Parasta lomalukemista – HS kokosi 50 alkuvuoden kiinnostavinta kirjaa

Jättipaketista löytyy lukuvinkkejä niin kauhun, esseiden kuin agenttitarinoidenkin ystäville

Mitä mukaan luettavaksi automatkalle, laiturin nokkaan, riippukeinuun? Kokosimme HS:n kriitikoiden arvioista alkuvuoden 50 kiinnostavinta kirjaa.

Romaanien puolella suosiossa on elämäkerrallisuus. Myös väkivaltaa on paljon. Se on vahvasti esillä myös tietokirjallisuudessa: sodat Suomen jatkosodasta Syyrian nykytilanteeseen käydään läpi konkreettisia yksityiskohtia myöten.

Väkivaltaa on myös nuortenkirjallisuudessa. Lapsille puolestaan tarjotaan välineitä vakavien aiheiden, kuten informaatiotulvan tai vaikean sairauden käsittelemiseen.

Romaanit

Vesa Haapala: Karhunkivi. Otava. 240 s.

Palkitun runoilijan ensimmäinen, perhekonflikteja ja lastensuojelun riittämättömiä resursseja luotaava romaani on rakennettu taitavasti. Tämä teos ei kuitenkaan ole kaikkein kepeintä kesälukemista: kriitikko Hannu Marttila kirjoitti että “Karhunkivi kuvaa syvältä leikkaavaa väkivaltaa ja voi aiheuttaa ahdistusta.”

Kate Atkinson: Hävityksen jumala (A God in Ruins). Suom. Kaisa Kattelus. S&S. 495 s.

Miltä Saksan suurkaupunkien tuhoaminen tuntui pommituslentokoneen ohjaamossa? Kate Atkinsonin uusin kirja kertoo. Kriitikko Suvi Aholan mukaan se on “lukijaystävällinen, verevä ja varsin perinteisesti koukuttava”.

John Irving: Ihmeiden tie (Avenue of Mysteries). Suom. Kristiina Rikman. Tammi. 600 s.

Beetasalpaajia popsiva jesuiittapapin ja transvestiitin adoptiopoika Juan Diego lähtee kirjakiertueelle Filippiineille, mutta kadottaa lääkkeensä, eivätkä esiintymiset mene suunnitelmien mukaan. Kirjailija joutuu torjumiensa muistojen talutusnuoraan. ”Tuttuun tapaan John Irving istuttaa elämän ja kuoleman karuselliin vähintäänkin erikoisia ja kummallisia henkilöhahmoja”, kirjoittaa Jukka Petäjä tulevassa arviossaan.

Miranda July: Avokämmen (The First Bad Man). Suom. Hilkka Pekkanen. Siltala. 350 s.

Yhdysvaltalaisen Julyn debyyttiromaani kuvaa nelikymppisen naisen mielenliikkeitä. ”Outo ja naiivi Cheryl on parhaita päähenkilöitä hetkeen”, arvioi Aino Frilander.

Soili Pohjalainen: Käyttövehkeitä. Atena. 208 s.

Alkoholisti-isän kuolema käynnistää vahvan esikoisromaanin. Kriitikko Arla Kanerva kirjoittaa: ”Käyttövehkeiden koskettavuus nousee vahvasti sen ronskista, paikoitellen mustasta huumorista”.

Rein Raud: Täydellisen lauseen kuolema (Täiusliku lause surm). Suom. Hannu Oittinen. Like. 217 s.

Virolaiskirjailija valottaa agentti- ja rakkausjuonen lomassa Neuvosto-Viron viimeisiä vaiheita. Jukka Koskelaisen mukaan romaani ehtii suppeudestaan huolimatta esittää hienolla tavalla elämäntarinoita ja avata taustoja laajemminkin.

Robert Coover: Pinokkio Venetsiassa (Pinocchio in Venice). Suom. Heikki Karjalainen. Moebius. 559 s.

Laaja, kokeellinen romaani entisen marionetin elämästä Venetsiassa. Suomessa hieman tuntemattomampi Coover on maailmalla John Barthin ja Thomas Pynchonin veroinen kirjailijalegenda, kertoo teoksen arvioinut Harri Römpötti.

Sara Stridsberg: Niin raskas on rakkaus (Beckomberga). Suom. Outi Menna. Tammi. 366 s.

Ruotsalaisen nykykirjailijan romaani isän ja tyttären suhteesta vanhassa mielisairaalassa. ”Paras proosa luo omat sääntönsä”, kirjoittaa Antti Majander arviossaan.

Anthony Doerr: Davidin uni (About Grace). Suom. Hanna Tarkka. WSOY. 426 s.

Doerrin esikoisromaanissa David pakenee uniaan hylkäämällä perheensä. Davidin uni ei aivan yllä Doerrin läpimurtoteoksen Kaikki se valo jota emme näe tasolle, kirjoittaa Arla Kanerva tulevassa arviossaan, ”mutta hieno kirja se silti on”.

Karl Ove Knausgård: Taisteluni. Kuudes kirja (Min kamp. Sjette bok). Suom. Katriina Huttunen. Like. 1216 s.

Suositun Taisteluni-sarjan päätösosa on jopa kiinnostavampi kuin edeltäjänsä, toteaa romaanin arvioinut Anna Moring. Knausgård palaa siinä nykyhetkeen ja kirjailijaperheen arkeen, mutta pohtii myös kansallissosialismin nousua.

Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa. Teos. 335 s.

1950-luvun Helsinkiin sijoittuvassa lukuromaanissa kaksi naista uhmaavat säädyllisyyttä. ”Naisten ruumiin ikävää toistensa luokse on kuvattu kauniisti”, arvioi Helena Ruuska. Tarina sisältää myös herkullisesti kuvattua ruoanlaittoa ja vakoilua.

Tiina Raevaara: Korppinaiset. Like. 281 s.

Itsenäinen jatko-osa Raevaaran edellisenä vuonna ilmestyneelle Yö ei saa tulla -romaanille viittaa Edgar Allan Poen tuotantoon vanhalla autiolla talolla ja sen vintillä pesivällä naakka-armeijalla. ”Raevaara osoittaa jälleen kerran olevansa oudon, uskomattoman ja sopivasti pelottavan suvereeni mestari”, kirjoittaa Arla Kanerva kritiikissään.

Antti Ritvanen: Miten muistat minut. Otava. 463 s.

Psykologin esikoisromaani on kasvukertomus, jossa mies ei pääse irti äidistään. Jukka Koskelainen arvioi: ”Sen kysymykset jäävät kiertämään ja hiertämään, niin kuin parhaimpien kirjojen kohdalla vain käy.”

Katri Lipson: Detroit. Tammi. 375 s.

Miten käy, kun lapsuuden haaveet ovat toteutuneet? Kahden NHL-tähden ura ja ystävyys ovat katkolla romaanissa, joka kriitikko Antti Bergin mukaan on Lipsonin ”syvällisin tutkielma rakkaudesta”.

Otto Lehtinen: Wurlitzer. Gummerus. 447 s.

Esikoisromaani kuvaa vanhenevien miesten ja suuntaansa etsivien nuorten miesten seksuaalisuutta. Kriitikko Helena Ruuska ihailee Lehtisen kielenkäyttöä: ”Ihmisten liikuttavuutta ilmentävät kielikuvat hymyilyttävät ja tarkka psykologinen ote vakuuttaa.”

Helen Macdonald: H niin kuin haukka (H is for Hawk). Suom. Irmeli Ruuska. Gummerus. 376 s.

Omaelämäkertaa, kulttuurihistoriaa ja luonnontiedettä yhdistävä kirja kertoo naisesta, käsittelee isänsä kuolemaa kesyttämällä kanahaukan. ”Oudoista aineksista Macdonald rakentaa intensiivisen, jännittävän ja koskettavan kudelman, joka ei ole pelkkää eläintarinaa tai eksoottisen harrastuksen esittelyä”, arvioi Suvi Ahola.

Karita Sainio: Me emme elä samassa maailmassa kuin te. Aula & Co. 205 s.

Esikoisromaani kertoo isoveljen syöksykierteestä, joka päättyy kuolemaan. Valoa ei näy, mutta kriitikko Antti Majander toteaa: ”Tämä kaikki minun oli syytä tietää”.

Juha Siro: Idoli. Like. 245 s.

Pop-musiikin maailmaan sijoittuvan suhderomaanin valtti ovat tunnelma- ja ympäristökuvaukset. Jukka Koskelainen arvioi: ”Idoli kaikessa hauraudessaan kuvaa aidosti elävää, kimuranttia elämää”.

Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista. Gummerus. 215 s.

Pienoisromaanissa arkkitehti Johan Carl Ludvig Engel suunnittelee Helsinkiä lumoavissa, kuvitteellisissa päiväkirjakatkelmissa. ”Viikilä avaa upeasti Engelin tietoisuuden”, kertoo Mervi Kantokorpi.

Cormac McCarthy: Tasangon kaupungit – Rajatrilogia III (Cities of the Plain). Suom. Kaijamari Sivill. WSOY. 350 s.

Kulttimaineeseen nousseen rajatrilogian päätösosaa on odotettu parikymmentä vuotta. McCarthyn voima piilee hänen ”kyvyssään kuvata miljöötä ja rakentaa samanlaista mestarillisesti rytmitystä ja hiljaisuutta hyödyntävää dialogia kuin Samuel Beckett”, arvioi Jukka Petäjä.

Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista (Allt jag inte minns). Suom. Tarja Lipponen. Johnny Kniga. 291 s.

Ruotsin kirjallisen kultapojan romaani laajenee sosiaaliseksi ja yhteiskunnalliseksi panoraamaksi tämän päivän monikulttuurisesta Ruotsista. Jukka Petäjä nostaa romaanin kirjailijan parhaimmaksi teokseksi: ”Se jättää syvän jäljen”.

J. Ryan Stradal: Keskilännen keittiöt (Kitchens of the Great Midwest). Suom. Mari Hallivuori. Tammi. 394 s.

Yhdysvalloissa viime vuoden parhaaksi esikoiskirjaksi julistettu teos luotaa kiinnostavasti nykyajan eri ruokakulttuureja. Hahmogalleria ulottuu vihannesten alkuperäislajikkeilla snobbailevista foodie-harrastajiin kotiäiteihin, joille tärkeintä on vuosittainen voitto seurakunnan piirakanleipomiskilpailussa. ”Kesän herkullisin lukuromaani”, tiivistää Venla Rossi tulevassa arviossaan.

Novellit

Maritta Lintunen: Takapiru. WSOY. 219 s.

Lintusen novellit sopivat laiturinnokkaan tai riippukeinuun – ainakin teemojensa puolesta. Jukka Koskelainen toteaa kritiikissään, että “Lintusen uusista novelleista välittyy vahva maaseudun lumo”. Teoksessa kuvataan haikeasti, mutta terävästi muun muassa sitä, miltä tuntuu hyvästellä rakas kesäpaikka.

David Foster Wallace: Kummatukkainen tyttö (Girl with Curious Hair, Oblivion). Suom. Juhani Lindholm. Siltala. 320 s.

Kahdesta eri novellikokoelmasta koottu teos on toistaiseksi merkittävin suomennos Wallacen tuotannosta, jota lukija joko rakastaa tai vihaa. ”Wallacen teoksia voi ihastella ja penkoa loputtomiin tai heittää ne turhautuneena parvekkeelta alas”, kirjoittaa kriitikko Samuli Knuuti.

Runot

Pauliina Haasjoki: Planeetta. Otava. 77 s.

”Jos ajattelit yhtä runoteosta Suomen suvessa ihmetellä, lue tämä”, suosittelee kriitikko Mervi Kantokorpi, joka nimeää Haasjoen yhdeksi merkittävimmistä nykyrunoilijoistamme.

Anja Erämaja: Ehkä liioittelen vähän. WSOY. 70 s.

Lauletun ja puhutun runon perinnettä edustavan Erämajan neljäs runokokoelma freesaa rakkauspuhetta ja on ”temaattisesti huolella kokoon keitetty”, arvioi Mervi Kantokorpi.

Olli-Pekka Tennilä: Ontto harmaa. Poesia. 96 s.

Jyväskylässä asuvan runoilijan Olli-Pekka Tennilän edellinen teos sai Runeberg-palkinnon. Taso ei laske tuoreessa, kolmannessa kirjassa. Tulevassa arviossaan Antti Berg kirjoittaa, että Tennilän runot ovat syvällisiä ja korkealentoisia, mutta samalla kuitenkin selkeitä ja tarkkoja. ”Ne osoittavat, että runouskin voi kurkottaa filosofian alueelle.”

Olli Heikkonen: Regional-Express. Teos. 96 s.

Kokoelma tarjoaa visuaalisen runouden kauniita muunnelmia, mutta myös lineaarisen lukutavan haastetta ja kehämäisyyden teemaa. ”Runoilija on siis mainiossa liikkeessä, kuten on ollut aiemminkin”, kehaisee kriitikko Mervi Kantokorpi.

Lasten- ja nuortenkirjat

Johanna Hulkko: K-18. Karisto. 103 s.

Nimestä huolimatta Johanna Hulkon nuortenromaani sopii parhaiten yläasteikäisille. Kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen tosin toteaa, että raikas teos perusjätkä Aksun sielunelämästä sopii “opiksi ja ojennukseksi aikuisillekin”, jopa peräti esimerkiksi siitä, miten “pidetään tolkku ja huumori mukana murkku-arjen yllättävissä käänteissä”.

Mintie Das: Storm Sisters – Kuohuva maailma. (The Sinking World). Suom. Marja Helanen. Tammi. 442 s.

Romaani aloittaa sarjan, jossa viisi 11–17-vuotiasta tyttöä ryhtyy merirosvoiksi ja seilaa ympäri 1780-lukulaisen maailman vanhempiensa surmaajien perässä. ”Tätä ei ole suomalaisessa nuorisokirjallisuudessa ennen nähty”, toteaa Suvi Ahola.

John Stephens: Kohtalon kirja (The Black Reckoning). Suom. Kaisa Kattelus. WSOY. 440 s.

Trilogian päätösosassa kolmen sisaruksen elämät kietoutuvat maagisiin kirjoihin. ”Kirjailija liikuttaa lukijaa varmakätisesti surun ja ilon maisemissa”, arvioi Vesa Sisättö. Sarjaa suositellaan yli 10-vuotiaille.

Mats Strandberg ja Sara B.Elfgren: Avain (Nyckeln). Suom. Aki Räsänen. Viisas Elämä. 885 s.

Ruotsalainen Engelsfors-trilogia yhdistää nordic noir -dekkarin maagisin kyvyin varustettuihin nuoriin. Vesa Sisättö arvioi, että ”teossarja kuuluu vuosikymmenen pohjoismaisen nuorten fantasian parhaimmistoon”. Sarjaa suositellaan yli 14-vuotiaille.

Mika Wickström: Meidän jengin Zlatan. WSOY. 200 s.

Kahdeksasluokkalaisten poikien elämässä jalkapallolla on iso rooli. Lukijoiksi sopivat vähän nuoremmatkin, yli 10-vuotiaat. ”Wickström hallitsee jäntevän pelikuvauksen”, arvioi Päivi Heikkilä-Halttunen. Mutta elämää on onneksi myös viheriön ulkopuolella, kavereissa ja perheessä.

Marika Maijala ja Juha Virta: Piano karkaa. Etana editions. 34 s.

Uuden, yli neljävuotiaille suositellun kuvakirjasarjan avaus on hakenut muotokielensä 1960- ja 70-luvuilta. Kollaaseista ja tasaisista väripinnoista muodostuva tunnelma on ”boheemin eurooppalainen”, kirjoittaa Päivi Heikkilä-Halttunen.

Julia Vuori: Tapiiri ja Hunaja: Sillä aikaa kotona. Lasten keskus ja Sylva ry. 27 s.

Julia Vuori on suunnitellut kirjassa seikkailevan tapiirin syöpäsairaiden lasten yhdistykselle Sylvalle tunnuseläimeksi. ”Teksti jättää tilaa rivien väleihin ja puhuu kauniisti turvaverkkojen merkityksestä vakavasti sairaan lapsen perheessä”, kirjoittaa Päivi Heikkilä-Halttunen yli kolmevuotiaille sopivasta teoksesta.

Laura Ertimo ja Satu Kontinen: Yö – kirja unesta ja pimeän salaisuuksista. Myllylahti. 121 s.

Lasten tietokirja kertoo muun muassa unista ja yöeläimistä, kuten pöllöstä ja olmista. Yli viisivuotiaille suositellun teoksen runsaat mustavalkoiset piirrokset ja maalaukset ovat kauniita: ”niitä jää katsomaan pitkään”, kirjoittaa Arja Kivipelto arviossaan.

Katri Tapola & Alessandro Pelliccioni: Pelätin ja rastas. Mirri Creative. 32 s.

Rauhankasvatusinstituutin tukema kuvakirja tarjoaa välineitä lasten kanssa käytävälle keskustelulle maailman uutisvirrasta ja Suomeen tulleista pakolaisista. Yli viisivuotiaille suositeltu teos syntyi joukkorahoitukselle, ja ”se on todellinen täsmäkirja lapsiperheiden, päiväkotien ja alakoulujen tarpeisiin”, toteaa Päivi Heikkilä-Halttunen.

Tietokirjat

Oula Silvennoinen, Marko Tikka & Aapo Roselius: Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet. WSOY. 504 s. Vauhdikkaassa ja elävässä tietokirjassa perehdytään suomalaisen fasismin historiaan. Ajankohtainen teos “haastaa, jopa provosoi keskusteluun”, kirjoitti arviossaan Kimmo Rentola, Helsingin yliopiston poliittisen historian professori.

Rosemary Sullivan: Stalinin tytär (Stalin's Daughter). Suom. Tero Valkonen. Otava. 592 s.

Tarina Stalinin lempityttärestä Svetlana Allilujevasta on ”vaikuttava näkökulma sekä diktatuurimaan outoon todellisuuteen että vapautta, tasapainoa ja rakkautta etsivän naisen mielenmaisemaan”, arvioi valtio-opin dosentti Tuija Parvikko.

Tommi Melender: Onnellisuudesta. WSOY. 190 s.

“Melender on ennenkin osoittanut olevansa klassisen eurooppalaisen esseistiikan hallitsija ja arvostaja”, kirjoittaa Markus Leikola Onnellisuudesta-teoksen arviossa. Hän on sitä myös nyt, tarttuessaan saippuanliukkaaseen aiheeseen, onnellisuuteen. Vilpittömissä ja laaja-alaisissa esseissä käsitellään elämän merkityksellisyyttä ja tunteiden ylivaltaa nyky-yhteiskunnassa, mutta ei unohdeta myöskään jääkiekon merkitystä onnellisuuden kannalta.

Mirkka Danielsbacka: Sotavankikohtalot. Neuvostosotavangit Suomessa 1941–1944. Tammi. 388 s.

Kokonaiskuva jatkosodassa Suomelle antautuneiden neuvostovankien kohtalosta muistuttaa, miten yleisiä kovat nationalistiset asenteet länsimaissa olivat. Sotavangeille kirja tekee oikeutta, toteaa Vesa Karonen.

Kaja Kunnas, Marjo Näkki: Suomenlahden suhdekirja. Uudet vaaran vuodet. Kosmos. 272 s.

Baltian maissa toimineiden journalistien kirja esittelee Suomenlahden alueen puolustuskysymystä ja kriisinsietokykyä. ”Tuloksena on nasevaa laatujournalismia, joka ei vahingossakaan karkaa ylikierroksille”, arvioi valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka.

Maria Manner ja Teivo Teivainen: Brasilia. Siltala. 198s.

Ensimmäinen suomalainen kirja Brasiliasta kartoittaa laajan ja monisärmäisen maan nykyhetkeä varovaisen mutta selkeän optimistisesti. Kriitikko Jukka Koskelaiseen kirja tekee vaikutuksen ”tasapuolisuudellaan ja laaja-alaisuudellaan”.

Farida Khalaf ja Andrea C. Hoffmann: Olin Isisin vanki. Nuoren jesiditytön kauhujen kuukaudet (Das Mädchen, das den IS besiegte). Suom. Anne Mäkelä. Minerva. 224 s.

19-vuotiaan jesiditytön yhdessä saksalaisen toimittajan kanssa kirjoittama kirja on ensimmäinen laaja ja yksityiskohtainen silminnäkijäkertomus Isisin 2014 käynnistämästä jesidien kansanmurhasta. ”Farida Khalafin omakohtainen kuvaus on järkyttävää luettavaa”, kirjoittaa Jukka Huusko arviossaan.

Simon Critchley: Bowie (On Bowie). Suom. Anna Tuomikoski. Aula & co. 202 s.

”Brittiläinen filosofi Simon Critchley kaivaa David Bowie -diggailun olemusta ja Bowien musiikin ja persoonan tasoja tavallista syvemmältä”, kirjoittaa Ilkka Mattila tulevassa arviossaan. Alun perin vuonna 2013 kirjoitettu kirja on päivitetty Bowien tammikuisen kuoleman jälkeen eräänlaiseksi muistoteokseksi.

Flake: Kosketinrunkkari. Niin kuin satun sen muistamaan (Die Tastenficker. An was ich mich so erinnern kann). Suom. Miika Kupiainen. Minerva. 365 s.

Rammstein-yhtyeen kosketinsoittajan omaelämäkerta on kiinnostava muillekin kuin Rammsteinin musiikin ystäville, arvioi Ilkka Mattila, sillä kirja on oikeastaan kertomus Saksan demokraattisesta tasavallasta eli DDR:stä.

Timothy Snyder: Musta maa. Holokausti: tapahtumat, opetukset (Black Earth. The Holocaust as History and Warning). Suom. Antero Helasvuo. Siltala. 442 s.

Perinpohjainen tutkimus oikoo holokaustiin liittyviä harhakäsityksiä. ”Se kuuluu sellaisiin harvinaisiin tutkimuksiin, jotka saavat hiljaiseksi ja herättävät silkkaa kunnioitusta”, toteaa Veli-Pekka Leppänen arviossaan.

Olavi Paavolainen: Volga virtaa nyt Moskovaan. Kirjoituksia Neuvostoliitosta. Toim. Ville Laamanen ja H. K. Riikonen. Teos. 280 s.

Käsikirjoituslöytö on tuonut julkisuuteen Olavi Paavolaisen aiemmin lukemattomia kirjoituksia matkalta Neuvostoliittoon. ”Paavolaisen matkan loisto ja kurjuus tulee esiin pätevästi taustoitettuna”, kirjoittaa Hannu Marttila tulevassa arviossaan.

Timo Virtanen (toim.): Jokainen nuotti pitää elää – Jean Sibeliuksen vuosikymmenet musiikissa. SKS. 288 s. Pekka Hako ja Kimmo Korhonen: Elämän mosaiikki – Jean Sibelius säveltäjänä ja ihmisenä. Siltala. 191 s.

Sibeliuksen juhlavuosi poiki monta kiinnostavaa kirjaa. Samuli Tiikkaja arvioi, että Sibelius-tutkija Timo Virtasen toimittamassa teoksessa käydään läpi säveltäjän tyylikehitystä syvällisesti ja yksityiskohtaisesti. Pekka Hakon ja Kimmo Korhosen kirja ei ole yhtä syvällinen, mutta ulkoasultaan tyylikäs ja esittää Sibeliuksen elämän ja keskeiset teokset kompaktisti ja sujuvasti.

Rikosromaanien ystävä! Katso dekkaripaketti täältä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Stockmannin hallituksen puheenjohtaja myi puolet osakkeistaan ennen kurssin laskua – selitti tarvitsevansa rahaa putkiremonttiin

    2. 2

      Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

    3. 3

      IL: Laboratoriohoitaja kertoo videolla kohtelevansa maahanmuuttajia kaltoin – laboratorion johtaja HS:lle: ”Olemme ryhtyneet toimenpiteisiin”

    4. 4

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    5. 5

      Saudi-Arabiassa historiallinen käänne: Naiset saavat luvan ajaa autoa – ”Suuri askel oikeaan suuntaan”

    6. 6

      Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

    7. 7

      Trump uhkasi Pohjois-Koreaa sotilaallisilla toimilla: ”Jos päädymme siihen vaihtoehtoon, siitä tulee tuhoisaa”

    8. 8

      ”Hoitoa tarvitseva seksiaddikti” saattoi tehdä Trumpista presidentin – Anthony Weiner on ehkä Amerikan vihatuin mies

    9. 9

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    10. 10

      Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

    3. 3

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    4. 4

      Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

    5. 5

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    6. 6

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    7. 7

      Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

    8. 8

      Vanhanpiian vero poistui vuonna 1975, mutta sinkkuja sorretaan yhä yhteiskunnassa – ”Maksoin yhden hengen lisää matkasta, mutta jouduin silti jakamaan huoneen”

    9. 9

      Autoilijoiden törttöily käy yhä villimmäksi Töölössä – video näyttää, miten auto toisensa perään koukkaa kiveyksen yli pyöräilijöiden sekaan pyörätielle

    10. 10

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    11. Näytä lisää