Valikko
Kulttuuri

Rasistit omivat siniristilipun, länsimaiset joogaajat mantrat – milloin vuorovaikutus muuttuu muiden kulttuurien omimiseksi?

Kulttuurinen omiminen nousi Suomessa puheenaiheeksi kevään aikana. Missä kulkee raja kulttuurisen vuorovaikutuksen ja omimisen välillä?

”Voiko sitä sanoa varastamiseksi, jos se ei ole keneltäkään pois?” kysyy kirjailija Jukka Laajarinne. Hän pohti vieraan kulttuurin elementtien käyttämistä kirjoittaessaan romaa­niaan 72, jossa hän kuvaa sekä muslimeja että katolisia. Hän ei kuulu kumpaankaan yhteisöön.


Laajarinne vastaa omaan kysymykseensä esimerkillä.


”Rasistit ovat omineet Suomen lipun omaan käyttöönsä”, hän sanoo. ”Siksi kukaan täyspäinen ei kehtaa enää käyttää esimerkiksi Suomi-paitaa.”


Esimerkin kaltaista tilannetta ei yleensä liitetä kulttuurisen omimisen käsitteeseen, mutta Laajarinteen mielestä myös valtaväestöltä voidaan omia. Vaikutukset ovat toki erilaiset, ja useimmiten vakavammat silloin, kun valtaväestö omii vähemmistöjen kulttuurisia elementtejä ja symboleita.



Symbolit: niistähän kulttuurisessa omimisessa on kyse.


Symboleihin sisältyy monimutkaisia vallankäytön rakenteita. Ne ovat vuosisatojen aikana muovautuneet niin vahvoiksi, että suurin osa ihmisistä käyttää niitä ajattelematta.


Mitä seurauksia on kulttuurisella omimisella eli vieraan kulttuurin symbolien käytöllä?


Pelko kulttuurin muuttumisesta ei sinällään ole Laajarinteen mielestä syy paheksua kulttuurista omimista, sillä kulttuurit muuttuvat joka tapauksessa koko ajan.


Kulttuurinen omiminen loukkaa monia, mutta loukkaaminen ei ole sen pahin seuraus.


Varsinaiseksi ongelmaksi nousevat valta-asetelmat, joita vieraan kulttuurin väärin esittäminen vahvistaa. Nämä asetelmat nimittäin sanelevat sen, minkälaista kohtelua, minkälaiset mahdollisuudet ja miten paljon sananvaltaa kukin saa.


Tästä käyvät esimerkiksi tavat, joilla valkoihoiset länsimaalaiset ovat esittäneet niin afrikkalaisia, Amerikan alkuperäiskansoja kuin saamelaisiakin – mitä tahansa länsimaisesta normista poikkeavia ihmisryhmiä.


Toistuvalla väärin esittämisellä on onnistuttu istuttamaan ihmisten mieliin ajatuksia siitä, millaisia älyn ja tunne-elämän valmiuksia ihmisillä on. Näin on oikeutettu sitä, että eri rotujen edustajia ei ole kohdeltu tasavertaisina. Esimerkiksi Britannia perusteli toimiaan Intian siirtomaassaan vielä 1900-luvulla sillä, että intialaiset olivat liian pehmeitä ja feminiinisiä huolehtiakseen itse itsestään.


Vastaavien stereotypioiden kohteiksi ovat Suomessa joutuneet toistuvasti romanit ja saamelaiset, joita esittäviä sketsihahmoja on suomalainen viihteen historia pullollaan.


Taustalla on Lapin matkailu­teollisuus, sanoo saamelaistaiteilija Outi Pieski.


”Lapin matkailun luomat mielikuvat ovat aikamoinen poliittinen koneisto. Lappi esitetään koskemattomana erämaana ja saamelaiset jonkinlaisena mielikuvituskansana: joulupukin apulaisina tai esihistorialliselle ajalle jääneinä villeinä.”


”Se on sitä pienentämistä”, saamelaistaiteilija Marja Helander sanoo. ”Kaikki ne sketsit ja vitsit nunnuka-lappalaisista ylläpitävät mielikuvaa saamelaisista likaisina juoppoina, jotka eivät osaa hoitaa omia asioitaan.”


Kulttuuristen symbolien irrottaminen asiayhteydestään vesittää niiden merkitystä, Pieski huomauttaa.


”Meillä ei ole varaa menettää kulttuurista pääomaamme.”


Valkoinen suomalainen ei mielellään luovu sketseistään, eikä helpolla näe niissä mitään väärää.


”Länsimaisessa kulttuurissa elää hyvin vahvana ajatus siitä, että kaikki materiaali on käytettävissä”, sanoo Pieski.


”Jos sen käytön kieltää, on länsimaista vapautta loukattu”, Helander lisää.


Helander ja Pieski korostavat, että he eivät halua sensuroida tai kieltää taiteilijoilta sen paremmin kuin katsojiltakaan. Heidän Helsingin Sanomissa toukokuussa julkaistun mielipidekirjoituksensa tavoitteena oli herättää keskustelua ja lisätä tietoisuutta. Se on kaksikon tavoite edelleen.


”Taiteilijalla on totta kai vapautensa, mutta teoilla on kuitenkin seurauksensa”, Helander muistuttaa. ”Taide ei tapahdu irrallaan yhteiskunnasta.”


Samoilla linjoilla on myös Koko Hubara, joka on saanut paljon negatiivista palautetta Laura Lindstedtin Oneiron-romaania käsitelleestä blogikirjoituksestaan.


”En ole missään sanonut, että valkoiset eivät saa puhua mustista tai kantasuomalaiset kirjoittaa juutalaisista syömishäiriöisistä”, hän sanoo. ”Olen ainoastaan halunnut keskustelua etuoikeuksista ja positioista ja herätellä ihmisiä siihen, että kenttä ei ole vieläkään auki kaikille.”



Negatiivisista kommenteista huolimatta Hubara pitää keskustelua tarpeellisena: ”Tämä on osa nyt Suomessa käynnissä olevaa valkoisuuden ja suomalaisuuden näkyväksi tekemisen prosessia.”


Keskusteluun kuuluu, että valtaväestö loukkaantuu vähemmistöjen loukkaantumisesta.


”Suomalaiset saavat jälleen kerran määrittää, mistä saamelaiset saavat loukkaantua”, Marja Helander tiivistää.


Keskustelu on Suomessa vielä alkuvaiheissaan. Hubara toivoo, että siinä päästäisiin pian käsittelemään varsinaista ongelmaa henkilöiden sijaan. Samoilla linjoilla ovat myös Helander ja Pieski, jotka toteavat ylilyöntien puolin ja toisin olevan ymmärrettäviä tässä vaiheessa, kun rajoja vasta hahmotellaan.


Suomessa keskustelua ovat enimmäkseen käyneet taiteilijat, jotka ovat joko puhuneet oikeudestaan käyttää vieraita kulttuureja materiaaleinaan tai toisaalta tuoneet esille vieraan kulttuurin esittämisen ongelmia.


Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ainoastaan taiteilijat omisivat kulttuureja tai että omiminen kohdistuisi ainoastaan taiteilijoihin.


Rajojen piirtäminen sen välille, mikä on kulttuurista vuorovaikutusta ja mikä omimista on osoittautunut hankalaksi myös pohdittaessa arkisia harrastus- ja vaatevalintoja.


Esimerkiksi joogan harrastajat, joita on Suomessakin alati kasvava määrä, ovat vajaan vuoden aikana joutuneet pohtimaan sitä, onko heidän harrastuksensa kulttuurista omimista.


Tämä keskustelu käynnistyi, kun viime vuoden syyskuussa kanadalainen yliopisto perui joogatunnin joidenkin opiskelijoiden ilmaistua huolensa siitä, että länsimaalaisten harjoittama jooga on otettu intialaisilta välittämättä sen henkisistä ja uskonnollisista lähtökohdista.


Näin ollen jooga muistuttaa brittiläisten kolonialistien intialaisiin kohdistamasta sorrosta ja kulttuurisesta kansanmurhasta.


Tapaus poiki runsaasti vasta-argumentteja, joissa käytiin läpi joogan historiaa 1800-luvulta asti ja tuotiin esille, että intialaiset itse toivat joogaa Yhdysvaltoihin hyvinkin määrätietoisesti.


Tämä puolestaan synnytti kirjoituksia siitä, miten joogasaleilla toistetut mantrat ovat sanskritinkielisiä rukouksia ja esillä olevat koristeelliset patsaat usein hindulaisia jumalia. Ja niin edelleen, puolin ja toisin.


Keskustelun lopputulokseksi saatiin, kuten Huffington Post asian muotoili: ”It’s complicated”.


Se on monimutkaista.


Aikajana: Kulttuurinen omiminen puhuttaa


Kulttuurinen omiminen (josta käytetään myös nimityksiä kulttuurinen appropriaatio tai kulttuurinen varastaminen) on ollut suosittu puheenaihe suomalaisessa kulttuurikeskustelussa reilun puolen vuoden ajan.


Se tarkoittaa yksittäisten elementtien ottamista vieraasta kulttuurista ja niiden käyttämistä alkuperäisestä kontekstista irrallaan sekä niistä hyötymistä. Useimmiten kyseessä on asetelma, jossa valtakulttuuri lainaa jotain vähemmistökulttuurille kuuluvaa.


Helmikuu


Koko Hubara kirjoitti blogiinsa, että Laura Lindstedtin romaani Oneiron on ”kulttuurista omimista par excellence”. Kirjoitus aiheutti vastalauseiden myrskyn.


Hubara on kirjoituksissaan tuonut esille rodullistamisen käsitettä. Rodullistaminen tarkoittaa sitä, että ihmisiin liitetään ihonvärin tai etnisen taustan perusteella oletuksia, stereotypioita tai ennakkoluuloja. Rodullistaessaan valtaväestö erottaa vähemmistöt perustavanlaatuisesti erilaisiksi kuin valtaväestö. Tämä luo ja ylläpitää valta-asetelmia.



Huhtikuu


Zodiakissa esitettiin koreografi Sonya Lindforsin teos Noble Savage, jossa valkoinen näytettiin toisena. Lindfors oli myös mukana huhtikuussa antirasistisessa #StopHatredNow-tapahtumaviikossa, joka otti kantaa vihapuheeseen ja rasismiin.


Toukokuu


Taiteilijat Outi Pieski ja Marja Helander kirjoittivat Helsingin Sanomien mielipideosastolle tekstin, jossa he pitivät Kiasman kokoelmanäyttelyssä nähtävää Jenni Hiltusen Grind-videoteosta ongelmallisena.


Kiasman kokoelmaintendentti Arja Miller vastasi HS:n sivuilla seuraavana päivänä Pieskin ja Helanderin kirjoitukseen sanomalla, että kyseessä on väärinkäsitys siitä, mistä Hiltusen teoksessa on kyse. Hiltunen puolestaan sanoi keskustelun tuntuvan erikoiselta, sillä hän ei mielestään käsittele teoksessaan saamelaisuutta.


Kesäkuu


Sonja Saarikoski kirjoitti Helsingin Sanomiin esseen jossa hän pohti, saako kukaan sanoa enää mistään mitään.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kulttuuri
  • Rasismi
  • Kirjallisuus
  • Televisiosarjat
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    3. 3

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    4. 4

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    5. 5

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    6. 6

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    7. 7

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    8. 8

      Leena Mörttinen alkaa vartioida rahoitus­markkinoita ja toivoo, ettei euro koskaan hajoa – ”Kriisit vain työntävät meitä oikeaan suuntaan”

    9. 9

      Ilmainen itse jonotettu ämpäri on suomalainen unelma, ja niitä valmistetaan Vanttilassa – ”Me olemme syypäitä tähän hullutukseen”

    10. 10

      Maapallo lämminnyt ennätyskuumaksi – Suomen pitäisi tehdä muutakin kuin kiukutella hiilinielujen laskentatavasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    5. 5

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    6. 6

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    7. 7

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    8. 8

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    9. 9

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    10. 10

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    10. 10

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle
    3. Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista
    4. Leena Mörttinen alkaa vartioida rahoitus­markkinoita ja toivoo, ettei euro koskaan hajoa – ”Kriisit vain työntävät meitä oikeaan suuntaan”
    5. Tunti sitten
    6. Puutavarajuna törmäsi kiskoille jumittuneeseen autoon Pieksämäellä
    7. Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”
    8. 2 tuntia sitten
    9. Ilmainen itse jonotettu ämpäri on suomalainen unelma, ja niitä valmistetaan Vanttilassa – ”Me olemme syypäitä tähän hullutukseen”
    10. Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?
    11. Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille
    12. Rasvakattilassa posahtanut keitos toi tulipalloja helsinkiläisen pariskunnan asuntoon – Paineisku hajotti ikkunat ja oven
    13. Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen
    14. Näytä lisää