiden elämää on vaikeutettu niin, että äidille voi olla kätevämpää jäädä kotiin. Myös opiskeleminen äitiyden ohessa on tehty entistä hankalammaksi: tiiviiseen opintoputkeen ei lapsia mahdu.

”Ja sitten voivotellaan, ettei suurina nälkävuosinakaan syntynyt niin vähän lapsia kuin nyt”, Manninen tuhahtaa.

Kirjailija tuntee aiheensa, onhan hänestä vuosien varrella tullut viiden biologisen ja yhden sijaislapsen äiti, samoin eronnut, yksinhuoltaja, leski ja parinkymmenen lapsenlapsen mumma.

Hän on ollut opiskelijaäiti ja maallemuuttaja, tehnyt palkkatyötä, ruvennut sitten sanataiteilijaksi ja yrittäjäksi.

Nyt Manninen (s. 1952) on Suomen tuotteliaimpia kirjailijoita ja käsikirjoittajia: tuotantoon kuuluu liki sata teosta ja kolmattakymmentä tv-sarjaa. Ne syntyvät Mäntsälän maaseudulla vanhassa hirsitalossa, jonka ympärillä asuu suurin osa lapsista ja lapsenlapsista.

Tuorein teos, Enni Mustosen nimellä kirjoitettu naistenromaani Ruokarouva ilmestyy toukokuun lopulla. Se sijoittuu toisen sortokauden ja kansalaissodan ajan Helsinkiin ja Espooseen, Albergan huvila-alueelle.

Manninen on kuitenkin jo seuraavan osan lumoissa. Siitä oli alun perin tulossa Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan päätös, mutta voi olla, että tarina jatkuukin toiseen maailmansotaan asti.

”Onhan Ida silloin vasta minun ikäiseni”, Manninen huomauttaa.

”Seuraavaksi ollaan kuitenkin 1920-luvulla, ja pääosassa on täysihoitolaa pyörittävän Ida Erikssonin taiteellinen tytär. Hän liukuu Tulenkantajien vaikutuspiiriin ja Pariisiin, ehkä tapaa Ernest Hemingwayn! Pariisissahan voi tapahtua ihan mitä tahansa”, Manninen sanoo ja nauraa hersyvästi päälle.

Viisiosaiseksi kasvava, 2013 alkanut Syrjästäkatsojan tarinoita on Mannisen (s. 1952) viimeisin ennimustos-ponnistus.

Sarja on seurannut orvoksi jäävän, Pohjanmaalta Etelä-Suomeen muuttaneen Idan elämää 1890-luvulta sisällissodan tuolle puolelle ja tutkinut sitä, miten eri tavoin eri säätyiset ihmiset historian mullistuksia kokevat.

Metodi on siis sama kuin brittiläisissä kahden kerroksen väkeä seuranneissa tv-sarjoissa, esimerkiksi huippusuositussa Downton Abbeyssa.

Enni Mustosen fokuksessa ovat kuitenkin olleet vielä sel­keämmin naiset ja lapset. Sillä feministihän hän on, luonnollisesti, niin viihdekirjailijana kuin kirjallisuuden- ja historiantutkija Kirsti Mannisena.

”Olin vähän liian nuori polttamaan rintsikoita, mutta olen kasvanut itsestään selvästi tasa-arvoon ja feminismiin”, Manninen sanoo.

Siksi hän osallistui 1980-luvulla suomalaisen naiskirjallisuuden historian laajaan kartoitustyöhön: liki 800-sivuinen Sain roolin johon en mahdu ilmestyi 1989.

Naisten vaiheita on tuotu esiin myös hänen muissa historiateoksissaan ja tv-sarjojen käsikirjoituksissa, lotista maatalojen emäntiin ja palvelijattariin.

Enni Mustosen yli kolmessakymmenessä romaanissakin on selvä agenda: ”Perusarvoja ovat sukupuolten ja yhteiskunnan tasa-arvo, heikompien puolustaminen ja työn kunnioitus.”

”Uskon vahvasti kaikkien naisten oikeuteen toteuttaa mahdollisuuksiaan, elää omalla tavallaan ja myös muuttua iän myötä ja elämäntilanteiden muuttuessa. Ei ole vain yhtä mallia olla nainen tai feministi.”

Kirsti oli pienenä suulas tyttö, tarinankertoja ja himolukija. 1970-luvulla hän lähti opiskelemaan tiedotusoppia, mutta sitten humanistiset sivuaineet veivät, yllättävillekin poluille.

Kirjallisuudenopiskelijana hän olisi halunnut tutkia naistenviihteen historiaa, mutta aihe ei kelvannut professorille, ja 41-sivuinen synopsis lensi kaaressa lattialle. Tilalle tutkittaviksi tulivat esseet, kansanrunoudentutkija Matti Kuusi ja lehtipakinat, joista Manninen väitteli 1987.

Kiinnostus viihteeseen yhtenä legitiiminä kirjallisuudenlajina kuitenkin jäi. Aikanaan se synnytti Enni Mustosen.

”Kirjoitin 1980-luvulla viihdekritiikkiä Helsingin Sanomiin ja kuulin kirjastonhoitajilta, kuinka he teippailevat epätoivoisesti kokoon Hilja Valtosen ja Aino Räsäsen kirjoja, kun ne hajoavat käsiin. Kaari Utrio ja Laila Hietamieskin olivat ruvenneet kirjoittamaan modernin, julman elämän kuvauksia, joissa pyöriskeltiin silkkilakanoissa.”

Kun suurperheen kodissa tarvittiin rahaa räystäskouruihin, Manninen päätti kokeilla, osaisiko hän kirjoittaa perinteisen naistenromaanin.

Maitotyttöön meni viisi päivää, sillä opin jo nuorena kymmensormijärjestelmän ja jumalaisen konekirjoitustaidon. Otava hyväksyi käsikirjoituksen, mutta vaati ottamaan salanimen, ettei akateeminen urani tuhoutuisi.”

Koska rännit olivat mustat, sukunimeksi valikoitui Mustonen. ”Etunimeksi ajattelin ensin Annia kunnioittaakseni Anni Polvaa, mutta äidistäni se kuulosti niin vanhahtavalta, että vaihdoin Enniin.”

Helsingin puhelinluettelostakaan ei onneksi Enni Mustosia löytynyt. Myöhemmin yksi on ottanut Jyväskylästä yhteyttä.

Kirjailija on sekä Mustosena että Mannisena ensi sijassa tutkija. Hän rakastaa kerätä aineistoja, yksityiskohtia ja henkilöhistoriaa, eritoten ruohonjuuritasolta.

”Jo 1970-luvulla Mäntsälän pitäjänhistoriaa kirjoittaessani huomasin, miten erilaisista lähtökohdista Suomessa on kasvanut samaan suuntaan tähtääviä ihmisiä. Toiset olivat säätyläisiä ja sivistyneistöä, toiset koulutusta janoavia työläisiä, mutta kaikki halusivat valon kantajiksi. Edistys hävittäisi köyhyyden, epätasa-arvon ja rikollisuuden.”

Juuri tämä vipuvarsi edisti ”perämettävaltion” kulttuuria ja poliittista elämää, Manninen uskoo. Sen taustalla, sekä naisten että miesten elämän merkittävimpänä parantajana, oli kansakoululaitos.

”Tyttöjen ja poikien yhtenevä pohjakoulutus oli äänioikeuttakin tärkeämpi asia. Sen ansiosta 1900-luvun taitteessa oli kaksi-kolme sukupolvea monenlaista kansaa, jotka jakoivat käsityksen siitä, millainen on hyvä ihminen, mikä on elämässä oikein ja tavoiteltavaa. Ilman sitä ei olisi kypsytty itsenäistymään.”

Enni Mustosen lähihistorialliset romaanisarjat pohjaavat näihin kahteen asiaan: laajaan taustoittavaan tutkimukseen ja ajatukseen siitä, että nuoren suomalaisen yhteiskunnan on lävistänyt samansuuntainen eetos.

Koskivuori-sarjas­sa tätä tarkasteltiin kahden eri sosiaaliryhmän naisten kautta, kansalaissodasta 1960-luvulle. Järjen ja tunteen tarinoissa aiheena olivat ensimmäiset naiskansanedustajat.

Syrjästäkatsojan tarinoita keskittyy ajanjaksoon, joka on Manniselle kaikkein mieluisin: aikaan 1800-luvun lopusta 1920-luvulle, topeliaanisuudesta reaalisuomalaisuuden alkuun.

Keskiössä on Ida, joka siirtyy kulttuuriperheen palveluksesta toiseen. Hän aloittaa Topeliuksen pikkupiikana, jatkaa Sibeliusten lastenhoitajaksi ja Edelfeltin emännöitsijäksi.

Idan kautta nähdään kahteen todellisuuteen ja Suomen kultakauden kulttuuriin, sekä julkiseen puoleen että lastenkamareihin ja budoaareihin. Ida todistaa riidat ja syrjähypyt, hoitaa sairaita ja tyhjentää yöastioita.

”Hän edustaa 1800-luvun lopun fiksuja ihmisiä, jotka saattoivat olla työnantajiaan lahjakkaampia, mutta jotka sääty sulki omaan kuplaansa. Jos Ida olisi jatkanut opiskelua, hänestä olisi voinut tulla ministeri niin kuin Miina Sillanpäästä.”

Vahva sosiaalinen kierto alkoi Suomessa kuitenkin vasta sodan jälkeen. Sen viimeisteli tilanne, jossa suvussa saattoi olla alkutuotannon edustajia, duunareita ja akateemisesti koulutettuja.

Nyt kierto on hidastumassa, elämät jälleen eriytymässä, Manninen arvioi.

”1980-luvun samanuottisen elämän jälkeen Suomessa on taas erilaisia kuplia. Viimeistään verkkotodellisuus on vaikuttanut ihmisten viiteryhmiin ja siteisiin: siihen, mihin halutaan kuulua ja mitä välttää. Helsingissä on ihmisiä, jotka eivät tunne yhtään maanviljelijää tai ole ikinä käyneet Kehä 3:n pohjoispuolella.”

Enni Mustosen romaaneissa häkellyttää tarkkanäköinen yhdistelmä yhteiskunnallisten murrosten ja arjen kuvausta, psykologiaa ja viihdekonventioita.

On kuin Väinö Linna törmäisi Onnelin ja Annelin taloon. Yhtenä hetkenä ollaan kalliolaisten prostituoitujen ja katulasten parissa, tai romaanihenkilö arvioi osuvasti Venäjän sotastrategiaa. Toisena sisustetaan vinttikamaria, säilötään tai ommellaan kesämekkoja liehuvasta pellavasta.

Koska Kirsti Manninen on viihdekirjallisuuden asiantuntija, Mustosen teksti huomioi myös trendit.

Naistenromaaneissa ne muuttuvat hitaasti, mutta muuttuvat kuitenkin.

Syrjästäkatsojan tarinoissa päähenkilöiden rakkaus on edelleen kainoa ja kärsivällistä, mutta läheisissä ihmissuhteissa on myös traumoja ja kieroutta.

”Kun Idan tytär Kirsti kasvaa, äiti toivoisi hänen menevän yli­opistoon, mutta toinen tahtoo taiteilijaksi”, Manninen paljastaa tulevaa. ”Äidille ei ole helppoa ratkaista suhdetta lapsen valintoihin.”

Lukijoille Enni Mustosessa tärkeintä lienee luotettavuus: se, että uudenkin romaanin aloittaessaan tietää suunnilleen, mitä tuleman pitää. Kirjoittaja taas nauttii eniten siitä, miten fiktio kehrätään historiallisten faktojen ympärille.

”Siihen minut on koulutettu, tutkimaan. Romaanin rakentaminen on kuin kiehtova sudoku, jossa osa numeroista on valmiina. En tingi todellisuudesta, mutta täydennän kuvan juuri niin kuin haluan.”

Manninen lainaa Walter Scottia, toista historiallisten romaanien tekijää, jonka mukaan paras keskushenkilö on fiktiivinen. Muuten tähän ei saa tarpeeksi elämää.

Hän ei liioin mene todellisten sivuhenkilöidensä pään sisään. Paimentytössä Topeliuksesta tulee Idan hyväntekijä, Emännöitsijässä Edelfeltistä tämän rakastaja ja Ruokarouvassa Leinon veljeksistä säännöllisiä päivällisvieraita. Heitä katsotaan kuitenkin aina Idan silmin.

Siitä, mikä ei mahdu tarinaan, Manninen kirjoittaa vielä kirjasarjansa Facebook-sivulle. Siellä Ruokarouvaakin lihotetaan kuvilla ja tarinoilla helsinkiläisistä täysihoitoloista ja Albergan huviloiden asukkaista, kuten Ville Vallgrenista ja tämän Viivi-puolisosta.

”Sosiaalisessa mediassa pääsen lukijoiden lähelle ihan eri tavalla kuin ennen.”

Vaikka kirja on painossa, Kirsti Manninen ei lepää. Nyt hän viimeistelee Suomen lasten Suomi -tietokirjaa ja seuraa Antti Pesosen kanssa käsikirjoittamansa Presidentti-tv-sarjan kuvauksia.

Vireillä on myös useita näytelmäproduktioita Suomen itsenäisyyden juhlavuodeksi 2017 sekä tytär Katrin kanssa kirjoitettava musikaali.

Myös modernin, uudella tavalla verkostoituvan maaseudun elämästä pitäisi kirjoittaa – Mannisen mukaan sellaista kirjallisuutta todella kaivataan.

Kirsti Manninen

 Kirjailija, käsikirjoittaja ja tutkija, s. Seinäjoella 1952.

 Kirjoittanut liki sata romaania, tieto- ja lastenkirjaa sekä omalla nimellään että Enni Mustosena, samoin yhteistyössä toisten tekijöiden kanssa.

 Väitöstutkimus Ollista Bisquitiin (1987) käsitteli Ylioppilaslehden pakinoita.

 Käsikirjoittanut televisiosarjoja kuten Hovimäkeä, Kotikatua ja Kätevää emäntää. Omia käsikirjoituksia Vihreän kullan maa, Vasikantanssi ja Lehmän vuosi.

 Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -romaanisarjan 4. osa Ruokarouva ilmestyy toukokuun lopussa.

 Tänä vuonna ilmestynyt myös Omat avaimet -teos, joka on Suomen Maa- ja kotitalousnaisten historiikki.

 Syksyllä ilmestyy yhdessä kuvittaja Carlos da Cruzin kanssa tehty Suomen lasten Suomi, joka esittelee maakuntia ja niiden asukkaita.

 Nyt kuvataan yhdessä Antti Pesosen kanssa käsikirjoitettua tv-sarjaa Presidentti, jonka Yle TV 1 esittää 2017.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Suomen historia
  • Feminismi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    2. 2

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    3. 3

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    4. 4

      Soten uusin käänne saa ruusuja ja risuja – Julkinen terveydenhoito ei pilkkoudu, mutta sen kilpailuedut epäilyttävät

    5. 5

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    6. 6

      Verkossa leviävä kiristysohjelma saastuttaa koneita ympäri maailmaa – näin suojaudut piinaavalta ohjelmalta

    7. 7

      Monet kansanedustajat haluavat tehdä kellojen siirtelystä lopun – ”Kesäaika voi tappaa”

    8. 8

      Käräjäoikeus määräsi Uberin maajohtajan Joel Järvisen omaisuutta takavarikkoon 250 000 euron edestä – Uber aikoo valittaa päätöksestä

    9. 9

      Remonttimies löysi vantaalaisen rintamamiestalon lattian alta kaksi räjähtämätöntä kranaattia

    10. 10

      Suunnistajat löysivät kannabisämpäreitä metsästä Joensuussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    2. 2

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    3. 3

      Maailmanlaajuista verkkohyökkäystä ei ole saatu pysäytettyä – Asiantuntija: Moni tekijä viittaa venäläisrikollisiin

    4. 4

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    5. 5

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    6. 6

      Microsoft lakkautti viimein puhelinyksikkönsä – kaikki Nokiasta siirtyneet menettivät työpaikkansa Suomessa

    7. 7

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    8. 8

      Mika Kaurismäki muistelee kuollutta Michael Nyqvistiä: ”Corona-baarissa hän kävi pelaamassa biljardia Antti Reinin ja muiden kanssa”

    9. 9

      Netflix peruu sarjojaan, ja se on hyvä uutinen

    10. 10

      Suomi ja Ruskeat tytöt mainittu! Isolla jenkkisivustolla julkaistiin pitkä juttu siitä, millaista on olla ei-valkoinen nainen Suomessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    7. 7

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    8. 8

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    9. 9

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    10. 10

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    11. Näytä lisää