Valikko
Kulttuuri

Samu-Jussi Koski on Suomen menestyneimpiä muotisuunnittelijoita – ja pitää muotia epäkiinnostavana asiana

Samu-Jussi Kosken perustama Samuji-muotimerkki avaa syksyllä New Yorkissa oman liikkeen. Siinä on harva suomalainen yritys onnistunut. Kuka on Koski, ja mikä on tehnyt hänestä suomalaisen muodin kärkinimen?

Heinäkuisena perjantaina Kruununhaassa Samujin myyntipäällikkö yrittää suostutella suunnittelija Samu-Jussi Koskea luopumaan. Edes jostakin!

Tarvitaanko ensi kevään mallistoon oikeasti kolmet erilaiset remmikengät neljässä eri värissä? Ja sitten vielä ainakin kahdet tennarit, erilaisia punoskenkiä ja sandaaleita sekä rivi järkeviä mustia ja ruskeita peruskenkiä?

Samujin ensi kevään mallikappaleet riippuvat rekeillä värikkäissä riveissä: veistoksellisia, vähän körttiläishenkisiä siluetteja, isoja takkeja, leveitä helmoja. Niissä on vahvoja printtikuvioita ja erikoisia italialaisia kankaita. Ikkunalaudalla makaa klassisia laukkuja ja suuria hattuja (”kreisihattuja”, sanoo Koski).

Osa vaatteista on jo siirretty sivuun: ne eivät pääse tuotantoon. Kengistä keskustellaan vielä. Hopeanvärisistä on päätetty jo luopua vartti sitten.

”Mitä, jos kuitenkin pidettäisiin ne?” Koski ehdottaa.

Näiden vaatteiden pitäisi pian mennä kaupaksi myös New Yorkissa. Syksyllä Samuji avaa oman liikkeen Manhattanille. Remonttia päästään toivon mukaan tekemään elokuussa, jotta ovet saadaan auki syyskuun lopulla, mutta suurkaupungissa aikataulut ovat eläväiset.

New Yorkissa oma liikkeensä on ny­kyään suomalaisista muotimerkeistä vain Marimekolla. Ivana Helsinki sulki New Yorkin -liikkeensä vuonna 2013. Samujin hanke on kaupallisessa mielessä isoimpia asioita, joita suomalaisessa muodissa on hetkeen tapahtunut.

”Eihän se vielä ole oikein mitään”, vähättelee Koski.

Hän myöntää kuitenkin, että oma liike on mahdollisuus esitellä Samujia amerikkalaisyleisölle vähän kokonaisvaltaisemmin. Tähän asti merkki on ollut Yhdysvaltain markkinoilla jälleenmyyjien varassa.

Kosken vuonna 2009 perustama yritys työllistää nyt 20 ihmistä. Merkkiä myydään sadassa putiikissa 22 maassa, ja yrityksen liikevaihto on 2,2 miljoonaa euroa. Monella toimialalla se on vielä vähän, mutta harva suomalainen muotimerkki pääsee tähän saakka.

Mediahuomio on ollut suurta suhteessa yrityksen kokoon. Samujin vaatteista on muodostunut viime vuosina suomalaisten naistenlehtien muotijuttujen selkäranka. Vaatteet on huomioitu myös suurissa muotilehdissä maailmalla, ja Samujin vaatteissa ovat näyttäytyneet niin Meryl Streep kuin Lena Dunhamkin.

Varsinaista haastattelua varten Koski ottaa vieraat vastaan kotonaan Porvoon ulkopuolella. Pihapiirissä on punaisen tuvan lisäksi ikivanha savusauna, pihalla retkottavat pionit.

Viime syksynä koti kasvihuoneineen, koirineen ja taideteoksineen esiteltiin Vogue-lehden verkkosivuilla: Helsinki’s Coolest Fashion Designer Opens the Door to His Country Home.

Kosken mielestä se on vähän noloa.

Käy nopeasti selväksi, että toisin kuin moni muu muotialalla, Koski ei nauti valokeilassa paistattelemisesta.

Jos Yves Saint Laurent ja Christian ­Dior vielä eläisivät, on melko varmaa etteivät he kuvailisi itseään Twitterissä Kosken tavoin keski-ikäisiksi keskiverto­miehiksi.

”Mitä muuta mä muka olen?” Koski puolustautuu huvittuneena. ”Mä olen nimenomaan sitä.”

Tässä perustiedot: 41 vuotta, syntynyt Espoossa, kasvanut Jyväskylän kyljessä Muuramessa. Valmistunut Lahden muotoiluinstituutista, työskenteli Marimekolla vuosia ennen oman yrityksen perustamista. Puoliso Ville Blåfield on toimittaja.

Mutta istutaan keittiönpöydän ääreen ja kysytään: Miten muuramelaisesta keskivertopojasta tuli muotisuunnittelija?

Käänteentekevä juttu oli tekno, vastaa Koski.

Elettiin 1990-luvun alkua, ja klubikulttuuri tuli Muurameenkin. Siihen liittyi myös pukeutuminen.

Mitä erikoisemmat vaatteet, sitä parempi. Kaikista erikoisimmat vaatteet sai istumalla itse ompelukoneen ääreen. Hikisillä klubeilla nitisi vinyyli.

”Käyttömukavuudesta viis”, Koski sanoo ja hymähtää.

Lukion jälkeen Koski muutti Helsinkiin ja haki opiskelemaan sekä Taideteolliseen että Teatterikorkeakouluun. Kun koulujen ovet eivät avautuneet, Koski teki töitä, eikä mitään glamour-töitä: R-kioskilla, Picnicissä, Pizza Hutissa, Snackyssä, niin kuin välivuotta pitävät nuoret tekevät.

Seuraavanakaan vuonna Taikin ja Teakin suhteen ei onnistanut, mutta Lahden muotoiluinstituuttiin Koski pääsi. ”Kiintiö­kundina”, Koski sanoo.

Mutta se oikea koulu oli Marimekko.

”Siellä opin oikeastaan kaiken, mitä tarvitaan tähän työhön”, Koski kertoo.

Reipas nuorimies kysyi töitä itseltään Kirsti Paakkaselta, ja pääsi Ritva Fallan ja Mika Piiraisen assistentiksi.

”Samun kanssa oli kiva työskennellä”, muistelee Falla. ”Hän kehittyi valtavasti, oli innostunut ja teki kaikki työt todella pieteetillä.”

Vuosina 2003–2009 Koski eteni assistentista Marimekon vaatepuolen taiteelliseksi johtajaksi. Samalla ”Samu-Jussi Koski for Marimekko”-niskalaput tekivät Koskesta tunnetun nimen ympäri Suomea.

Nuoreen suunnittelijaan ja tulevaan yrittäjään tekivät vaikutuksen Kirsti Paakkasen sitoutuneisuus, työmoraali ja intohimo.

”Kirsti on ihminen, joka tuli melkein ensimmäisenä töihin ja lähti viimeisenä”, Koski sanoo.

Paakkaselta Koski kertoo myös oppineensa vaalimaan huumoria töissä sekä arvostamaan kaikkia työntekijöitään tittelistä riippumatta.

Sitä, miksi hän lopulta Marimekolta lähti, ei Koski oikein halua sanoa. Tiedotteessa luki aikoinaan, että Koski halusi keskittyä omaan työskentelyynsä. Kirsti Paakkasen jäätyä eläkkeelle vuonna 2008 lähti Herttoniemestä tosin monta muutakin johtajaa.

”Ehkä niin monta vuotta on vain pitkä aika olla missä tahansa yrityksessä”, Koski vastaa. ”Ja niin kuin monella suunnittelijalla, oli minullakin aina ollut haave oman merkin tekemisestä.”

Marimekon vaikutus on ja pysyy.

”Kun olin Marimekossa, mietin usein, että what would Armi do. Sillä tavalla tiesin aina mitä tehdä”, Koski sanoo.

”Huvittavaa on, että käytän sitä edelleen.”

Ratia oli rohkea, intuitiivinen johtaja ja pr-nero, joka teki vaikutuksen ulkomaalaiseen muotiväkeen kestitsemällä vieraitaan suomalaisittain.

”Pitää olla aito eikä yrittää liikaa”, Koski sanoo.

Samujia Koski tekee itselleen uskollisesti.

Suunnittelutyötä ohjaavat materiaalit.

”Näen kauniin kankaan ja tiedän heti, mitä haluan siitä tehdä”, Koski kuvailee.

Se ei ole helpoin tapa työskennellä.

”Kestää äärettömän kauan saada näytetilkut messuilta, koska me olemme pieni yritys, ja kaikille gucceille ja pradoille lähetetään näytteet ennen meitä”, Koski kertoo.

Siinä vaiheessa, kuin kankaat on valittu, vaatteet suunniteltu, kaavat piirretty ja mallikappaleet tehty, on jo kiire saada vaatteet ajoissa kauppoihin.

Minkäänlaiseksi maestroksi Koski ei tunnustaudu.

”Minulla ei ole koskaan ollut sellaisia harhakäsityksiä itsestäni”, hän sanoo.

”Koen, etten ole parhaimmillani täydellisten avantgardististen vaatekappaleiden vaan jonkun isomman kokonaisuuden suunnittelijana. Olen halunnut luoda yrityksen, joka pärjää taloudellisesti ja jossa on työkavereita.”

Tähän asti haastattelu on ollut melko tavanomainen muotisuunnittelijan haastattelu.

”Mutta ollakseni rehellinen koen muodin tosi epäkiinnostavaksi asiaksi”, Koski sanoo sitten.

Vaatteita Koski rakastaa, kuten vaikka niitä hopeanvärisiä kenkiä, mutta pinnallista vaatemuotia ei.

Jos muotia ajattelee laajempana käsitteenä, siitä tulee kiinnostavampaa.

”Miten me leikataan hiukset, missä me käydään lomalla, miten me syödään ja miten me puhutaan – nehän ovat kaikki muotia”, Koski sanoo.

Jos mietitään tämän ajan muoti-ilmiöitä, yksi suurimpia ja pelottavimpia on populismin nousu politiikassa, Koski sanoo. Se vasta kiinnostavaa onkin.

Koski seuraa tiiviisti politiikkaa. Hänen kokemuksensa mukaan haastatteluissa muotisuunnittelijalta halutaan kuitenkin kuulla näkemyksiä vain sesongin trendeistä.

Puhutaan siis vaihteeksi hetki politiikasta.

”Suomen poliittinen keskustelu on muuttunut populismin myötä, ja me olemme antaneet sen tapahtua”, Koski sanoo.

Populistien annetaan kylvää pelkoa ja vihaa.

Heitä äänestäneitä on kuitenkin tyhmää syyttää, hän sanoo. Pitää miettiä, mistä ihmisten ahdistus johtuu.

Koski tuohtuu vähän.

”Tunteilla ratsastaminen on itsekeskeistä ja edesvastuutonta silloin, kun vastassa on ihmisiä, jotka oikeasti pelkäävät”, Koski sanoo.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Kaivattaisiin ainakin fiksuja poliitikkoja, jotka kantavat vastuunsa ja pidättäytyvät äänten kalastelusta vastakkainasettelua rakentamalla, Koski pohtii.

”Kun menen Muurameen ja tapaan vanhat koulukaverini, ei siinä ole mitään vastakkainasettelua”, Koski sanoo.

Mutta sitä on helppo rakentaa.

”Kerrotaan, että nuo ajattelevat näin ja te näin, että ne elävät tuossa kuplassa ja te tässä, että te olette tosi erilaisia ettekä te ymmärrä toisianne. Vähän ajan päästä kaikki uskovat sen.”

Kahvi on jäähtynyt politiikkakeskustelun aikana. Missä oikein olimmekaan?

Koski murtaa jään.

”Tietysti mietin, miten voi osallistua maailman parantamiseen, jos ei tee muuta kuin suunnittelee vaatteita”, hän sanoo itseironisesti.

Eikä Koskellakaan ole siihen helppoja vastauksia. Hän pyrkii kuitenkin ottamaan kantaa myös Samujin kautta. Esimerkiksi Pride-viikolla Samuji liputti sateenkaaren väreissä.

”Tuntui jopa typerältä laittaa Facebookiin sateenkaarikuva, mutta toisaalta maailma ei ole valmis. En ollenkaan ymmärrä yrityksiä, jotka eivät ottaisi kantaa sen asian puolesta”, Koski sanoo.

Asiakkailleen Samuji yrittää tarjota vaatteiden lisäksi ajateltavaa. Yritys järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa esimerkiksi kirjailija Pirkko Saisio ja muusikko Paperi-T ovat kertoneet ajatuksiaan taiteesta, yhteiskunnasta ja elämästä.

Miksi sitten tehdä vaatteita?

”Kun lähdin Marimekolta, kävin sellaista jaakobinpainia. Piti miettiä omaa suhtautumista koko tähän alaan”, Koski myöntää.

Suunnittelijaa ahdistivat vaatteiden halpatuotanto ja yritykset, jotka teeskentelevät olevansa eettisiä, vaikka teettävät vaatteensa Bangladeshissa.

”Totuus on, ettemme tarvitsisi mitään uutta pitkiin aikoihin. Kahdenkymmenen vuoden päästä voitaisiin ruveta katsomaan, tarvitsisiko maailmaan tehdä jotain”, Koski sanoo.

”Mutta vaatesuunnittelu nyt sattuu olemaan ammattini.”

Piti siis luoda sellainen yritys jonka takana voi seistä.

Vastuullisuuteen Koski pyrkii muun muassa valmistuttamalla Samujin vaatteet Kaukoidän sijaan Suomessa, Virossa, Liettuassa, Italiassa ja Portugalissa. Kankaat tulevat Italiasta ja Japanista.

Alkuperäinen suunnitelma käyttää ekosertifioituja materiaaleja on kuitenkin osoittautunut hankalaksi. Kangastehtaat ovat lopettaneet niiden valmistamisen.

”Niiden määrä on vähentynyt todella paljon sinä aikana kun Samujia on tehty”, Koski sanoo.

”Veikkaan, että siihen on vaikuttanut Euroopan taloustilanne. Yritykset eivät ole valmiita maksamaan ylimääräistä ekologisesti valmistetusta kankaasta, jossa ei ole mitään eroa tavalliseen nähden”, Koski sanoo.

Ensimmäisessä Samuji-mallistossa ekosertifioituja materiaaleja oli noin 40 prosenttia, uusissa enää noin 10 prosenttia.

Siksi ekologisuutta pitää etsiä toisaalta.

”Tuotetta pitää voida käyttää mahdollisimman pitkään. Laadun ja ulkonäön täytyy kestää aikaa. Liian trendikkäät asiat lakkaavat haluttamasta”, Koski sanoo.

Tänä keväänä Samuji ryhtyi myös antamaan alennusta uusista vaatteista asiakkaille, jotka palauttavat vanhan Samuji-vaatteen myymälään. Vaatteet on tarkoitus myydä uudelleen tai kierrättää.

”Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia siitä, missä vaatteet on tehty ja mitä niiden tekijöille on maksettu.”

Maailma muuttuu vähitellen. Mutta ei ihmiskunta edelleenkään tarvitse niin paljon uusia vaatteita kuin vaatetehtaat maailmalle sylkevät.

”Ehkä maailma joskus menee siihen, ettemme enää tee vaatteita”, Koski ehdottaa.

Mitä Koski sitten tuottaa neljänkymmenen vuoden päästä, valaistuneena ja seestyneenä design-guruna, jos ei vaatteita?

”Luulen, ettemme me lakkaa tekemästä kauniita asioita, mutta se lopputulema voi muuttua. Ehkä me tuotamme jonkinlaisia kauniita, aineettomia design-asioita.”

Samu-Jussi Koski

 41-vuotias vaatesuunnittelija.

 Opiskellut Lahden muotoiluinstituutissa sekä Firenzen Polimoda-muotikoulussa.

 Työskenteli Marimekossa vuosina 2003–2009, viimeksi sen vaatetuspuolen taiteellisena johtajana.

 Perusti Samuji-muotiyrityksen vuonna 2009. Samuji tuottaa naistenvaatteita sekä kodintuotteita. Tekes tukee Samujia New Yorkin liikkeen perustamisessa.

 Voitti Kultainen vaatepuu -palkinnon vuonna 2012.

  Tunnetaan myös Paula Norosen kanssa Ylen Summeri-ohjelmaan tekemistään Sartsa ja Timppa -sketseistä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Muoti
  • Design

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    2. 2

      Tanska siivoaa kerjäläisensä vankilaan – kahden viikon ehdottomia tuomioita jaetaan nyt ilman varoitusta

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    5. 5

      Kartta näyttää, mille alueille maahanmuutto keskittyy Suomessa – professorin mielestä hajasijoittaminen on ”periaatteessa kiva”, mutta ongelmallinen ajatus

    6. 6

      Mistä Helsingistä saa hyvännäköistä miestenmuotia? Tässä 16 erilaista kivaa kauppaa

    7. 7

      Äänestäjät saivat tahtonsa läpi: Tukholman ja Göteborgin väliä kulkeva juna nimettiin Trainy McTrainfaceksi

    8. 8

      Pullollinen olutta maksaa 30 senttiä, jos sen panee kotona – kaksiossaan ipaa tehtaileva Otto Hannikainen on osa kotiolutbuumia

    9. 9

      Torille! Monty Python -mies Michael Palin onnittelee 100-vuotiasta Suomea mahtavalla videoviestillä ja laulaa legendaarisen Finland, Finland, Finland -laulun

    10. 10

      Virolaistaiteilija aikoo seilata Helsingistä Tallinnaan veneellä, joka on tehty suomalaisten Virosta rahtaamista kaljatölkeistä – ”Ihmiset juovat ihan liikaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    2. 2

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    3. 3

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    4. 4

      Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

    5. 5

      Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

    6. 6

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    7. 7

      16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

    8. 8

      Näin stand up -koomikon brändiä suojellaan: Pikkufestivaalin ei annettu käyttää Sami Hedbergin nimeä vitsikilpailun nimessä

    9. 9

      Kartta näyttää, mille alueille maahanmuutto keskittyy Suomessa – professorin mielestä hajasijoittaminen on ”periaatteessa kiva”, mutta ongelmallinen ajatus

    10. 10

      Linkin Parkin laulaja Chester Bennington on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      11-vuotiaan Taijatuuli Louhivuoren isä joutui taposta vankilaan, ja vapauduttuaan isä tappoi uudestaan – ”Tuo mies on hulluin murhaaja, josta olen kuullut, ja mä rakastan sitä”

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Game of Thrones alkaa – Tällä jutulla pääset kartalle, mistä sarja ja päähenkilöt uudella kaudella jatkavat

    11. Näytä lisää