Valikko
Kulttuuri

Kuoliaaksi poltetun Karinin tarina ei jättänyt Saara Cantellia rauhaan – syntyi elokuva Ahvenanmaan noitavainoista

Elokuvaohjaajan mukaan koko Skandinaviaa ravistelleet noitaoikeudenkäynnit vertautuvat suoraan nykyaikaan: Neuvostoliitossa ihmiset ilmiantoivat toisiaan, nyt terroristeja jahdataan ihmisoikeuksia rikkoen

Ahvenanmaan Haraldsbyssa nähtiin kolmesataaviisikymmentä vuotta sitten, 8. elokuuta 1666, outo kulkue.

Se eteni kylästä merenrantaa kohti, ja etunenässä oli kerjäläisnainen Karin Persdotter. Häntä oltiin kuljettamassa mestaus­lavalle.

Persdotter oli edellisen talven ja kevään oikeudenkäynneissä tuomittu noituudesta kuolemaan ja sen jälkeen roviolla poltettavaksi.

Ennen teloitustaan Persdotter ilmiantoi kolmetoista muutakin naista ja aloitti näin Ruotsi-Suomen historiassa ainutlaatuisen oikeusprosessin.

Lyhyessä ajassa, ilmiannettuja vangitsemalla ja kiduttamalla, päädyttiin tunnustuksiin noituudesta ja yhteistyöstä paholaisen kanssa, ja lopulta mestattiin vielä kuusi naista lisää.

Kyseessä oli koko Skandina­vian ensimmäinen järjestelmällinen noitavaino. Ahvenanmaalta oikeudenkäynnit levisivät Ruotsin ja Suomen mantereelle. Kaikkiaan Ruotsissa teloitettiin 1660–1680 noin neljäsataa ihmistä, Suomessa 1500–1600-luvuilla vajaat sata.

Kun elokuvaohjaaja Saara Cantell törmäsi yli kymmenen vuotta sitten tähän historian episodiin, hän järkyttyi. ”Ensimmäinen ajatukseni oli, miksen ollut kuullutkaan Ahvenanmaan noitaoikeudenkäynneistä.”

Cantell (s. 1968) alkoi haalia tietoja, kartoittaa noitavainojen historiaa – ja myös miettiä, voisiko joskus käsitellä aihetta elokuvassa. Kiinnostus tarttui käsikirjoittaja Leena Virtaseen, jonka kanssa Cantell oli tehnyt televisiosarjaa.

”Aloimme haastatella histo­riantutkijoita, jotka tunsivat 1600-lukua. Ahvenanmaan maakunta-arkistosta löytyivät alkuperäiset oikeudenkäyntipöytäkirjat, ja kihlakunnantuomari Nils Psilanderin rooli alkoi näyttää merkittävältä.”

Virtanen upposi aiheeseen niin syvälle, että julkaisi 2013 ­oikeudenkäynneistä tietokirjan Noitanaisen älä anna elää. Koko ajan hän ja Cantell kehittelivät myös käsikirjoitusta pitkään näytelmäelokuvaan.

Nyt Tulen morsian on valmis, ja ensi-ilta on 9. syyskuuta. Se on kansainvälinen tuotanto, jota kuvattiin Suomen lisäksi Latviassa.

Pääosassa on 18-vuotias Tuulia Eloranta, ja tuomari Psilanderin roolissa nähdään ruotsalainen, Silta-televisiosarjassakin näytellyt Magnus Krepper.

Noitavainoista on tehty fiktiota ja draamaa ennenkin.

Suomessa Leena Lander käsitteli 1986 samoja Ahvenanmaan oikeudenkäyntejä ja Nils Psilanderia romaanissa Lankeaa pitkä varjo, ja Anneli Kanto kertoi viime vuonna Pohjanmaan vainoista pyövelin näkökulmasta. Ruotsissa esimerkiksi Jan Guillou on perehtynyt Skandinavian noitavainoihin.

Draamoista kuuluisin on yhdysvaltalaisen Arthur Millerin Tulikoe (1953), joka perustuu tositapahtumiin Massachusettsin Salemissa. Kylässä levinnyt noituuden pelko ja joukkohysteria johtivat yli kahdenkymmenen ihmisen teloitukseen 1690-luvulla.

Miller ei ikinä peitellyt sitä, että näytelmä kertoi itse asiassa kommunistivainoista Yhdysvaltain kulttuurielämässä 1950-luvulla. Hänetkin haastettiin silloin ”epäamerikkalaista toimintaa” tutkineen komitean eteen, mutta hän kieltäytyi ilmiantamasta vasemmistolaisia kollegoitaan.

Leena Lander vertasi romaanissaan tuomari Psilanderia tunteettomiin, rationaalisiin natsijohtajiin. Myös Saara Cantell näkee noitavainoissa paljon yhtymäkohtia moderniin aikaan, jopa nykyaikaan.

”Naisen asema on monella puolella maailmaa yhä sama kuin 1600-luvun Ahvenanmaalla. Neuvostoliitossa ihmiset ilmiantoivat toisiaan pelastaakseen itsensä. Ja nykyisissä terroristijahdeissa toimitaan kuin noita­oikeudenkäynneissä: tarkoitus pyhittää keinot, ihmisoikeuksien rikkomista ja kidutusta myöten.”

Prosessi, jossa ihminen pyrkii siirtämään pahan itsestään ulkopuolelleen, johonkuhun toiseen, on Cantellin mukaan ikivanha.

Nyt, kun siihen on internetin ja sosiaalisen median aikaan entistä paremmat välineet, se tuottaa tehokkaasti naisvihaa, rasismia ja muukalaisvastaisuutta.

”Meissä kaikissa on tarve olla osa laumaa, ja valitettavasti myös alttius vahvistaa sitä sulkemalla toisia lauman ulkopuolelle. Jokainen tietää senkin, miten helppoa on kiihtyä netissä eteen tulleista ’totuuksista’ ja unohtaa lähdekritiikki.”

Tulen morsiamessa pahan ulkoistamista lietsoo Nils Psilander, uusi kihlakunnantuomari, jolle noituuden hävittäminen on elämän sisältö. Hahmo on kuitenkin myös ristiriitainen.

”Ahvenanmaan noitaoikeudenkäynnit sijoittuvat aikaan, jolloin kaksi maailmaa törmäsi toisiinsa”, Cantell erittelee.

”Yhtäällä oli vanha kansanusko, sukupolvelta toiselle siirretty hiljainen tieto. Toisaalla oli puhdasoppisuutta korostava luterilaisuus.”

”Ei Psilander mikään sokea naisvihaaja ollut, vaan akateemisesti koulutettu, oikeuden­mukaisuuteen ja edistykseen pyrkivä ihminen, joka katsoi tekevänsä oikein. Elokuvassa käsitellään kuitenkin myös hänen syyllisyydentunteitaan.”

Syyllisyys on itse asiassa yksi Tulen morsiamen kantavista teemoista. Päähenkilö, 16-vuotias Anna päättää rakastua naimisissa olevaan mieheen ja yrittää saada tämän itselleen syyttämällä vaimoa noituudesta. Jossain vaiheessa hän ymmärtää tekonsa seuraukset ja kantaa niistä vastuun.

Saara Cantellin elokuvissa naiset ovat aina olleet etusijalla. Yleensä kyse on ollut monen sukupolven naiskohtaloiden limittymisestä, kuten elokuvissa Kohtaamisia (2009) ja Tähtitaivas talon yllä (2012). Lastenelokuvissa on katsottu tarkkaan pienen tytön ilmeitä, iloja ja suruja.

Tällä kertaa päähenkilönä on nuori nainen voimansa tunnossa.

”Sekin juontaa juurensa yli kymmenen vuoden taakse, kun idea oli vasta hahmottumassa. Olin silloin ärtynyt tavasta, jolla nuoret naiset esitettiin elokuvissa, sillä se ei vastannut omaa kokemustani siitä, millaista oli olla nuori.”

Cantell luki uudelleen vanhoja päiväkirjojaan ja löysi niistä hillitöntä itsetuntoa ja itsekeskeisyyttä.

”Interraililla 17-vuotiaana olimme tyttökaverini kanssa menneet ensimmäisen luokan vaunuun, jossa vaadittiin lisämaksua. Aloimme kovaan ­ääneen kysellä, kuka voisi auttaa, ja kohta jostain nousikin herrasmies, joka mielellään kustansi matkamme. Kun luin kuvausta tästä keski-iässä, olin ­aivan häkeltynyt silloisesta itsevarmuudestani.”

Tätä tunnetta ei löytynyt 2000-luvun alun elokuvista. ”Tilalla oli tyttöjen kasvutarinoiksi puettuja keski-ikäisten miesten onanointifantasioita, kuten kriitikko Kati Sinisalo asian on ilmaissut”, Cantell sanoo.

”Edelleenkin seksi näyttäytyy valkokankaalla liian usein hyväksikäyttönä tai jopa raiskaamisena. Missä on naisen halu, iloinen seksi?”

Tulen morsiamen historiallinen kehys antoi mahdollisuuden kertoa myös tästä. Nuori Anna on aktiivinen ja aloitteellinen niin rakkaudessaan kuin muissakin valinnoissaan – siitä huolimatta, että hän toimii pääosin hormonihuumassa ja että tarina on myös täynnä murhetta.

Elokuvaprosessin edetessä hahmo herätti paljon vastalauseita, Cantell kertoo. ”Nuorta, tietoisesti väärin tekevää naista pidettiin jopa vastenmielisenä ja mahdottomana päähenkilöksi. Käsikirjoituksen lukijoiden tuntui olevan helpompi samastua tarinan mieshenkilöihin.”

Annassa kiteytyy kuitenkin se, mikä on aina kiinnostanut Cantellia elokuvaohjaajana: ”Haluan kuvata, miten ihmisestä tulee se, mikä hän on. Mitä hän valitsee elämässä itse, mikä istutetaan muualta?”

Siitä, mistä 1600-luvun Ahvenanmaalla naisia vangittiin, kidutettiin ja mestattiin, eli noituudesta, Tulen morsian antaa yllättävän monipuolisen kuvan.

Oikeudenkäynneissä karjataiat ja lemmenloitsut hallinneita naisia syytettiin liitosta paholaisen kanssa. Taustalla oli kuitenkin perimätieto, jota siirrettiin äidiltä tyttärelle. ”Noituus” oli monille elinkeino, samoin kanava itseilmaisuun ja voiman kokemiseen.

Ensimmäinen teloitettu eli Karin Persdotter oli ilmeisesti epileptikko, joka osasi hyödyntää sairauttaan eli esiintyä selvä­näkijänä ja tarinankertojana. Tulen morsiamessa Annan kasvattiäiti Valpuri on kylän parantaja, kätilö ja abortintekijä. Lisäksi hän uskaltaa uhmata miehistä hallintoa ja kaksinaismoraalia.

Tämäkin on taattua Cantellia. Hän ei ole ikinä peitellyt feminismiään.

”Olen kasvanut lapsesta asti humaaniin ja tasa-arvoa korostavaan maailmankuvaan. Kun on tullut tietoiseksi vallitsevista rakenteista, se vaikuttaa siihen, miten elämää ja ihmisiä havainnoi.”

Tänä kesänä kuvataan uutta Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen -elokuvaa, eikä sitäkään voi tehdä miettimättä sukupuolikonventioita.

”Jos tarinassa on kaksi rakennusmiestä, ovatko ne välttämättä miehiä? Toinen voi olla nainen tai vaikka molemmat.”

Saara Cantell

 Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja, s. 1968.

 Aloitti lyhytelokuvien tekijänä ja myös väitteli aiheesta 2011 Aalto-yliopistossa.

 Ensimmäinen koko illan elokuva Unna ja Nuuk (2006), sen jälkeen viisi muuta: Kohtaamisia (2009), Tähtitaivas talon yllä (2012), Ainoat oikeat (2013), Onneli ja Anneli (2014) ja Onnelin ja Annelin talvi (2015).

 Elokuvia on palkittu kotimaisilla ja ulkomaisilla festivaaleilla, ja 2010 Cantell sai elokuvataiteen valtionpalkinnon.

 Tänä kesänä teossa Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen -elokuva.

 Suunnitteilla tieteiselokuva, samoin oppikirja elokuvanäyttelemisestä.

 Tulen morsiamen ensi-ilta on 9. syyskuuta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Elokuvat
  • Ahvenanmaa
  • Vainoaminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Vain 11 prosenttia synnyttää ilman kipulääkkeitä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Lauri Markkasen suuri ilta kääntyi draamaksi – Minnesota Timberwolves varasi, kaupattiin kuitenkin heti Chicago Bullsiin

    3. 3

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    4. 4

      Suomi on alkoholipolitiikaltaan jo nyt ”varoittava esimerkki” Pohjoismaissa – ruotsalaisasiantuntijan on mahdoton ymmärtää hallituksen lakiuudistus­kaavailua

    5. 5

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    6. 6

      Oikeus kielsi naisia syrjineen käytännön israelilaisen lentoyhtiön lennoilla – naisia ei saa enää pyytää vaihtamaan paikkaa ääriuskovaisten miesten vaatimuksesta

    7. 7

      Presidentti Martti Ahtisaari paljastaa HS:n syntymäpäivä­haastattelussa kolme henkilöä, jotka ovat vaikuttaneet häneen eniten – yksi heistä on suomalainen

    8. 8

      Espoolaisnuoret varastivat 14-vuotiaan repusta avaimet ja tunkeutuivat tyhjään kotiin – asunnossa riehuttiin ja tietokone murskattiin kirveellä

    9. 9

      Teemu Selänne korotettiin Suomessa sankariksi, jota ei voi kritisoida ja joka voi sanoa olevansa ”hauskalla tavalla sovinisti”

    10. 10

      HS ilmestyy tänään digitaalisena: Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – HS Aamussa tämä ja yli 30 muuta juttua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    2. 2

      Teemu Selänne korotettiin Suomessa sankariksi, jota ei voi kritisoida ja joka voi sanoa olevansa ”hauskalla tavalla sovinisti”

    3. 3

      13-vuotias tyttö raiskattiin parkkihallissa Keravalla, tekijällä myös muita teiniuhreja – oikeus antoi kolme ja puoli vuotta vankeutta

    4. 4

      Vain 11 prosenttia synnyttää ilman kipulääkkeitä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    5. 5

      Espoolaisnuoret varastivat 14-vuotiaan repusta avaimet ja tunkeutuivat tyhjään kotiin – asunnossa riehuttiin ja tietokone murskattiin kirveellä

    6. 6

      Tunteet voittivat järjen ja 51 vuoden ikäeron, kun Erika ja Danny löysivät toisensa – ”Aina tämä elämä ei mene niin kuin olisi itse käsikirjoittanut”

    7. 7

      Lauri Markkasen suuri ilta kääntyi draamaksi – Minnesota Timberwolves varasi, kaupattiin kuitenkin heti Chicago Bullsiin

    8. 8

      Mies tappoi vanhuksen Puotilassa, jäi hovioikeudessakin ilman rangaistusta – tekijä esiintyi samana kesänä musiikkivideolla

    9. 9

      Ritva Elomaan paluu perussuomalaisiin nakertaa hallituksen enemmistöä – Nyt käydään sotaa edustajien sieluista

    10. 10

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    2. 2

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Masennus ei ole vain sitä, että maataan sängyssä – me masentuneet koemme syyllisyyttä

    5. 5

      Näin kasvatat hyväkäytöksisen lapsen – Ranskassa jokainen lapsi osaa tervehtiä kohteliaasti

    6. 6

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    7. 7

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    8. 8

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää