Valikko

Suomessa poliitikot vannovat nyt taiteen parantavan voiman nimiin

Laajan brittitutkimuksen mukaan taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista tehdyt selvitykset eivät tarjoa yhtä ainoaa totuutta. Tutkijat muistuttavat, että olisi parempi keskittyä ihmisten yksilöllisiin taidekokemuksiin kuin taiteen oletettuun terveyshyötyyn.

Suomessa hyvinvointitaiteesta on tullut lama-aikana poliitikkojen ja virkamiesten suosikki. Taidetta on helpompi puolustaa, jos se hoitaa sairaita ja kuntouttaa työkyvyttömiä.

Se on johtanut keskustelun taiteen ja kulttuurin arvosta väärille raiteille, arvioi Taideyliopiston Artsequal-tutkimushankkeen varajohtaja Kai Lehikoinen.

Artsequal-tutkimushanke tarkastelee taiteen peruspalveluita tasa-arvon näkökulmasta ja selvittää, kuinka taide julkisena palveluna voi lisätä hyvinvointia.

”Teknokraattisesta toimintapolitiikasta nouseva ja uusliberalistiseen hyötyajatteluun perustuva mittaristo on suunnannut keskustelua väärään suuntaan. On jouduttu puolustamaan julkista taiderahoitusta, ja puolustuspuheessa toisarvoiset asiat ovat saaneet etusijan”, Lehikoinen sanoo.

Ehkä vähän vahingossakin etusijalle ovat siis nousseet taiteen ja kulttuurin mahdolliset hyötyvaikutukset esimerkiksi taloudelle, kaupunkien kehitykselle tai kansalaisten terveydelle.

”Kun rahoittajat alkavat teknokraattisesti vaatia tiettyjä näyttöjä ja mittareita, niitähän sitten tuotetaan ja niistä puhutaan”, Lehikoinen sanoo.

Sellaiset näytöt ja mittarit eivät kuitenkaan välttämättä anna kokonaisvaltaista kuvaa taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisesta merkityksestä.

”Taide ja kulttuuri ovat itsessään arvokkaita ja ensisijaisesti olemassa ihmisiä varten, eivät taloutta, kaupunkikehitystä tai terveyttä varten. Vaikka nekin voivat taiteesta tai kulttuurista hyötyä, se on toissijaista”, Lehikoinen sanoo.

”Tässä raportissa erityisen arvokasta on se, miten se nostaa keskiöön yksilön taidekokemuksen ja tarkastelee taiteen ja kulttuurin arvoa sitä kautta.”

Lehikoinen viittaa viime viikolla ilmestyneeseen brittitutkimukseen, joka tarkastelee kulttuurista arvoa ja taiteen vaikutuksia hyvinvointiin.

Julkisrahoitteisen Arts and Humanities Research Councilin tilaamaa Cultural Value Projectia kuvaillaan ”laajimmaksi ja haastavimmaksi yritykseksi hahmottaa minkälaisia vaikutuksia taiteella ja kulttuurilla on yksilöihin, yhteiskuntaan ja talouteen”. Kolmevuotinen hanke on pyrkinyt myös kehittämään tapoja mitata kulttuurista arvoa.

Sivutuotteena tutkimuksesta selviää, että kaikki vanhat totuudet taiteen hyvinvointivaikutuksista eivät ehkä pidäkään paikkaansa, sillä brittitutkijoiden mukaan ne perustuvat usein heikkotasoisiin tutkimuksiin.

Ison kulttuurikeskuksen pystyttäminen köyhälle alueelle ei välttämättä johda vain alueen elävöitymiseen ja asukkaiden virkistämiseen vaan myös alueen keskiluokkaistumiseen, joka hajottaa alueen alkuperäisen yhteisön ja siksi lopulta heikentää asukkaiden asemaa.

Kouluissa taide voi tukea oppilaiden itseluottamuksen, motivaation ja viestintä- ja ongelmanratkaisukykyjen kehittymistä, mutta brittitutkijat eivät löytäneet tukea väitteille, että taiteella olisi yhteys parempiin koetuloksiin.

Taidetta ja kulttuuria käytetään usein rauhanrakentamisessa ja yhteisöjen tervehdyttämisessä sotien jälkeen. Brittitutkimus kritisoi tätä käsitelleiden aiempien tutkimusten lyhyttä aikajännettä ja muistuttaa, että kulttuuri on usein myös synnyttänyt tai pitkittänyt vihamielisyyksiä.

”Jos aiomme käydä aikuisen keskustelun siitä, miksi taiteella ja kulttuurilla on väliä, täytyy hyväksyä että jotkut väitteet ovat heikkoja, tutkimusmenetelmät epätyydyttäviä tai todisteet riittämättömiä”, kirjoittavat tutkimushanketta vetäneet Geoffrey Crossick ja Patrycja Kaszynska.

Sekä Suomessa että Britanniassa taiteesta puhutaan paikoin hyvinkin suoraviivaisesti terveyshyödyn tuottajana.

Huhtikuussa Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Johanna Vuolasto kuvaili Helsingin Sanomien haastattelussa pyrkimystä saada sote-puoli ymmärtämään roolinsa taiteen tilaajana.

”Esimerkiksi palvelukeskuksessa mietittäisiin, että kun meidän nyt pitäisi pystyä parantamaan pitkäaikaissairaiden hienomotorisia taitoja, niin kehen taiteilijaan ottaisimme yhteyttä tavoitteen saavuttamiseksi”, Vuolasto kuvaili.

Brittitutkimus ei hänen mielestään tee tyhjäksi tutkimustietoa taiteen hyvinvointivaikutuksista.

”Taiteen vaikutuksia ihmisen olemiseen, hyvinvointiin, oppimiseen, elinikään ynnä muuhun on tutkittu jo ainakin 1980-luvulta”, Vuolasto sanoo. ”Ilmiö ei ole uusi. Varmasti on olemassa hyviä ja huonoja tutkimuksia.”

Suomessa taiteen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu laajasti 1990-luvulta asti – jopa satojen tutkimusten voimin. Väestörakenne johtaa siihen, että meillä janotaan hyvinvointipalveluita koskevaa tietoa.

Ehkä taiteen ja kulttuurin arvosta käytävä keskustelu kaipaakin uutta, yksilökeskeistä näkökulmaa.

Crossick ja Kaszynska haluavat palauttaa kulttuurin arvosta käytävän keskustelun ytimeen ihmisen yksilöllisen taidekokemuksen. Vaikka sen mittaaminen on hankalampaa, kaikki taiteen yhteiskunnalliset vaikutukset perustuvat lopulta siihen.

Erityisesti he korostavat taiteen kykyä luoda edellytyksiä muutokselle ihmisten mielissä. Sillä voi olla vaikutuksia monilla yhteiskunnan alueilla innovaatioista mielenterveyteen ja ilmastonmuutoksesta selviämiseen.

Mutta taidekokemuksia, muutoksia tai hyvinvointivaikutuksia ei synny, jos taiteesta ei pääse osalliseksi. Sekä Lehikoinen että Vuolasto korostavat taiteen tasa-arvoista saavutettavuutta.

”Suomessa voisi ehkä olla viisaampaa ja merkityksellisempää keskustella taiteen vaikutuksien sijaan taiteeseen osallistumisen yhdenvertaisista mahdollisuuksista ja ennen kaikkea kulttuurisista oikeuksista osana mielekästä elämää, elämänvaiheesta riippumatta”, Lehikoinen sanoo.

Kulttuurisia oikeuksia peräänkuulutetaan YK:n ihmisoikeusjulistuksen 27. artiklassakin: Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.

”Ehkä meidän pitäis keskustella enemmän siitä, missä määrin kulttuuriset oikeudet toteutuvat kaikkien ihmisten kohdalla”, Lehikoinen sanoo. ”Ja sitten kun ne toteutuvat, voidaan puhua siitä, että niillä on erilaisia vaikutuksia, totta kai, mutta ensisijaisen päämäärän on oltava ihmisten oikeus päästä osalliseksi taiteista ja kulttuurista.”

Lehikoinen tekee tutkimusta palvelutalossa, ja hänen mukaansa asukkaat kaipaavat mielekästä elämää.

”Eräs rouva kuiskasi minulle hyvin hiljaa, että minulla ei ole päässä mitään vikaa, että minä kaipaan älykästä keskustelua ja seuraa ja sitä että saa osallistua”, Lehikoinen sanoo.

”Ihmisistä pidetään hyvää huolta, mutta henkisestä puolesta huolehtimiseen ei nykyisellään välttämättä ole resursseja tai osaamista.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Flamingon ja Serenan johtajat: Turkin vesipuistoturman kaltainen onnettomuus ei mahdollinen Suomessa

    3. 3

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    4. 4

      Suomen lippu herättää suuria tunteita – ja siksi kaikki huoltomiehet eivät uskalla kertoa omalla nimellään miten lippua käsittelevät

    5. 5

      Kaljaa läikkyy ja hyttyset syövät, mutta kun Ukkometso jyrähtää soimaan, ei märkiä housuja muista enää kukaan – Tältä näyttää juhannushurmos Himoksella

    6. 6

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    7. 7

      Märkä kokko, onnellinen kurvilainen ja kemuja kuiville jääneillä laivoilla – HS:n valokuvaaja Akseli Valmunen ikuisti Stadin juhannuksen

    8. 8

      En usko selviäväni yhteislauluista ja vadelmakääretortun syönnistä palvelutalossa – edessäni on elämä vanhana vaikeana naisena

    9. 9

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    10. 10

      Barcelonalaisilla työttömyyttäkin suurempi huoli: Turismi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    5. 5

      Perussuomalaisten Laura Huhtasaari kertoo nyt, miltä tuntuu kun puolue hajoaa – ”Haava kyllä arpeutuu”

    6. 6

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    7. 7

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    8. 8

      Viranomaiset selvittävät Suomessa trendilelu fidget spinnerin turvallisuutta – sormihyrriä markkinoidaan aikuisille mutta myydään lapsille

    9. 9

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    10. 10

      Punavangit odottivat teloituksia Suomenlinnan kuolemanselleissä kesällä 1918, mutta moni kuoli jo ennen tuomiota – ”Pala Suomen synkintä historiaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    5. 5

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    6. 6

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää