Valikko

Salla Simukka on Suomen kirjallisuuden uusi myyntivaltti

Jännitystä ja androgyynia romantiikkaa yhdistävää Lumikki-sarjaa on käännetty enemmän kuin muumeja ja Sofi Oksasta, ja pian se nähdään myös valkokankaalla.

Hän pakenee huumerosvoja, väistelee luoteja ja piiloutuu pakastimeen.

Hän pelastaa parikymmentä viatonta uskonnollisen äärilahkon joukkoitsemurhalta, mutta joutuu itse mielisairaan vaanijan piinaamaksi.

Samalla hänen pitää toipua koulukiusaamisesta, harjoitella body combat -itsepuolustusta ja ratkaista lapsuuden synkkä salaisuus.

Ihmissuhteissakin on ryppyjä, vaikka Lumikki tietääkin rakastavansa sekä tyttöjä ja poikia, ilman lokerointia.

Kuka hän on?

Tietysti Lumikki Andersson, suomalaisen kirjallisuuden uusi supersankari – ja pian myös koko maailman valkokankaiden.

Tämä on ainakin yhdysvaltalaisen Zero Gravity Management -tuotantoyhtiön suunnitelma. Viime viikolla kerrottiin, että se on tuottamassa Salla Simukan Lumikki-romaanitrilogiasta (2013–2014) pitkää elokuvaa kansainväliseen levitykseen.

”Vielä ei tiedetä, tehdäänkö elokuva sarjan ensimmäisestä osasta vai koko trilogiasta”, Simukka kertoo kotonaan Tampereella.

Hänestä tärkeintä koko projektissa on se, että Lumikki säilyy sellaisena kuin on romaaneissakin.

Että hän on paitsi kansainvälisen jännitystarinan toiminta­sankari myös suomalainen moderni lukiotyttö ja seksuaalisuudeltaan lokeroimaton.

Sitä varten Simukalle onkin kirjattu sopimukseen osatuottajan eli executive producerin rooli. Myös hänen kirjallisuusagenttinsa eli suomalainen Elina Ahlbäck osallistuu elokuvatuotantoon yhdessä tuottaja Gudrun Giddingsin kanssa.

Hollywoodin kiinnostus Lumikki-sarjaa kohtaan ei sinänsä yllätä, sillä kyseessä on yksi kaikkien aikojen käännetyimmistä suomalaisteoksista.

Muutamassa vuodessa sen ­oikeudet on myyty häkellyttävästi 52 kielialueelle, Albaniasta Yhdysvaltoihin ja Saksasta Indonesiaan.

Vertailun vuoksi: Sofi Oksasen Puhdistuksen käännökset jäävät alle viidenkymmenen. Tove Janssonin muumikirjoja on sentään käännetty aikojen saatossa 57:lle ja Kalevalaa yli 60 kielelle.

Mutta Lumikki-trilogia edustaakin kirjallisuudenlajia, joka on maailmalla kiivaimmassa nousussa: nuorten aikuisten proosaa. Siinä vuosien fantasia- ja dystopiabuumi näyttää väistyvän, ja maailmanlaajuisia hittejä haetaan nyt rikos- ja jännitys­tarinoista.

Ruotsalaisen Stieg Larssonin ja muun Nordic Noirin jäljet tunnetaan ympäri maailmaa. Niitä Salla Simukka ja Lumikki ­Anderssonkin nyt astelevat.

Tämä kiinnostaa myös elokuvayhtiötä: trilogiasta toivotaan Nälkäpelien ja Twilightien kaltaista kassamagneettien sarjaa. Ehkä siitä voisi tulla Angry Birds -elokuvan kaltainen menestys? Uusi suomalaislähtöisen populaarikulttuurin hittituote?

Vaikka Lumikin menestys on ollut nopea, taustalla on vuosien valmistelua, taitavaa strategiaa ja ryhmätyötä.

Simukka tiesi alle kymmenvuotiaana, että hänestä tulee kirjailija.

”Olin paljon lukevien vanhempien ainoa lapsi, jonka piti jo varhain keksiä tekemistä yksin. Luin kaikkea Anni Polvan Tiina-kirjoista ja Viisikoista Astrid Lindgreniin, Narnia-sarjaan ja Ruohometsän kansaan”, Simukka muistelee.

”Yhdeksänvuotiaana aloin kirjoittaa tarinaa tytöstä, sinisestä kissasta ja tuhansien toiveiden maasta. Sain sen valmiiksi vasta 12-vuotiaana, ja silloin tiesin, että kirjoittaminen on tapani katsoa maailmaa.”

Tampereelta löytyi sukulaissieluja, Viita-akatemiasta ja ilmaisutaidon lukiosta sanataidekoulutusta. Sen toisella luokalla Simukka osallistui WSOY:n nuortenkirjakisaan.

Oli onni, ettei käsikirjoitus voittanut, hän arvelee nyt.

”Se kuitenkin lunastettiin, ja sain työstää sitä pari vuotta. Esikoisteos Kun enkelit katsovat muualle ilmestyi 2002, kun olin 21-vuotias pohjoismaisten kielten opiskelija Turussa.”

Esikoinen kertoo kahden lukiolaistytön rakkaustarinan. Lesbosuhdetta ei ollut suomalaisessa nuortenkirjassa aiemmin kuvattu niin avoimesti, Setan bileitä ja sänkykohtauksia myöten.

Jo silloin Simukka tiesi, mihin kannattaa tarttua.

”Homoseksuaalisuudesta ei ollut kirjoitettu, ja siksi halusin käsitellä sitä. En kirjoittaakseni ’muista’ ja ’toisista’, vaan kuvatakseni hyvinkin samastuttavia tunteita ja tapahtumia.”

Näin hän tekee edelleenkin: miettii tarkasti, onko aihe kirjan arvoinen, koskettaako se häntä itseään ja lukijoita.

Vuosien varrella vaistoa ovat vahvistaneet kirjallisuudenopinnot, työ kriitikkona, kääntäjänä, nuorten Uusi päivä -tv-sarjan käsikirjoittajana ja Lukufiilis-lehden toimittajana.

Kun perehtyy määrätietoisesti kirjallisuuden kenttään, on perillä siitä, mitä ja miten lukijat ylipäätään käyttäytyvät.

Siksi Simukka uskalsi luottaa intuitioonsa, kun se puhutteli häntä frankfurtilaisessa kirjakaupassa pääsiäisenä 2011 ja käski kirjoittaa nuorille jännitystrilogian, jonka nimet ammentavat klassisesta satuperinteestä.

Idealle piti kuitenkin saada myös vahvistusta, ja siksi Simukka otti yhteyttä Saara Tiuraniemeen, joka oli juuri aloittanut Tammen lasten- ja nuortenkirjojen kustannuspäällikkönä.

”Kysyin, voisinko kirjoittaa kolme nuorten aikuisten jännityskirjaa, joiden nimet ovat Punainen kuin veri, Valkea kuin lumi ja Musta kuin eebenpuu. Hän näytti vihreää valoa.”

Heti alusta asti mukana oli myös kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck. Tämä tunsi Simukan aiemmasta kustantajantyöstään WSOY:ssa ja alkoi nyt määrätietoisesti myydä trilogiaa ulkomaille, kun sitä vasta kirjoitettiin.

Loppu on suomalaista kirjallisuus- ja elokuvahistoriaa.

Simukka puhuu taustavoimistaan arvostavasti, tiimityöstä itsestäänselvyytenä.

”Toki kirjoittaisin jotain, vaikka se ei olisikaan ammattini. Kirjailijana en kuitenkaan halua käyttää aikaa ideoihin, jotka eivät läpäise toisten ammattilaisten seulaa.”

”Käyn sisällöllisiä asioita läpi kustantajan ja kustannustoimittajani Sanna Uimosen kanssa. Hän on tarkka lukija, johon voin luottaa: jos Sanna epäilee tekstissä jotain, tiedän, että sitä pitää korjata.”

”Elina Ahlbäck taas on äärettömän hyvä myyjä, joka saa ihmiset vakuuttumaan siitä, että häneltä saa juuri sitä, mitä he tarvitsevat.”

Jo ennen Lumikki-trilogiaa Tammen kustannustiimi ja Ahlbäck osallistuivat Simukan dystopiaa ja scifiä sisältävien nuortenromaanien kehittelyyn ja markkinointiin.

”WSOY hylkäsi Jäljellä-romaanin. Tammelle se kelpasi, kun ideoin jatko-osan Toisaalla, joka käsitteli tietokonepelejä ja vir­tuaalitodellisuutta.”

Romaanikaksikko voitti 2012 Topelius-palkinnon, ja nyt Elina Ahlback Literary Agency on saanut senkin oikeudet myytyä Belgiaan ja Hollantiin.

Agentuuri myy täyttä päätä maailmalle jo Simukan ensi syksynä ilmestyvää lasten satukirjaa Sisarla.

Siinä maailmaa koettelee äkillinen, lunta tupruttava talvi, jonka pysäyttämiseksi Aliisa-tytön on lähdettävä maan alle toiseen maailmaan.

Kuulostaako tutulta?

”Sain idean pari vuotta sitten ja olin jo työstänyt sitä, kun kuulin Frozen-elokuvasta. Huolestuin vähän, mutta päätin, etten edes katso sitä ennen kuin olen saanut oman tarinakaareni valmiiksi”, Simukka kertoo.

Disney-yhtiön viimeisin animaatioelokuvien huippumenestys sai innoitusta H. C. Andersenin Lumikuningatar-sadusta, joka väikkyy myös Sisarlan taustalla.

Toinen ”assosiaatiosatu” on Liisa Ihmemaassa – josta siitäkin on juuri tehty uusi, vahvasti markkinoitu elokuvasovitus.

”Jotkut aiheet vain ovat samaan aikaan ilmassa”, Simukka pohtii. ”Minulla on aina ollut teoksissani viittauksia ja elementtejä klassisista saduista.”

Sadut kertovat hänestä inhimillisistä peruskokemuksista keinoin, jotka koskettavat sekä lapsia että aikuisia.

Yksi tällainen perusteema on seksuaalisuuden herääminen ja sen suuntautumisen pohtiminen. Se tuntuu olevan pinnalla juuri nyt.

Talven ja kesän vastakohtaisuudella leikittelevässä Frozen-elokuvassa on nähty homoeroottista symboliikkaa, ja sellaisessa roolissa talvi on myös monissa Simukan teoksissa.

Tove Janssonin Taikatalvikin on homoseksuaalisen ulostulon ja perheestä irtautumisen tarina. Talvi sopii hyvin symboliksi seksuaalisen heräämisen kaltaiselle totaaliselle kokemukselle.”

Kun Lumikki-trilogian maailmanvalloitus alkoi näyttää selvältä Bolognan lastenkirjamessujen jälkeen 2013, Salla Simukka jätti muut kirjoitustyönsä.

Oli pakkokin, sillä ympäri maailmaa riitti kustantajia, kirjakauppiaita ja lukijoita, jotka halusivat tavata Lumikki-kirjailijan. Puolentoista vuoden aikana Simukka kävi neljässätoista maassa, yli kolmessakymmenessä kaupungissa.

”Se oli rankkaa mutta hirvittävän tarpeellista. Näin, miten erilaisissa oloissa kirjan parissa työskennellään. Sain myös todisteen siitä, että tarinat liikkuvat kulttuurista toiseen.”

Thai-kääntäjällä oli vaikeuksia lumen ja kylmyyden tunteiden siirtämisessä kielestä toiseen, mutta muuten Lumikki-tarinat on otettu vastaan mukisematta. Yleisönä ovat nuoret mutta myös aikuiset, niin kuin Young Adult -proosalla usein.

”Kirjoitan pysyvistä aiheista”, Simukka sanoo. ”Ei aikuisenkaan ole vaikea palauttaa mieleensä tunnetta siitä, millaista oli olla lapsi. Sitä paitsi monet varhain koetut kipeät asiat seuraavat ihmistä koko elämän.”

Siksi lasten- ja nuortenkirjojen lukemisesta olisi iloa ja hyötyä tämän ajan aikuisille. Ne, jos mitkä, käsittelevät olemassaolon perusongelmia.

Lapsille ja nuorille tehty taide on silti Suomessa edelleen toisen luokan kulttuuria.

”On sanottu, että naisen täytyy tehdä kymmenen kertaa enemmän töitä kuin miehen, että tulisi huomioiduksi. Lastenkirjailijan pitää huhkia satakertaisesti, että olemassaolo huomataan”, Simukka lataa.

Se vaikuttaa myös toimeen­tuloon.

Vasta nyt hänkin on alkanut saada rahaa lukuisista käännöksistä ympäri maailmaa. Menestyskirjat kirjoitettiin kolmivuotisen apurahan turvin.

Ensi syksyn satukirjan jälkeen Simukka alkaa ensi kertaa elämässään tutkia yli kolmikymmenvuotiaita – siis itsensä ikäisiä ihmisiä. Työn alla oleva romaani sijoittuu tulevaisuuteen.

”En vielä tiedä, tekeekö se kirjoittamisesta jotenkin erilaista. Onko rakenne haastavampi? Yhdistänkö jännitystä, scifiä ja romantiikkaa jotenkin eri tavalla kuin aikaisemmin?”

Markkinoita kirjalle taatusti riittää, ympäri maailmaa.

Ovathan Lumikki-trilogian lukeneet sen ilmestyessä muutaman vuoden vanhempia. Valmiita uuteen, vähän kypsempään seikkailuun.

”Jos joku joskus pohtii, mitä Salla Simukka sai aikaan, toivon, että voidaan sanoa kirjojeni avanneen ovia maailmalle. Että perässäni on tullut muitakin suomalaisia tekijöitä”, kirjailija sanoo.

Sitäkin hän toivoo, että Lumikit saisivat ihmiset lukemaan laajemmin, ikä- ja genrerajojen yli, jos aihe ja tyyli kiinnostavat.

”Aikuisuuden raami on aina illuusio, ja nykymaailmassa varmasti enemmän kuin ikinä. Koko ikämme meille tulee eteen uusia valintatilanteita. On kysyttävä aina uudelleen, kuka olen, missä haluan asua ja mitä tehdä, ketä rakastaa.”

Salla Simukka

 Kirjailija, kääntäjä ja toimittaja, s. Tampereella 1981.

 Opiskeli Turussa pohjoismaisia kieliä, kirjallisuutta ja luovaa kirjoittamista.

 Esikoisteos Kun enkelit katsovat muualle 2002. Sen jälkeen julkaissut kaksitoista muuta nuortenromaania.

 Lumikki-trilogia (2013–2014) on julkaistu tähän mennessä 52 kielialueella.

 Yhdysvaltalainen Zero Gravity Management ja suomalainen Elina Ahlback Agency tuottavat sen pohjalta 2017–2018 pitkän draamaelokuvan yhteistyössä kirjailijan ja tuottaja Gudrun Giddingsin kanssa.

 Syksyllä 2016 ilmestyy satukirja Sisarla, jonka kuvittaa Saku Heinänen.

 Simukka on palkittu mm. Topelius- ja Suomi-palkinnoilla 2013.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Jännitteet Itämerellä kasvavat: Venäläishävittäjä lensi melkein kiinni USA:n koneeseen – Venäjä saattaa jopa ylittää maiden rajoja provokaationa, varoittaa Yhdysvaltain armeijan kenraali

    3. 3

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    4. 4

      Flamingon ja Serenan johtajat: Turkin vesipuistoturman kaltainen onnettomuus ei mahdollinen Suomessa

    5. 5

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    6. 6

      Märkä kokko, onnellinen kurvilainen ja kemuja kuiville jääneillä laivoilla – HS:n valokuvaaja Akseli Valmunen ikuisti Stadin juhannuksen

    7. 7

      Islamilaisen yhdyskunnan moskeijan seinät töhrittiin Helsingissä – pesutalkoot yhdistävät eri uskontoryhmät sunnuntaina

    8. 8

      Suomen lippu herättää suuria tunteita – ja siksi kaikki huoltomiehet eivät uskalla kertoa omalla nimellään miten lippua käsittelevät

    9. 9

      Washington Post: Obama sai viisi kuukautta aikaa taistella Venäjän vaalihakkerointia vastaan – aika loppui kesken, Trump valittiin, totuuden selvittely jatkuu yhä

    10. 10

      Kaljaa läikkyy ja hyttyset syövät, mutta kun Ukkometso jyrähtää soimaan, ei märkiä housuja muista enää kukaan – Tältä näyttää juhannushurmos Himoksella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    5. 5

      Perus­suomalaisten Laura Huhtasaari kertoo nyt, miltä tuntuu kun puolue hajoaa – ”Haava kyllä arpeutuu”

    6. 6

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    7. 7

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    8. 8

      Viranomaiset selvittävät Suomessa trendilelu fidget spinnerin turvallisuutta – sormihyrriä markkinoidaan aikuisille mutta myydään lapsille

    9. 9

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    10. 10

      Punavangit odottivat teloituksia Suomenlinnan kuolemanselleissä kesällä 1918, mutta moni kuoli jo ennen tuomiota – ”Pala Suomen synkintä historiaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    5. 5

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    6. 6

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää