Kulttuuri

Voiko Suomeen enää syntyä uutta Juicea tai Göstaa? –”Riimittely on mennyttä maailmaa”

Voiko poplyriikka tavoittaa Suomessa yhtä suuria joukkoja kuin Juice Leskisen tai Gösta Sundqvistin sanoitukset omana aikanaan? Kärkisanoittajat Paula Vesala, Paperi T ja Olavi Uusivirta kertovat, miten heidän laulunsa ovat syntyneet.

Toisinaan suurten radiokanavien soittamaa uutta suomalaista pop-musiikkia kuunnellessa käy mielessä, onko kaikki jo sanottu, kun lyriikka tuntuu toistavan itseään vuodesta toiseen.

Paula Vesala pohtii uuden levyn sanoituksessaan Rakkaus ja maailmanloppu sanoittamisen tuskaa:

Maailmanloppu on ainut asia josta osaisin laulaa / mutta rakkaus myy, ja siinä on laulujen synnyn syy. Ja itseironinen toteamus perään: Kyllä mä luulen et se kiinnostaa monia miltä musta tuntuu. Minä minä minä ja mun tunteet.

Vesala kuuluu arvostetuimpiin suomalaisiin sanoittajiin. Hän on huomannut tekstin tekemisessä saman lainalaisuuden kuin räppäri Paperi T – mitä henkilökohtaisemmasta lauluntekijä kirjoittaa, sitä suurempia joukkoja teksti koskettaa.

Kolme kesän festareita kiertävää lauluntekijää, Vesala, Henri Pulkkinen ja Olavi Uusivirta kertovat, mistä syntyy puhutteleva teksti. Vain aika paljastaa, mitkä laulut ja sanoitukset kansa ottaa omikseen, ja mitä lauletaan nuotiolla vielä vuonna 2050.

Paula Vesala: ”Enemmän pieniä, vähemmän suuria sanoja”

”Sanoittaminen on mysteerihommaa. Usein parhaat tekstit syntyvät puolivahingossa. En koskaan tee tekstiä vain paperilla. Äänitän ja kuuntelen, miltä se kuulostaa laulettuna. Fonetiikalla ja rytmityksellä on suuri merkitys.

Yritän saada jokaiseen lauluun yhden havainnon, joka voisi olla toisellekin tosi. Yleensä sellaiset havainnot eivät voi olla kauhean yleisiä – täytyy löytää jotain mahdollisimman henkilökohtaista. Siinä onkin se vaikeus, että miten sen ilmaisee. Tekstiä täytyy jaksaa jumpata niin, että samat sanat asetellaan monta kertaa eri järjestykseen. Yleensä se tarkoittaa enemmän pieniä sanoja, vähemmän suuria.

Tekstiä tehdessä on vaikeaa arvioida, tuleeko siitä napakymppi vai ei. Jotkut itselle selvät tekstit saattavat jäädä muille hämäriksi. Esimerkiksi PMMP:n Heliumpallo -kappale on itselleni tosi kirkas teksti. Mutta juuri siitä kappaleesta tullaan kaikkein eniten kysymään, että mistä ihmeestä se oikein kertoo. Haluaisin kyllä tulla ymmärretyksi ja muodostaa kontaktin biisin avulla. En halua olla yksinäinen valas omilla taajuuksillani, ja kirjoittaa käsittämättömiä juttuja, joita kukaan ei tajua.

Niistä teksteistä, joiden havainto jää suurelle yleisölle mysteeriksi, saattaa tulla pienen yleisön pakkomielteitä. Ne joille se aukeaa, ajattelee että hitto, just näin. Ehkä eniten olen saanut palautetta PMMP:n Lautturi-kappaleesta. Aika raastaviakin kirjeitä ihmisiltä, jotka ovat menettäneet jonkun läheisen.

Olen kiitollinen siitä, että olen onnistunut kirjoittamaan jotain sellaista, mistä muutkin saavat kiinni. On ollut hienoa nähdä omia tekstejään ihmisten kuolinilmoituksissa tai hääkutsuissa. Olen ajatellut, että aina tarvitaan niitä, jotka sanoittavat ihmisten elämäntapahtumat, koska musiikin osuus ihmisten elämässä on ikuista. Minulle lauluntekijän tehtävä on sama kuin entisajan trubaduurin. Se on mun paikka maailmassa, mun leiviskä..

Nykyiset tavat käyttää rikkonaista kieltä ovat oikeita, riimittelyt ovat mennyttä maailmaa. Omiin teksteihini olen ottanut vaikutteita eniten runoista, joiden kanssa olen keskustellut ihan pienestä saakka. Suosikkejani ovat Eeva-Liisa Manner ja Mirkka Rekola. Teksteissäni on joitain intertekstuaalisiakin viittauksia, mutta ’namedroppailu’ ärsyttää mua – okei, Paperi T tekee sen hyvin – mutta jos pöllitään vaan kirjallisuudesta joku lause, tai todetaan että ’minäkin raamatun lukeneena tiedän tämän’, niin se on ärsyttävää.

Esikuvien tekstien kanssa voi keskustella, se on eri asia. Monien suurten prosaistien teksteissä elävät heitä edeltäneidenkin kirjailijasukupolvien äänet. Esimerkiksi Sarah Kanen tekstissä olen lukevinani jo häntä ennen eläneitä naiskirjailijoita. Tekstissä voi viitata johonkin, ja on todella palkitsevaa sille, joka sen tunnistaa. Mutta se pitää muotoilla niin, että ettei tarvitse lähdettä, jotta teksti avautuu.”

Olavi Uusivirta: ”Pop on siirtynyt loputtomaan retron kierteeseen”

”Omat lauluni syntyvät melkein aina niin, että päässä alkaa soida joku melodia tai sointukierto, jonka sitten yritän taltioida jatkotyöstöä varten. Yleensä tämä tapahtuu silloin kun pitäisi tehdä jotain muuta – esimerkiksi kiirehtiä junaan tai täyttää veroilmoitusta. Joskus sävelaihiossa on jo valmiina kiinni joku tekstiajatus. Puhelimeni on täynnä 20 sekunnin mittaisia sekopäisen kuuloisia saneluja.

Omista teksteistäni Sydänmaa on tärkeä sikäli, että yritin siinä ensimmäistä kertaa tavoitella tiiviimpää muotoa, josta ei lopulta voisi poistaa mitään ilman että kokonaisuus kärsisi. Tässä mielessä runouden modernismi ei ole koskaan tullut jäädäkseen mitallisuudesta elävään laulettuun lyriikkaan.

Lyriikassani käytän välillä kaunokirjallisia viittauksia. Olen aina ajatellut, että viittaaminen ja lainaaminen on popissa elimellinen ja sisäänkirjoitettu käytäntö, etenkin nyt, kun populaarikulttuuri laskettelee hiljalleen elinkaarensa loppuliukua – eli on kertaalleen käyttänyt omat sisäiset mahdollisuutensa ja siirtynyt loputtoman retron kierteeseen. Photoshop-ohjelma kuvaa hyvin tätä ilmiötä: Yhdellä klikkauksella saat impressionismin, toisella kubismin. Mitään aidosti uutta ei edes yritetä synnyttää, eikä tavallaan voidakaan, mutta se ei haittaa. Mikään ei haittaa. Miley Cyrus sen tietää: It's our party we can do what we want.

Suomalainen laululyriikka on tosi monimuotoista, etenkin jos katsoo valtavirran ulkopuolelle. Rohkeammat kokeilut muodon kanssa kelpaavat harvemmin radioille. On riski soittaa pysäyttävää, häiritsevää ja useita kuuntelukertoja vaativaa musiikkia.

Suosikkisäkeeni suomalaisessa laululyriikassa on Joose Keskitalon neljännen levyn avausraidalta: Kuuletko kun kappelin kellot soivat ja hautausmaa vetää käteen? Esikuvallisia tekstintekijöitä on tietysti monia, aina hectoreista ja daveista oman sukupolveni Asaan ja Paperi T:hen. Kaikelle sanoittamiselle on oma aikansa. Nykykirjoittajista ehkä Tommi Liimatta paljaimmillaan, Samuli Putro herkimmillään ja Paula Vesala tarkimmillaan saavat minut ottamaan hatun päästä.”

Henri Pulkkinen (Paperi T): ”Säännöt eivät enää kiinnosta”

”Mulle kirjoittaminen on enemmän tuhoamista, jossa järjettömästä määrästä sanoja jää joskus jäljelle jotain säilyttämisen arvoista. Ihmiset puhuu jostain satunnaisesta writer’s blockista, mutta mulla on sellainen koko ajan. Se aukeaa vain hetkittäin, ja yleensä avautuminen vaatii jonkun ahaa-elämyksen.

Jotkut kirjoittajat tuntuvat olevan jatkuvasti oikealla levelillä. Niille voi antaa vain kynän ja aiheen ja ne kirjoittaa siitä biisin. Kadehdin sellaista.

Rapissa on omat, tosi vahvat sääntönsä, jotka vaikuttavat esimerkiksi siihen, minkä mittaisia sanoja voi kirjoittaa. Rap-verseen kuuluu tietty määrä laineja. Monet kikkailevat teknisyydellä ja multiriimittelee. Jotkut hallitsee sen niin hyvin, että koko säkeistö rimmaa keskenään. Se on vähän sama, kuin jos tosi hyvä kitaristi soittaisi hienoja sooloja. Mua säännöt ei enää kauheasti kiinnosta. Kun ne osaa, niitä on mukavaa rikkoa. Jos sääntöjä ei alunperinkään osaa, rikkomisesta tulee helposti falskin kuuloista.

Rapin haaste muuhun lyriikkaan verrattuna on sekin, että siinä on niin helvetisti sanoja. Pitää olla paljon sanottavaa – tai ainakin pitäis – että saa rivit täyteen. Se on eri asia, onko räppäreillä sanottavaa.

Olen yrittänyt vapauttaa itseni biisinkirjoituksen ajattelusta, ja kirjoittaa enemmän siten, kuin puhuisin toiselle ihmiselle. Parhaiten olen onnistunut kappaleessa Resnais, Beefheart & Aalto, ja tuntuu että moni on pystynyt siihen samaistumaan, vaikka se kertoo mun elämästä eikä niiden. On hellyyttävää huomata, että ihmiset painivat samojen ajatusten, tunteiden ja ristiriitojen kanssa. Tekstin tekemisen vaikeus ja hienous on siinä, miten tehdä henkilökohtaista niin, ettei se ole vaivaannuttavaa.

Asa on ollut omista esikuvistani ehkä suurin. Se ei uudistanut pelkästään rap-lyriikkaa, vaan suomen kieltä. Toinen tärkeä esikuva oli enemmän underground-tekijäksi jäänyt Davo. Se voi puhua mitä vaan, enkä ymmärrä mitä se sanoo, mut se kuulostaa tosi hienolta. Vaikka oma tyylini ei oo samanlainen, niin jotain estetiikkaa niistä olen imenyt. Pidän kaikista, joilla on joku oma juttu ja taito sanoa jotain mielenkiintoista. Lyriikan ei tarvitse välttämättä olla hirveän diippiä, jos siinä on joku oivallus.

Suomalaisesta laululyriikasta olen saanut varmaan enemmän vaikutteita kuin rap-artisteilta. Gösta (Sundqvist) halusi koskettaa, mutta siinä on samalla se huumori. Sellaisen haluaisi itsekin tavoittaa. Dave (Lindholm) taas on ihan vaan runoutta. Kokoajan tulee myös uusia, kiinnostavia nuoria tekijöitä.

Oon itse sulkenut itseltäni pois sen mahdollisuuden, että voisin upota kansan syviin riveihin. Mua voidaan kritisoida ’namedroppailusta’, mutta ei mulla ole tarvettakaan olla kaikkien mieliksi. On totta, että joskus aikanaan on ollut jotain juiceja, joista voi aina uudelleen puhua kuinka kovia jätkiä ne oli. Mut nykyajassa on hyvääkin se, että ihmiset tulee eri lähtökohdista, kaikki pirstaloituu ja sekoittuu. Se tekee hyvää kaikelle kulttuurille.”

Suomessa myy suomenkielinen

Suomen kaikkien aikojen myydyimpien albumien kärki on tukevasti suomenkielisen musiikin hallussa.

 1. Jari Sillanpää: Jari Sillanpää (1996), 272 942 kpl

 2. Eppu Normaali: Repullinen hittejä (1996), 250 377

 3. Kirka: Surun pyyhit silmistäni (1988), 214 196.

 4. Dingo: Kerjäläisten valtakunta (1985), 190 894

 5. Joel Hallikainen: Joel Hallikainen (1992), 178 654

 6. Vain elämää (2012), 177 972

 7. Kaija Koo: Tuulten viemää (1993), 175 144. HS

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pop
  • sanoittaja
  • Pop- ja rockmusiikki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    3. 3

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    4. 4

      Tässä on Suomen vaarallisin kortteli – koko maan riskialtteimmista risteyksistä kolme ympäröi pientä aluetta Taka-Töölössä

    5. 5

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    6. 6

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    7. 7

      Masennuslääke mahdollisti minulle koulutuksen ja ammatin – aamuisin otan pienen tabletin ja elän hyvää elämää

    8. 8

      Auton omistaminen on pian historiaa, sanoo liikennetutkija ja vertaa autoa tupakkaan: ”Ei enää ajatella, että olisi hyvä juttu, jos baareissa voisi polttaa”

    9. 9

      Suomalaistutkijat aikovat selvittää laittoman päihteen vaikutusta masentuneen aivoihin – eettinen lautakunta puoltaa, ja psykedeelikin on jo valmiina

    10. 10

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    4. 4

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    5. 5

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    6. 6

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    7. 7

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    8. 8

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    9. 9

      Pohjois-Korea uhkasi ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Valkoinen talo pitää puheita Trumpin julistamasta sodasta ”absurdeina”

    10. 10

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    4. 4

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää