Valikko
Kulttuuri    |   Essee

Nostalgia tuo meille lohtua, mutta vielä sata vuotta sitten sitä pidettiin masennuksen muotona

Nostalgia on ihmiselle tärkeä voimavara, jota valokuvat ruokkivat. Valokuvien avulla rakennetaan omaa identiteettiä, kirjoittaa Riitta Koivuranta.

”Minä en ota koskaan valokuvia. Ei minun tarvitse, muistan ­asiat muutenkin.”

Jotenkin tuohon tyyliin muistan erään tuttavani kerran sanoneen. Siitä on ainakin yli kymmenen vuotta. En tiedä, onko hän sittemmin muuttanut mieltään. Silloin elettiin kuitenkin aikaa, jolloin digikameralla varustettuja älypuhelimia ei vielä ollut. Kuvan ottaminen tilanteesta kuin tilanteesta ei ollut niin helppoa kuin se on nyt.

Hämmennyin kommentista, koska itse olen aina räpsinyt ahkerasti kuvia eri tilanteissa. Minulle valokuvat ovat tärkeitä. Ne ovat ennen kaikkea muistoja, poimintoja elämästäni, historiani tallentamista.

Miten joku voi suhtautua siihen noin viileästi? Itse en ainakaan uskaltaisi luottaa muistiini, sillä muistotkin haalistuvat.

Andrew Haigh’n elokuvassa 45 vuotta pääpari havahtuu kysymään, miksi heillä on niin vähän valokuvia yhteisen elämän varrelta. Pariskunta on ollut 45 vuotta naimisissa, mutta heidän kodissaan ei ole esillä valokuvia. Kuvia ei itse asiassa ole koskaan tullut edes otettua. Sitä he sekä ihmettelevät että harmittelevat.

”Kaikki nuo kultaiset muistot”, huokaa vaimo kaihoisasti elokuvan ehkä yhdessä surullisimmista kohtauksista.

Vanhat valokuvat herättävät ennen kaikkea nostalgisia tunteita. Nostalgiaa on tutkittu viime vuosina muun muassa Southamptonin yliopistossa Britanniassa. Psykologiryhmän tekemien tutkimusten mukaan nostalgialla on paljon myönteisempiä vaikutuksia kuin aiemmin on ajateltu. Heidän mukaansa nostalgia on hallitseva ja perustavanlaatuinen inhimillinen kokemus, joka palvelee useita psykologisia avaintehtäviä.

Nostalgia on valokuvien suurimpia voimia. Mutta onko muistojen hautomisessa ja menneisyyden tapahtumien miettimisessä mitään järkeä? Luultavasti ei, jos niihin jää vellomaan. Nykyään pidetään parempana hyveenä dynaamista eteenpäin katsomista kuin menneisyyden ihannointia tai sinne haikailemista.

Mutta on eri asia elää menneessä ja jatkuvasti kaivata sinne kuin vain ikään kuin käydä siellä silloin tällöin. Jälkimmäinen on jopa suotavaa.

1800-luvulla nostalgiaa pidettiin melankolian tai masennuksen muotona, josta kärsivät etenkin maahanmuuttajat. Vasta 1900-luvun loppupuolella nostalgiaa alettiin määritellä myös muutoin kuin masennusta aiheuttavaksi koti-ikäväksi. Sana on johdettu kreikan kielen sanoista nostos (kotiinpaluu) ja algos (tuska).

Tutkimusten mukaan nostalgia ehkäisee yksinäisyyttä, ikävystyneisyyttä ja ahdistusta. Kylminä päivinä tai kylmässä huoneessa ihmiset käyttävät nostalgiaa kirjaimellisesti tunteakseen olonsa lämpimämmäksi. Nostalgisten muistojen jakamisen sanotaan myös lisäävän pariskuntien onnellisuutta ja läheisyyttä. Juuri sitä taisi toivoa myös Charlotte Ramplingin esittämä vaimo elokuvassa kaivatessaan kodin seinille valokuvia yhteisestä menneisyydestä miehensä kanssa.

Nostalgia on ihmiselle tärkeä voimavara.

”Nostalgia saa tuntemaan, että minulla on juuret ja jatkuvuutta. Se tarjoaa elämälleni muodon ja antaa voimaa jatkaa eteenpäin”, nostalgiatutkimuksen käynnistänyt professori Constantine Sedikides kuvailee.

Useimmat brittitutkimukseen osallistuneista ihmisistä kertoivat kokevansa nostalgiaa vähintään kerran viikossa, ja lähes puolet koki sitä kolme tai neljä kertaa viikossa. Ja vaikka nuo hetket liittyivät usein tilanteisiin, jotka olivat jollain lailla negatiivisesti sävyttyneitä tai yksinäisyyden tunteen täyteisiä, ihmiset kertoivat nostalgisoinnin auttavan heitä voimaan paremmin.

Siispä, kotialbumikuvat esiin!

Nostalgia tuo lohtua. Valokuvat tuovat lohtua. Todella tärkeitä ihmisiä ei tietenkään unohda koskaan, mutta valokuva heistä tuo heidät lähemmäksi. Harva tarvitsee valokuvaa pystyäkseen muistamaan hyvin edesmenneen läheisensä, mutta valokuva tekee heistä juuri siinä hetkessä hitusen elävämmän. Se saa aikaan voimakkaamman tunne-elämyksen ja palauttaa ehkä mieliin jotain sellaista, jota ei olisi muuten muistanut. Valokuvan todellinen merkitys onkin siinä, mitä sen yksityiskohdat herättävät katsojassa.

Kuulun Facebookissa ryhmään, jonne ihmiset laittavat vanhoja kuvia syntymäkaupungistani Vaasasta. Kuvien aiheet vaihtelevat suuresti, mutta ennen kaikkea ne muistuttavat muuttuneista kaupunkinäkymistä, ajasta, joka on peruuttamattomasti mennyt. Vastaavia ryhmiä muista suomalaiskaupungeista on Facebookissa useita.

Internet ja sosiaalinen media on antanut monille vanhoille valokuville väylän tulla näkyviin.

On käsittämätöntä, miten suuren tunteen jokin yksittäinen vanha kuva kotikaupungistani voi herättää, vaikka kuva olisi peräisin ajalta, jolloin en ollut vielä edes olemassa. Kuvat ovat välähdyksiä yhden kaupungin historiasta, jonka synnyttämän nostalgisen tunteen me kaikki lähes 12 000 ryhmän jäsentä kollektiivisesti jaamme.

Missä vaiheessa kuvat muuttuvat nostalgisiksi?

”Kuva voi olla sitä heti, kun se on otettu. Riippuu siitä, miten henkilö itse kuvaan suhtautuu. Nostalgiahan on oikeastaan vain kaipuureaktio. Jotain voi kaivata ­heti, kun se on kuvattu”, sanoo Aalto-yliopiston valokuvataiteen professori Merja Salo.

”Ennen paljon yksityisiä kuvia jäi vahingossa nurkkiin ja kenkälaatikoihin. Ja osittain siksi on valtava kokoelma vanhoja kuvia, joista ihmiset voivat takautuvasti koota omia elämänhistorioitaan.”

Digitalisoituminen on tuonut valokuvat uudella tavalla ihmisten ulottuville, mutta digikuvaamisen helppouden yksi kääntöpuoli on se, että niitä ei enää ehdi kunnolla laittaa albumiin. Tietokoneen kovalevyt täyttyvät tuhansista kuvista.

Valokuville on viime vuosina tullut myös aivan uusia käyttötapoja. Nykyään on kuvia, jotka häviävät eivätkä säily, sanoo Salo.

”On sovelluksia, kuten Snapchat (pikaviestipalvelu), jossa määritellään aika, jonka kuva on katsottavissa, ja sitten se katoaa. Jos ihmiset eivät katso, että valokuvat säilyttävät mitään, vaan se hävitetään heti, niin silloin kulttuurissa joku palikka muuttuu vähän”, Salo sanoo.

Paljon puhutaankin siitä, onko jakamisesta tullut tärkeämpää kuin säilyttämisestä. ”Muistot ­jaetaan heti, mutta niitä ei vaivauduta säilyttämään. Nykyihmisen pitäisi miettiä jo kuvatessaan, mitä haluaa säilyttää ja laittaa valmiiksi talteen.”

Salon mukaan kotialbumikuvien päätehtävä on henkilön identiteetin rakennus.

”Ihminen rakentaa omaa identiteettiä kuvien avulla, sekä niiden kuvien, joita itse ottaa että niiden, joita on valmiina perhealbumissa.”

Kaikki perhealbumiin päätyvät valokuvat ja niiden herättämät muistot eivät ole onnellisia ja iloisia, ja moniin saattaa liittyä menetyksen tuskaakin, mutta surullisempaa olisi se, jos omasta menneisyydestä ei olisi mitään kuvallisia jälkiä.

Lähteet: Wildschut, T., Sedikides, C., Arndt, J., & Routledge, C. D. (2006). Nostalgia: Content, triggers, functions. Journal of Personality and Social Psychology, 91, 975–993. New York Times, John Tierney (2013): What Is Nostalgia Good For? Quite a Bit, Research Shows

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lauantaiessee
  • Valokuvaus
  • Nostalgia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    2. 2

      Mannerheimintie täyttyi tulikuumasta höyrystä Svenska Teaternin edustalla – poliisi eristänyt alueen

    3. 3

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    4. 4

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    5. 5

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    6. 6

      Trump raivostui Obamalle – Syyttää edeltäjäänsä tumpeloinnista venäläis­hakkeroinnin estämisessä

    7. 7

      Pariskunta muutti kaupungista maalle, hankki eläinlauman ja ryhtyi tuottamaan ruokaansa itse – ”Ensimmäisessä teurastuksessa seisoin nurkan takana sormet korvissa”

    8. 8

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    9. 9

      Suuri poliisioperaatio Kymenlaaksossa – Haminassa varastettiin useita ampuma-aseita

    10. 10

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    3. 3

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    4. 4

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    5. 5

      7 vuotta sitten Alex kuuli olevansa oikeasti Alexander, venäläisten vakoilijoiden poika – oikeus päätti nyt antaa hänelle Kanadan kansalaisuuden takaisin

    6. 6

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    7. 7

      Kaljaa läikkyy ja hyttyset syövät, mutta kun Ukkometso jyrähtää soimaan, ei märkiä housuja muista enää kukaan – Tältä näyttää juhannushurmos Himoksella

    8. 8

      Suomen lippu herättää suuria tunteita – ja siksi kaikki huoltomiehet eivät uskalla kertoa omalla nimellään miten lippua käsittelevät

    9. 9

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    10. 10

      Perus­suomalaisten Laura Huhtasaari kertoo nyt, miltä tuntuu kun puolue hajoaa – ”Haava kyllä arpeutuu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    8. 8

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    9. 9

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    10. 10

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    11. Näytä lisää