Kulttuuri

Käsikirjoittajien puheenjohtaja: Suomessa käsikirjoittajien työtä ei osata hyödyntää, sitä ei ymmärretä tai arvosteta tarpeeksi

”Jos halutaan, että suomalainen draama elää ja voi hyvin ja lähtee kansainvälistymään, käsikirjoittajat ovat avainasemassa.”

Englantilainen poliisisarja Happy Valley on tehnyt käsikirjoittaja Sally Wainwrightista kotimaassaan tähden.

Ylen kanavilla vastikään esitetty draama on kerännyt kriitikoiden suosionosoituksia, kansainvälistä menestystä ja Britanniassa miljoonayleisön. Wainwrightille se on brittilehtien mukaan tuonut miljoonan punnan tulot ja myös suurimmat kiitokset. Sarjaa on kiitetty sen realismista, henkilöhahmojen ja dialogin aitoudesta sekä kitkerästä ironiasta.

Happy Valley on niin hyvä juuri käsikirjoituksensa ansiosta.

Valitettavasti meillä Suomessa käsikirjoittajia kuulee kehuttavan ani harvoin.

Tätä lausetta kuulee toistettavan harmillisen usein: Suomessa tehdään huonoja käsikirjoituksia.

Käsikirjoituksen vuoksi Mustien leskien toinen kausi ei toimi. Huonosti kirjoitettujen vitsien vuoksi MTV3:n Saturday Night Live oli floppi. Suomalaiset elokuvat ja tv-sarjat eivät kiinnosta ulkomailla, koska niissä ei ole vetäviä käsikirjoituksia.

Käsikirjoittaja on se, joka luo elokuvan tai televisio-ohjelman maailman ja tarinan, kehittelee henkilöt ja keksii dialogin. Se on kivijalka, jonka ei ainakaan pitäisi pettää. Missä meillä mennään vikaan?

Tasossa on aina parantamisen varaa, sanoo Käsikirjoittajien killan, alan ammattijärjestön, puheenjohtaja Karoliina Lindgren. Mutta todellinen ongelma hänen näkökulmastaan on, että käsikirjoittajien osaamista ei osata hyödyntää.

”Tuottajat ja ohjaajat ovat käsikirjoittajan lähimpiä työtovereita, ja pääosin suhteet ovat hyviä. Yleisesti kokemus kuitenkin on, ettei kirjoittajan työtä ymmärretä eikä arvosteta tarpeeksi”, Lindgren kuvailee.

Hän voitti tänä vuonna käsikirjoittaja-Jussin Armi elää -elokuvasta.

”Juhlapuheissa ja palkintogaaloissa muistetaan korostaa hyvien käsikirjoitusten tarvetta, mutta tilaus- ja tukikäytännöt eivät kehity”, Lindgren pahoittelee.

Harvalla kirjoittajalla on esimerkiksi varaa kehitellä elokuvaideoita omalla ajallaan, vaan työtä tehdään muun toimen ohessa. Poikkeuksia toki on, kuten Napapiirin sankareiden ja Jättiläisen kirjoittaja Pekko Pesonen, joka on voinut työskennellä Taiteen edistämiskeskuksen viisivuotisen apurahan turvin.

Taiteilija-apurahoja käsikirjoittajille on kuitenkin tarjolla vähän, ja alkuperäiskäsikirjoituksia kuvataan Suomessa muutenkin harvoin. Elokuvasäätiön käsikirjoitusapurahoja päätyy paljon ohjaaja-käsikirjoittajille, joille on myönnetty tällä vuosituhannella myös valtaosa parhaan käsikirjoituksen Jussi-palkinnoista.

Ja jos kirjoittajan idea etenee elokuvaksi, alan markkinointikäytännöt pitävät huolen, ettei kirjoittajan nimi pääse julkisuudessa kulumaan. Golden Globe -ehdokas Miekkailija tunnetaan Klaus Härön elokuvana, vaikka se perustuu käsikirjoittaja Anna Heinämaan ideaan ja tekstiin.

”Väittäisin, että käsikirjoittajaa ei kohdella kuin elokuvantekijää, eikä hänen näkemystään kunnioiteta samalla tavalla kuin näytelmä- tai proosakirjailijan”, Lindgren sanoo.

Kolikon toinen puoli on, että käsikirjoittajien heikosta asemasta seuraa helposti heikkoja käsikirjoituksia.

”Käsikirjoitusten kritisoiminen tuntuu perustuvan ajatukseen, että lahjakkaat elokuvantekijät olisivat pystyneet parempaan, jos kirjoittaja olisi osannut toimittaa heille toimivamman käsikirjoituksen. Tämä ei vastaa sitä, miten elokuvat käytännössä syntyvät”, sanoo ­Aalto-yliopiston elokuva- ja tv-käsikirjoittamisen professori ­Iiro Küttner.

”Tosiasiassa valmisteilla olevan elokuvan käsikirjoitukseen kirjataan aina keskeisten tekijöiden kollektiivinen käsitys siitä, millainen elokuva kannattaa tehdä. Mitä pidempään tämä prosessi kestää, sen vähemmän alkuperäisellä käsikirjoittajalla yleensä on sananvaltaa elokuvan lopulliseksi jäävästä kerronnallisesta muodosta.”

Küttner sanoo painottavansa koulutuksessa käsikirjoittajan roolia dramaturgian ammattilaisena. Kirjoittaja on suunnittelija, joka tietää, miten osista kootaan vetävä systeemi. Tuotantoprosessissa tämä käsikirjoittajien erityinen ammattitaito tapaa kuitenkin unohtua.

Verrattuna ammattimaisiin käsikirjoittajiin maailmassa on satakertaisesti ihmisiä, jotka kommentoivat käsikirjoituksia ammatikseen.

Ohjaajat ja tuottajat päättävät aina tekstin lopullisesta muodosta, yleisimmin rahoittajilta ja levittäjiltä saadun palautteen perusteella. Tällöin on suuri houkutus kuitata käsikirjoittajan eriävät ammatilliset näkemykset ”taiteellisena haihatteluna”. Aika usein tuloksena on Küttnerin mukaan elokuva, jonka ”käsikirjoitus” ei toimi.

Koska käsikirjoittaminen on muuhun tuotantoon verrattuna halpaa, joutuu elokuvaprojektiin sitoutunut kirjoittaja työstämään samaa tekstiä pahimmassa tapauksessa vuosikausia.

Harva jaksaa ryhtyä epäpalkitsevaan rääkkiin useaan kertaan. Siitä johtuu Küttnerin mukaan pula kokeneista kirjoittajista. Suomessa on vain muutama käsikirjoittaja, jotka ovat tehneet enemmän kuin viisi elokuvaa.

Televisiodraaman osalta tilanne on hieman toinen. Siinä missä elokuva henkilöityy helpoiten ohjaajaan, pidetään käsikirjoittajia tyypillisesti tele­vision luovana moottorina.

Televisiosarjojen kehittelyssä ja kirjoittamisessa on tapahtunut tällä vuosikymmenellä loikka kohti kansainvälistä tasoa, sanoo Ylen kotimaisen draaman päällikkö Jarmo Lampela.

”Kun ohjasin vielä 1990-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa tv-draamaa, ne olivat lähes aina yhden tai kahden kirjoittajan työtä. 2010-luvulla ryhmäkirjoittaminen on kehittynyt. Usein on yksi pääkirjoittaja, jonka alaisena työskentelee jaksokirjoittajia”, Lampela selittää.

Sarjan ideaa, henkilöitä ja tarinalinjoja kehitetään nykyisin pitkälle, ennen kuin käsikirjoitusta aletaan edes kirjoittaa, Lampela kertoo. Hän etsii myös varhaisessa vaiheessa kansainvälisiä kumppaneita, jotka tuovat oman panoksesta kehittelytyöhön. Tähän ovat hänen mukaansa heränneet myös suomalaiset tuotantoyhtiöt, Lampela sanoo.

”Hyvät tarinat matkustavat. Vaikka kuinka paikallinen tarina on hyvin mietittynä ja kerrottuna aika universaali paketti ja selkeä vientituote.”

Muut Pohjoismaat ovat kuitenkin tv-viennissä paljon Suomea edellä. Ruotsilla on Komisario Beckinsä ja Millennium-sarja, Tanskalla muun muassa Vallan linnake ja loppukeväästä televisiossa pyörinyt Petos. Etenkin Tanskassa sarjojen pääkirjoittajista, kuten Petoksen Jeppe Gjervig Gramista, on jo tullut, jos ei tähtiä, niin ainakin brändejä Sally Wainwrightin tapaan.

Suomalaisista Lampela nostaa esiin muun muassa Mustia leskiä kirjoittaneen Laura Suhosen, jonka uusi sarja Koukussa palkittiin viime vuonna parhaan draamasarjan Venlalla.

”Uskon, että koko ajan enemmän ja enemmän pääkirjoittajan näkemys korostuu. Ehkä kirjoittajan nimellä pystytään takaamaan sarjan laatu”, Käsikirjoittajien killan Lindgren toteaa.

”Jos halutaan, että suomalainen draama elää ja voi hyvin ja lähtee kansainvälistymään, niin käsikirjoittajat ovat siinä avainasemassa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Elokuva
  • Televisiosarjat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja – HS seuraa

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    4. 4

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    5. 5

      Helsingissä kadonnut 26-vuotias intialainen löytyi kuolleena merestä

    6. 6

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    7. 7

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    8. 8

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    9. 9

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    10. 10

      Vanha kunnon Vekkula lopetetaan Linnanmäellä – ”On aika jättää Vekkulalle hyvästit”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    3. 3

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    6. 6

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    7. 7

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    8. 8

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne oli sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    9. 9

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja – HS seuraa

    10. 10

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää