Valikko
Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Miten käy musiikkitieteen, kun ministeriö paketoi tutkimusaloja suuremmiksi?

Jos kaikki taidemusiikin tutkimus ajettaisiin Helsingin yliopistosta Sibelius-Akatemiaan, menetettäisiin silloin musiikkitieteen humanistinen, monitieteinen rikkaus, kirjoittaa musiikkitoimittaja Samuli Tiikkaja

Kun Helsingissä kävelee Yliopistonkadulla, huomaa mihin Helsingin yliopistossa tätä nykyä panostetaan. Yliopiston­katu 4:ssä sijaitseva yliopiston hallintorakennus on tukevasti paketissa ja sisältä kuuluu ahkeraa peruskorjauksen kolinaa.

Yliopiston perinteikkään pää­rakennuksen sisällä sen sijaan on hiljaista, varsinkin nyt, kun lukuvuosi on lopussa. Yliopistolaisten mukaan koko lukuvuosikin on ollut ennen näkemättömän apea, joh­tuen yliopiston henkilöstöjohtamisesta, jota on vaikea tulkita muuksi kuin täydelliseksi haaksirikoksi: jostain syystä on nähty tarpeelliseksi tuhota henkilöstön motivaatio hurjan pitkällä yt-helvetillä. Yhteistoimintaneuvotteluista ilmoitettiin syyskuussa, neuvottelut käytiin loka-marraskuussa ja irtisanottavien määrä tiedettiin viimeistään tammikuussa.

Irtisanomiset saatiin viimein päätökseen tämän viikon torstaina, siis kahdeksan kuukautta prosessin aloittamisesta. Ajatelkaapa omalle kohdalle. Kahdeksan kuukautta epätietoisuutta omasta tulevaisuudesta ja toimeentulosta, ja juuri muuta ei voi tehdä kuin odottaa. Mutta saadaanpa sentään hallintorakennus komeaan kuntoon!

Hallintorakennuksessa työskentelee, kuten nimestäkin voi päätellä, yliopiston hallintoa, ja se on ollut nyt päättämässä henkilökunnan kurittamisesta. Taustalla kaikessa tässä on valtiolta saatavien määrärahojen pieneneminen, ja sen taustalla puolestaan on vuonna 2010 voimaan tullut yliopisto­laki. Tuon lain myötä yliopistot muuttuivat valtion virastoista autonomisiksi yksiköiksi, jotka päättävät itse omista asioistaan.

Samalla kuitenkin yliopistojen rahoitus on edelleen riippuvaista valtion myöntämistä määrä­rahoista. Viime vuonna noin 59 prosenttia Helsingin yliopiston kokonaistuotoista oli peräisin val­tiolta yliopiston perusrahoituksena. Siis yliopiston 750 miljoonan tuotoista 454 miljoonaa oli peräisin valtiolta, enimmäkseen opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Sivumennen sanoen, kun 750 miljoonan euron tuotoista vähennetään 704 miljoonan kulut, jää yliopiston viime vuoden toiminnan ylijäämäksi 46 miljoonaa euroa. Vaikuttiko leikkauksiin? Lohtua, vaikka irtisanotuille kuinka laihaa, tuo yliopiston ilmoitus, että aiempien vuosien ylijäämiä käytetään jatkossa talouden tasapainottamiseen.

Tulevaisuudessa rahaa tippuu valtiolta huomattavasti vähemmän kuin tähän asti. Nyt kun Suomen hallitus on päättänyt leikata yliopistojen rahoitusta, myös Helsingin yliopiston rahoitus pienenee vuosikymmenen loppuun mennessä yliopiston oman arvion mukaan 106 miljoonaa euroa vuodessa.

Juha Sipilä (kesk), Alexander Stubb (kok) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok) sumuttivat äänestäjiä onnistuneesti viime keväänä ennen kuin pääsivät hallitukseen, Sipilä ja Stubb surullisenkuuluisilla ”Koulutuksesta ei leikata” -koulutuslupauksilla, Grahn-Laasonen vappupuheensa ”Ei leikata enää koulutuksesta” -julistuksella. Kuinkas kävi? Kannattiko uskoa? Kannattaako tämän jälkeen?

Ei tämä nykyinen hallitus toki ole ensimmäinen, joka on halunnut laittaa kaiken maailman dosentit kuriin. Yliopistolaiset muistavat kyllä esimerkiksi Paavo Lipposen (sd) toisen hallituksen, joka veivasi 2000-luvun alussa yliopistorahoituksen kanssa, totta kai alaspäin.

Lopulta vuonna 2010 voimaan astunut yliopistolaki osoittautui oivaksi välineeksi kansan sivistys­tason alentamiseksi. ”Uusi yliopistolaki suosii salailua”, kertoo eräs yliopistolla pitkään työskennellyt. ”Yliopisto ei ole sen myötä demokratia. Siellä kyllä keskustellaan, mutta päätökset tekee rahoittaja. Nykyisellään yliopisto toimii kuin suuri yhtiö. Yliopistolain avulla poliitikot pystyivät ulkoistamaan vastuun säästöjen tekemisestä yliopistoille itselleen.”

Olen itsekin pyörinyt Helsingin yliopistolla, jossa opiskelin musiikkitiedettä 1990-luvun loppupuolen, ja senkin jälkeen päivätyöni ohessa jatko-opiskelijana. Siksi tuntui aika haljulta nähdä, että irtisanomisten viimeisillä kierroksilla leikkuri osui myös vanhalle laitokselleni, josta irtisanottiin lehtorit Harri Vuori ja Harri Suilamo.

Vuori ja Suilamo ovat kumpikin säveltäjiä, ja he tarjosivat humanistiopiskelijoille tärkeän kosketuksen käytännön musiikintekemiseen. He opettivat varsinkin klassisessa musiikissa keskeisiä tietoja ja taitoja: muoto- ja harmoniaoppia, säveltämistä ja orkestrointia.

Ne olivat opiskelijoille ensiarvoisen tärkeitä kursseja – ei siksi, että kaikki olisivat elätelleet toiveita säveltäjäksi tai muutenkaan ammattimuusikoksi ryhtymisestä, vaan siksi, että niistä on pakko tietää aika paljonkin, jos aikoo tutkia musiikkia työkseen, tai vaikka edes opinnäytteen verran.

Samalla Taiteen tutkimuksen laitoksen musiikkitieteen professori Eero Tarasti on jäämässä syksyllä eläkkeelle, eikä seuraajaa ole toistaiseksi tulossa. Sen sijaan hänen hallinnollisia tehtäviään hoitaa tulevan lukuvuoden ajan sijainen.

Musiikkitieteessä on Helsingissä toinenkin professori, etnomusikologi Pirkko Moisala. Tarasti on kuitenkin pitkään ollut maan ainoa perinteiseen taidemusiikkiin eli klassisen musiikin tutkimukseen keskittynyt musiikkitieteen professori. Kaikissa muissa yliopistossa professoreina on esimerkiksi etnomusikologeja, pop-musiikin tutkijoita ja musiikkikasvattajia.

Eli mitä on tekeillä? Ollaanko taidemusiikin tutkimusta lopettamassa Helsingin yliopistossa? Ollaanko ajamassa kaikki taidemusiikin tutkimus Sibelius-Akatemiaan? Silloin menetettäisiin musiikkitieteen humanistinen, monitieteinen rikkaus: musiikki­tieteen vahvuus Helsingin yliopistossa on aina nojannut laajaan sivuainevalikoimaan, joka on samalla avustanut suuresti musiikkitieteilijöiden työllistymistä.

Jo aloittaessani opintojani 1990-luvun puolivälissä silloisella musiikkitieteen laitoksella pohdittiin, kannattaisiko siirtyä silloin vielä suunnitteilla olleeseen Musiikkitaloon Sibelius-Akatemian kaveriksi. Tuolloin päätettiin pysyä itsenäisenä, tiiviimmässä yhteydessä monitieteiseen yliopistoon kuin käytännöllis-musiikilliseen Sibelius-Akatemiaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on selvä halu paketoida eri alojen tutkimusta nykyistä suurempiin yksiköihin, joten Helsingin yliopiston musiikkitiedettäkin halutaan kaiketi ohjata lopulta Taideyliopiston suuntaan. Samanlaiseen keskittämiseen on ehkä hyvä varautua muillakin musiikintutkimuksen laitoksilla Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Joensuussa ja Oulussa. Tosin pääministeripuolueen aluepolitiikka saattaa suojella niitä Helsingin yliopistoa enemmän.

Jos esimerkiksi musiikintutkimus Helsingissä päätetään keskittää Sibelius-Akatemiaan, olisi syytä pitää huolta siitä, että oikeus opiskella laajasti sivuaineita yliopistolla ei ainakaan huonone.

Päin vastoin: hallituksen teknokraattien ymmärryksen rajoista välittämättä musiikin- ja yleensäkin taiteentutkimuksen opiskelijoiden on tarpeellista opiskella sellaisiakin sivuaineita, joita pääministeri ei millään saa mahtumaan prosessikaavioonsa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yt-neuvottelut
  • musiikkitiede
  • Sipilän hallitus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Teslan luova johtaja jätti työnsä ja päätti matkustaa Käpylään – Teknologia tekee meistä narsistisia addikteja, hän väittää

    2. 2

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    3. 3

      Lääkärit ovat kalliita osastonsihteereitä

    4. 4

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    5. 5

      Etera ja Ilmarinen aikovat yhdistyä Suomen suurimmaksi työeläkeyhtiöksi

    6. 6

      Maa on litteä – Voiko se olla totta? Skepsis-yhdistyksen juhlakirja esittelee epäilijöille nykyajan huuhaata ja rajatietoa

    7. 7

      Östersundomin metrolinja vedettiin jälleen kerran uusiksi – kalliiksi tullut unelma uudesta jätti­kaupunginosasta on ajautumassa vuosikymmeniksi pöytälaatikkoon

    8. 8

      Ulkoministeri Soini nimitti Jutta Urpilaisen rauhanvälityksen erityisedustajaksi

    9. 9

      Valtio myi 128-vuotiaan arvorakennuksen Punavuoresta 14 miljoonalla – taloon aiotaan rakentaa taas asuntoja

    10. 10

      Seppo Ojala on pappi, mutta hän ei tiedä, onko Jumalaa olemassa – ”Haluan pysyä mieluummin kriittisenä epäilijänä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    2. 2

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    3. 3

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    4. 4

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    5. 5

      Netflix peruu sarjojaan, ja se on hyvä uutinen

    6. 6

      Maailmanlaajuista verkkohyökkäystä ei ole saatu pysäytettyä – Asiantuntija: Moni tekijä viittaa venäläisrikollisiin

    7. 7

      Suomalainen unisex-symboli ei ollutkaan uusi: Merkin suunnittelija vastaa plagiointisyytöksiin

    8. 8

      Käräjäoikeus määräsi Uberin maajohtajan Joel Järvisen omaisuutta takavarikkoon 250 000 euron edestä – Uber aikoo valittaa päätöksestä

    9. 9

      Syyte: Sarjakuristaja valmisteli alaikäisen tytön kuristamista Helsingissä – syyttäjä vaatii neljän vuoden enimmäistuomiota, syytetty pysyy vangittuna

    10. 10

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    7. 7

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    8. 8

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    9. 9

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    10. 10

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    11. Näytä lisää