Kulttuuri

Kielen muutos ei ole rappiota, ja niinku-sana on tarpeellinen – tutkijat romuttavat käsityksiä suomen kielestä

Uusi kirja pyrkii tuomaan tuoreita näkemyksiä paikallaan polkeviin kielikiistoihin

Kielen muuttuminen on rappiota! Puhuttu kieli on kehnompaa kuin kirjoitettu! Lainasanat ovat turhia!

Kielentutkijat Irina Piippo, Johanna Vaattovaara ja Eero Voutilainen olivat seuranneet tämäntyyppistä keskustelua kielestä vuosien ajan ja harmitelleet sen yksipuolisuutta. Nyt heiltä on ilmestynyt vastaiskuna kirja Kielen taju.

Piipon, Vaattovaaran ja Voutilaisen mukaan myös media on pitänyt yllä luutuneita asenteita. Päästäkäämme siis ääneen kielen asiantuntijat: tässä on kymmenen teesiä, joiden on tarkoitus lisätä yleistä ymmärrystä ihmiskielen monipuolisuudesta.

1. Murteet ovat kuviteltuja.

Eri puolilla Suomea on toki kielellisiä eroja. Kielen tajun tekijät haluavat silti kyseenalaistaa käsityksen, että olisi olemassa tarkkarajaisia murteita, joita puhutaan vain yhdellä tavalla.

Murretutkimuksissa tavattiin ennen vanhaan pitää edustavina esimerkkeinä vain iäkkäitä ja paikallaan asuneita puhujia.

”Kun kuulee erilaisten ilmausten käyttöä eri ihmisillä, kuva muokkautuu koko ajan. Vaikka onhan murteissa paljon pysyvääkin”, Vaattovaara sanoo.

Jos esimerkiksi helsinkiläinen nuori käyttää jossain yhteydessä mie-sanaa, sitä saatetaan pitää jopa varastamisena. Kirjailijoiden mukaan kaikki omaksuttu kieli muuttuu kuitenkin osaksi yksilön resursseja.

”Silloin se on hänen kieltään”, Voutilainen sanoo.

2. Muuttuva kieli pysyy hengissä.

Koska yhteiskunta muuttuu koko ajan, myös kielen on muututtava, tutkijat muistuttavat. Puhe suomen kielen kaltoinkohtelusta rinnastaa kielen esineeseen, joka menee herkästi rikki, Voutilainen sanoo.

”Mikään tutkimuksessa ei ole osoittanut, että muutos olisi köyhtymistä. Ainoa muuttumaton kieli on kuollut kieli.”

3. Nuoriso ei pilaa kieltä.

Kielen köyhtymisestä syytetään usein nimenomaan nuoria. Vaikka heidän yleiskielen hallintansa näyttääkin heikentyneen, nykynuoret kirjoittavat tutkijoiden mukaan paljon enemmän ja monipuolisemmin kuin aiemmin.

Nuoret ovat Vaattovaaran mukaan oikeastaan aina askeleen edellä: heidän ratkaisunsa voivat enteillä kielen muutosta.

”Sitä paitsi he ovat 30–40 vuoden päästä itse niitä, jotka vuorollaan paheksuvat nuorison kieltä”, Piippo toteaa.

4. Viranomaiset eivät voi kahlita kieltä.

Julkisissa puheenvuoroissa toivotaan edelleen silloin tällöin ”kielipoliisien” tiukempaa otetta kielestä. Kirjailijat eivät usko tällaisen mallin toimivuuteen.

”Onko muita asioita, joissa olisi niin vahva kansanvalta kuin kielessä?” Vaattovaara kysyy.

Jos kansa käyttää sitkeästi jotain huonoksi katsottua muotoa, tyypillisesti yleiskielen normi joustaa lopulta. Näin kävi myös aiemmin tuomitulle alkaa tekemään -muodolle.

5. Yleiskielen säännöt eivät ole objektiivinen totuus.

Moni odottaa kuitenkin yleiskielen normien edustavan jotain pysyvää. Siksi alkaa tekemään -muodon ilmestyminen alkaa tehdä -muodon rinnalle sai osan kansasta suunniltaan.

”Vähän kuin sanottaisiin, että 6 kertaa 6 onkin 37”, Vaattovaara kuvailee kiivaimpia reaktioita.

Kielen tajun tekijöiden mukaan päätöksenteko ei ole kieliasioissakaan neutraalia: siihen liittyy arvoja ja ideologioita. Tässä mielessä se on myös politiikkaa, jossa törmäävät esimerkiksi liberaalit ja konservatiiviset näkemykset.

6. Puhe on jotain aivan muuta kuin heikkotasoista tekstiä.

Puhutussa kielessä monia ärsyttävät turhilta tuntuvat niinku-sanat ja hajanaisilta tuntuvat rakenteet. Kirjan tekijöiden mielestä on väärin, että puhetta tarkastellaan kirjoitetun kielen näkökulmasta. Tekstejä voi esimerkiksi usein hioa pitempään kuin spontaania puhetta.

”Kaoottisuus ja sattumanvaraisuus ovat puheesta kaukana”, Voutilainen sanoo. ”Puhekielen kannalta esimerkiksi niinku on tarpeellinen ja sillä tehdään monenlaisia asioita.”

”Kirjoitukseenhan tallentuu vain osa vuorovaikutustilanteesta. On myös vaikkapa eleet, ilmeet ja akustiikka”, Piippo muistuttaa.

7. Suomi ei ole harvinaisen tasa-arvoinen kieli.

Suomea sanotaan toisinaan esimerkiksi ruotsia ja englantia tasa-arvoisemmaksi, koska suomen hän-pronomini ei tee eroa miehen ja naisen välillä.

”Kieli ei toimi niin, että sukupuolittuneisuus tai sen puute riippuu vain yhdestä piirteestä”, Piippo sanoo.

”Kieli on vallankäytön väline: keskeistä on, miten kuvaa sukupuolesta rakennetaan.”

Piippo kertoo, että tutkimukset ovat kumonneet useita sitkeitä käsityksiä sukupuolten eroista. Yksi niistä on se, että naiset olisivat miehiä puheliaampia.

Vaattovaara taas tähdentää, että moni mieskin käyttää ”loppukiekaisua”, joka on leimattu lähinnä teinityttöjen piirteeksi.

”Sitä ei vain huomata miehiltä yhtä herkästi.”

8. Kieltä oppii käyttämällä, ei uppoutumalla kielioppiin.

Suomen opetuksessa toisena ja vieraana kielenä on vähitellen oivallettu, ettei tiukan kirjakielinen ja luokkahuoneen ulkopuolisesta elämästä vieraantunut opetusmalli tuota hyviä tuloksia. Kehitettävää riittää silti yhä.

Vaattovaara kertoo, että esimerkiksi virallissävyisestä mutta oppimistilanteissa yleisestä minä-sanasta on tullut monille maahanmuuttajille merkki siitä, ettei puhuja osaa suomea hyvin. Tuoreen tutkimuksen mukaan he myös leikittelevät sillä.

”Oppimista voidaan tukea luokkahuoneessa, mutta pitää olla kontakti oikeaan elämään”, Piippo korostaa. ”Meillä kaikilla on vastuu: suomen kieltä ei ole mahdollista oppia, jos puhetilanteessa vaihdetaan heti englantiin ’ystävällisyydestä’.”

9. Lainasanat eivät ole turhia.

Usein esitetty huoli on myös vieraskielisten sanojen virta kielenkäyttöön. Kielen tajussa palautetaan mieliin, että lainasanoja on tullut kieleen vuosituhansien aikana tasaisesti.

Vaikka sanalla olisi suomalainen vastine, käyttötavat voivat erota: esimerkiksi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri saattaa ohjeistaa kansalaisia verkkopalvelu Twitterissä rennolla pliis-sanalla.

”Luullaan, että sitä esiintyy vain nuorilla naisilla, mutta sitten sitä käyttääkin valtaapitävä kuusikymppinen mies ikään kuin vertaiskansalaisena”, Vaattovaara osoittaa.

”Se on Saurilta taitavaa kielenkäyttöä.”

10. Stadiässä tuntuu vahvemmin kuin kuuluu.

Helsinkiläisiä syytetään monista ärsyttävistä puheen piirteistä. Yhdeksi niistä on nimetty leuhkan kuuloinen s-äänne.

Vaattovaara kertoo, että taustalla on helsinkiläisyyden asettuminen vastakkain maalaisuuden kanssa jo 1800-luvulla. Mielikuvaan ovat vaikuttaneet aikojen saatossa muun muassa joidenkin laulajien ääntämys ja esimerkiksi teinityttöjen puhetapa.

”Jotta s mielletään ’helsinkiläiseksi’, puheessa pitää olla muutakin helsinkiläiseksi tunnistettavaa. Sen akustiset piirteet voivat olla mitä vain”, Vaattovaara sanoo.

Irina Piippo, Johanna Vaattovaara ja Eero Voutilainen: Kielen taju – vuorovaikutus, asenteet ja ideologiat. Art House. 293 s.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Media: Barcelonan yliajossa ainakin 13 kuollutta ja useita loukkaantuneita, poliisin mukaan epäilty tekijä on saarrettu ravintolaan – HS seuraa, suora lähetys La Ramblalta käynnissä

    2. 2

      Elintärkeillä lääkkeillä rahastaneen Martin Shkrelin oikeudenkäyntiin oli mahdotonta saada puolueettomia valamiehiä – pöytäkirjat ovat hulvatonta luettavaa

    3. 3

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    4. 4

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    5. 5

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    6. 6

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    7. 7

      Miltä suomalainen näyttää tulevaisuudessa? Perimä muuttuu hitaasti, mutta sairastamme jo nyt meille uusia perinnöllisiä tauteja

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    10. 10

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    3. 3

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimintiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    4. 4

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    5. 5

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    6. 6

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    7. 7

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    8. 8

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    9. 9

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    10. 10

      Media: Barcelonan yliajossa ainakin 13 kuollutta ja useita loukkaantuneita, poliisin mukaan epäilty tekijä on saarrettu ravintolaan – HS seuraa, suora lähetys La Ramblalta käynnissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    10. 10

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    11. Näytä lisää