Kulttuuri

Suomessa tehdään nyt kahta kotimaista supersankarielokuvaa ja rahoitus kerätään yrityksiltä – valtion tuki ei juuri kiinnosta

Loppuvuodesta ensi-iltaan tuleva Rendel on ”ensimmäinen suomalainen supersankarielokuva”. Sen ja Volume-elokuvan tekijät eivät usko perinteisiin elokuvarahoitusmalleihin.

Ohjaaja Lauri Laukkanen vastaa puhelimeen viiden tunnin yöunien jälkeen. Volume -supersankarielokuvan kuvaukset venyivät edellisiltana aamuneljään. Laukkanen lähti mukaan elokuvantekoon, kun YouTubesta tuttu äänitaiteilija ja beatboksaaja Rudi Rok tuli sattumalta juttelemaan ääntä kontrolloivasta supersankarista.

”Olin myyty sillä hetkellä, kun kuulin, että kyseessä on supersankarielokuva.”

Tällaisia elokuvia on nyt Suomessa tekeillä kaksi, ja molempia on rahoitettu poikkeuksellisella tavalla. Tuotannot keräävät suurimman osan jopa miljoonan euron budjeteistaan yrityksiltä ja lupaavat vastineeksi tuotesijoittelua elokuvassa. Yleensä vastaavat tuotannot on Suomessa rahoitettu valtion tuella tai keräämällä rahaa yksittäisiltä ihmisiltä, kuten Iron Sky -projektissa.

Projektit yrittävät iskeä elokuvamarkkinoiden viime aikojen kultasuoneen. Yhdysvaltalaiset studiot sijoittavat lajityypin elokuvien tuotantoihin kymmenistä miljoonista yli sataan miljoonaan euroon, ja supersankarielokuvat ovat jatkuvasti katsoja- ja lipputulotilastojen kärjessä.

Supersankarielokuvat tuottavat parhaimmillaan satoja miljoonia euroja. Helmikuussa ensi-iltansa saaneen Deadpool -elokuvan tuotanto maksoi 58 miljoonaa dollaria, mutta se tuotti jo muutamassa viikossa lähes kymmenkertaisesti, 491 miljoonaa dollaria.

Suomalaiset supersankarielokuvat eivät voi haaveilla kymmenien miljoonien tuotantobudjeteista.

Loppuvuodesta valmistuva ”ensimmäisen suomalainen supersankarielokuva”, ohjaaja–tuottaja Jesse Haajan Rendel, kertoo synkästä ja brutaalista hahmosta, jolla ei ole elämässään muuta kuin kosto. Se on tuotantobudjetiltaan 1,3 miljoonaa euroa. Se on puoli miljoonaa vähemmän kuin fiktioelokuvan keskimääräinen budjetti vuonna 2015.

Miljoonabudjetti on kuitenkin laskennallinen, sillä suuri osa siitä koostuu ilmaiseksi saaduista palveluista kuten välinelainoista ja majoituksesta. Budjetin pienuuden takia kuvauksissa on käytetty kekseliäisyyttä.

”Meillä ei ollut varaa käyttää paukkupanoksia. Taskulampuilla tehtiin valoefektejä, ja pyrittiin ajoittamaan niitä paukahduksiin ja näyttelijöiden ilmeisiin”, kertoo Haaja.

”Korkeiden pudotusten alustat olivat sellaisia, etten olisi itse hypännyt.”

Budjetin kasvattaminen on vaatinut Haajalta luovuutta. Hän on toiminut 14 vuotta mainosalalla, mutta elokuvanteosta hänellä ei ole mitään kokemusta.

Myös amatöörinä aloittaneen Timo Vuorensolan ohjaama Iron Sky on toiminut luovan rahoituksen suunnannäyttäjänä monille suomalaisille indie-elokuville, sillä se oli ensimmäinen suomalainen elokuva, jonka tuotantoa rahoitettiin onnistuneesti joukkorahoituksella eli keräämällä rahaa suoraan faneilta. Maksu saattoi olla vain joitakin euroja per rahoittaja.

Myös Rendel aloitti joukkorahoituskampanjan vuonna 2015. Se ei kuitenkaan onnistunut.

”Meillä ei ollut aikaisempia näyttöjä niin kuin Vuorensolalla, eikä meillä ollut valmista elokuvaa. Fanipohjamme ei toiminut samalla tavalla kuin Iron Skyn. Lisäksi kampanjan aloitus meni pieleen, koska julkaisimme sen samassa tiedotteessa kuin tiedon levitysoikeuksien myynnistä. Tuli ihmettelyjä, että mihin me enää rahaa tarvitsemme”, summaa Haaja.

Haaja hylkäsi joukkorahoituksen kokonaan ja lähti etsimään rahoitusta itselleen tutuista ympyröistä, yritysmaailmasta. Ensin piti keksiä, miten yritykset pystyvät tulemaan mukaan elokuvaprojektiin. Ne eivät olleet yhtä innoissaan supersankarigenren elokuvasta kuin yleisö.

Haaja arvioi, että neljäsosa mukaan lähteneistä yrityksistä lähti mukaan supersankariteeman takia. Elokuvan medianäkyvyys maailmalla oli kuitenkin suurempi myyntivaltti, kun Haaja tai tuottaja Timo Puustinen ottivat yhteyttä yrityksiin.

”Lopuille idea yhteistyöstä myytiin konseptin avulla. Elokuva näytti tuotteelta, johon kannattaa sijoittaa, sillä supersankariutta pystyttiin tuotteistamaan sekä aikuisille että lapsille.”

Rendelin rahoittajissa on mukana noin 450 yritystä. Vaikka rahoittajien määrä tuntuu suurelta, se on kuitenkin alle kymmenesosa tulevan Iron Sky – The Coming Race -elokuvan rahoittajien määrästä.

Yhteistyöhön on päässyt varsin pienilläkin, muutamista satasista muutamiin tuhansiin euroihin yltävillä summilla.

Rendelissä yritysyhteistyö näkyy tuotesijoitteluna. Yrityksen tuotteet näkyvät elokuvassa tai sen dialogissa. Elokuvan ulkopuolella yhteistyö näkyy franchisingin muodossa. Rendel-hahmo esiintyy esimerkiksi yritysten tuotteissa, kuten paristoissa, hiirissä tai usb-muisteissa.

Elokuvan suurimpia rahoittajia ovat olleet Mikkelin ja Varkauden kaupungit. Mikkeli on sijoittanut elokuvaan 50 000 ja Varkaus 29 000 euroa vastineeksi näkyvyydestä.

Näkyvyyttä on tullut esimerkiksi elokuvan teaserin pyöriessä YouTube-palvelussa. Se on katsottu yli neljä miljoonaa kertaa.

Rendel on nyt kuvattu ja jälkituotannossa. Jotta tähän on päästy, on tarvittu muutakin kuin rahaa tuotantoon.

”Supersankari-idea muhi pöytälaatikossa yli kymmenen vuotta. Päähänpistosta tein siitä lyhytelokuvan pari vuotta sitten ja jaoin sen netissä. Yhtäkkiä mulla oli 30 000 seuraajaa, jotka odottivat täyspitkää elokuvaa. Tajusin, että tälle on kysyntää,” muistelee Haaja projektin alkulaukausta.

Projekti lähti liikkeelle omin voimin. Elokuva-alaa tuntematon Haaja kertoo hakanneensa päätään seinään siihen asti kun ”jengi alkoi auttamaan”. Volumen ohjaajalla Lauri Laukkasella on sama kokemus.

”Se, että lähdettiin edes tekemään tätä elokuvaa johtuu siitä, että Suomessa elokuva-alalla ideat otetaan jengillä vastaan ja lähdetään tekemään yhdessä. Meidän resurssit puvustuksesta lähtien ovat tulleet siitä, että ihmiset ovat tulleet mukaan meidän hulluuteen,” intoilee Laukkanen, joka tunnetaan mainoskuvaajana ja -ohjaajana.

Hänen mukaansa Marvelin ja DC Comicsin supersankarisarjakuviin perustuvat elokuvat ovat avanneet tietä ja kysyntää myös suomalaisille supersankareille.

Ohjaajat kuvaavat elokuviaan tutuin termein. Volume on ”Daredevilin maailma Deadpoolin komiikalla” ja Rendel ”Daredevilin maailma Christopher Nolanin Batman-elokuvien tyyliin”.

Daredevilin maailma on valikoitunut suomalaiselokuvien esikuvaksi siksi, että se on melko realistinen ja siksi toteutettavissa pienemmälläkin budjetilla.

Volume-elokuvaprojekti on niin alkuvaiheessa, että tarkkaa budjettiarviota ei vielä ole. Elokuva pyritään kuitenkin saamaan kansainväliseen levitykseen. Laukkanen kertoo tuotannon kulkevan niin Vuorensolan kuin Haajan jalanjäljissä. Fanipohjaa on kasvatettava sosiaalisessa mediassa, mutta yritysyhteistyöpohjainen rahoitus on houkuttelevampaa kuin joukkorahoitus.

”Ei ole pelkästään genreen liittyvää se, että haluamme rytistellä niin isoksi kuin mahdollista. Tietysti pitää olla realistinen, mutta olemme yrittäjähenkisesti liikkeellä, niin kuin Haajakin. Mulle elokuvantekokin on kuin yritys – kasvatetaan siitä niin iso kuin voidaan”, Laukkanen sanoo.

Kumpikaan elokuvatuotanto ei ole hakenut Suomen Elokuvasäätiön tukea.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Elokuva
  • supersankarit
  • yhteisörahoitus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    2. 2

      Uusittu Napakymppi oli juuri niin köppäinen kuin edeltäjänsäkin: Kaitsun tunnari, tärisevät treffailijat ja muut olennaiset ovat mukana edelleen – ja se on ihanaa

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    5. 5

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    6. 6

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    7. 7

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    8. 8

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    9. 9

      Telian vuosia kestänyt korruptiotutkinta Uzbekistanissa päätökseen – yhtiö joutuu maksamaan sakkoja ja korvauksia noin 800 miljoonaa euroa

    10. 10

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    2. 2

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    8. 8

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    9. 9

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    10. 10

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    11. Näytä lisää