Valikko
Kulttuuri

Kuoliaaksi poltetun Karinin tarina ei jättänyt Saara Cantellia rauhaan – syntyi elokuva Ahvenanmaan noitavainoista

Elokuvaohjaajan mukaan koko Skandinaviaa ravistelleet noitaoikeudenkäynnit vertautuvat suoraan nykyaikaan: Neuvostoliitossa ihmiset ilmiantoivat toisiaan, nyt terroristeja jahdataan ihmisoikeuksia rikkoen

Ahvenanmaan Haraldsbyssa nähtiin kolmesataaviisikymmentä vuotta sitten, 8. elokuuta 1666, outo kulkue.

Se eteni kylästä merenrantaa kohti, ja etunenässä oli kerjäläisnainen Karin Persdotter. Häntä oltiin kuljettamassa mestaus­lavalle.

Persdotter oli edellisen talven ja kevään oikeudenkäynneissä tuomittu noituudesta kuolemaan ja sen jälkeen roviolla poltettavaksi.

Ennen teloitustaan Persdotter ilmiantoi kolmetoista muutakin naista ja aloitti näin Ruotsi-Suomen historiassa ainutlaatuisen oikeusprosessin.

Lyhyessä ajassa, ilmiannettuja vangitsemalla ja kiduttamalla, päädyttiin tunnustuksiin noituudesta ja yhteistyöstä paholaisen kanssa, ja lopulta mestattiin vielä kuusi naista lisää.

Kyseessä oli koko Skandina­vian ensimmäinen järjestelmällinen noitavaino. Ahvenanmaalta oikeudenkäynnit levisivät Ruotsin ja Suomen mantereelle. Kaikkiaan Ruotsissa teloitettiin 1660–1680 noin neljäsataa ihmistä, Suomessa 1500–1600-luvuilla vajaat sata.

Kun elokuvaohjaaja Saara Cantell törmäsi yli kymmenen vuotta sitten tähän historian episodiin, hän järkyttyi. ”Ensimmäinen ajatukseni oli, miksen ollut kuullutkaan Ahvenanmaan noitaoikeudenkäynneistä.”

Cantell (s. 1968) alkoi haalia tietoja, kartoittaa noitavainojen historiaa – ja myös miettiä, voisiko joskus käsitellä aihetta elokuvassa. Kiinnostus tarttui käsikirjoittaja Leena Virtaseen, jonka kanssa Cantell oli tehnyt televisiosarjaa.

”Aloimme haastatella histo­riantutkijoita, jotka tunsivat 1600-lukua. Ahvenanmaan maakunta-arkistosta löytyivät alkuperäiset oikeudenkäyntipöytäkirjat, ja kihlakunnantuomari Nils Psilanderin rooli alkoi näyttää merkittävältä.”

Virtanen upposi aiheeseen niin syvälle, että julkaisi 2013 ­oikeudenkäynneistä tietokirjan Noitanaisen älä anna elää. Koko ajan hän ja Cantell kehittelivät myös käsikirjoitusta pitkään näytelmäelokuvaan.

Nyt Tulen morsian on valmis, ja ensi-ilta on 9. syyskuuta. Se on kansainvälinen tuotanto, jota kuvattiin Suomen lisäksi Latviassa.

Pääosassa on 18-vuotias Tuulia Eloranta, ja tuomari Psilanderin roolissa nähdään ruotsalainen, Silta-televisiosarjassakin näytellyt Magnus Krepper.

Noitavainoista on tehty fiktiota ja draamaa ennenkin.

Suomessa Leena Lander käsitteli 1986 samoja Ahvenanmaan oikeudenkäyntejä ja Nils Psilanderia romaanissa Lankeaa pitkä varjo, ja Anneli Kanto kertoi viime vuonna Pohjanmaan vainoista pyövelin näkökulmasta. Ruotsissa esimerkiksi Jan Guillou on perehtynyt Skandinavian noitavainoihin.

Draamoista kuuluisin on yhdysvaltalaisen Arthur Millerin Tulikoe (1953), joka perustuu tositapahtumiin Massachusettsin Salemissa. Kylässä levinnyt noituuden pelko ja joukkohysteria johtivat yli kahdenkymmenen ihmisen teloitukseen 1690-luvulla.

Miller ei ikinä peitellyt sitä, että näytelmä kertoi itse asiassa kommunistivainoista Yhdysvaltain kulttuurielämässä 1950-luvulla. Hänetkin haastettiin silloin ”epäamerikkalaista toimintaa” tutkineen komitean eteen, mutta hän kieltäytyi ilmiantamasta vasemmistolaisia kollegoitaan.

Leena Lander vertasi romaanissaan tuomari Psilanderia tunteettomiin, rationaalisiin natsijohtajiin. Myös Saara Cantell näkee noitavainoissa paljon yhtymäkohtia moderniin aikaan, jopa nykyaikaan.

”Naisen asema on monella puolella maailmaa yhä sama kuin 1600-luvun Ahvenanmaalla. Neuvostoliitossa ihmiset ilmiantoivat toisiaan pelastaakseen itsensä. Ja nykyisissä terroristijahdeissa toimitaan kuin noita­oikeudenkäynneissä: tarkoitus pyhittää keinot, ihmisoikeuksien rikkomista ja kidutusta myöten.”

Prosessi, jossa ihminen pyrkii siirtämään pahan itsestään ulkopuolelleen, johonkuhun toiseen, on Cantellin mukaan ikivanha.

Nyt, kun siihen on internetin ja sosiaalisen median aikaan entistä paremmat välineet, se tuottaa tehokkaasti naisvihaa, rasismia ja muukalaisvastaisuutta.

”Meissä kaikissa on tarve olla osa laumaa, ja valitettavasti myös alttius vahvistaa sitä sulkemalla toisia lauman ulkopuolelle. Jokainen tietää senkin, miten helppoa on kiihtyä netissä eteen tulleista ’totuuksista’ ja unohtaa lähdekritiikki.”

Tulen morsiamessa pahan ulkoistamista lietsoo Nils Psilander, uusi kihlakunnantuomari, jolle noituuden hävittäminen on elämän sisältö. Hahmo on kuitenkin myös ristiriitainen.

”Ahvenanmaan noitaoikeudenkäynnit sijoittuvat aikaan, jolloin kaksi maailmaa törmäsi toisiinsa”, Cantell erittelee.

”Yhtäällä oli vanha kansanusko, sukupolvelta toiselle siirretty hiljainen tieto. Toisaalla oli puhdasoppisuutta korostava luterilaisuus.”

”Ei Psilander mikään sokea naisvihaaja ollut, vaan akateemisesti koulutettu, oikeuden­mukaisuuteen ja edistykseen pyrkivä ihminen, joka katsoi tekevänsä oikein. Elokuvassa käsitellään kuitenkin myös hänen syyllisyydentunteitaan.”

Syyllisyys on itse asiassa yksi Tulen morsiamen kantavista teemoista. Päähenkilö, 16-vuotias Anna päättää rakastua naimisissa olevaan mieheen ja yrittää saada tämän itselleen syyttämällä vaimoa noituudesta. Jossain vaiheessa hän ymmärtää tekonsa seuraukset ja kantaa niistä vastuun.

Saara Cantellin elokuvissa naiset ovat aina olleet etusijalla. Yleensä kyse on ollut monen sukupolven naiskohtaloiden limittymisestä, kuten elokuvissa Kohtaamisia (2009) ja Tähtitaivas talon yllä (2012). Lastenelokuvissa on katsottu tarkkaan pienen tytön ilmeitä, iloja ja suruja.

Tällä kertaa päähenkilönä on nuori nainen voimansa tunnossa.

”Sekin juontaa juurensa yli kymmenen vuoden taakse, kun idea oli vasta hahmottumassa. Olin silloin ärtynyt tavasta, jolla nuoret naiset esitettiin elokuvissa, sillä se ei vastannut omaa kokemustani siitä, millaista oli olla nuori.”

Cantell luki uudelleen vanhoja päiväkirjojaan ja löysi niistä hillitöntä itsetuntoa ja itsekeskeisyyttä.

”Interraililla 17-vuotiaana olimme tyttökaverini kanssa menneet ensimmäisen luokan vaunuun, jossa vaadittiin lisämaksua. Aloimme kovaan ­ääneen kysellä, kuka voisi auttaa, ja kohta jostain nousikin herrasmies, joka mielellään kustansi matkamme. Kun luin kuvausta tästä keski-iässä, olin ­aivan häkeltynyt silloisesta itsevarmuudestani.”

Tätä tunnetta ei löytynyt 2000-luvun alun elokuvista. ”Tilalla oli tyttöjen kasvutarinoiksi puettuja keski-ikäisten miesten onanointifantasioita, kuten kriitikko Kati Sinisalo asian on ilmaissut”, Cantell sanoo.

”Edelleenkin seksi näyttäytyy valkokankaalla liian usein hyväksikäyttönä tai jopa raiskaamisena. Missä on naisen halu, iloinen seksi?”

Tulen morsiamen historiallinen kehys antoi mahdollisuuden kertoa myös tästä. Nuori Anna on aktiivinen ja aloitteellinen niin rakkaudessaan kuin muissakin valinnoissaan – siitä huolimatta, että hän toimii pääosin hormonihuumassa ja että tarina on myös täynnä murhetta.

Elokuvaprosessin edetessä hahmo herätti paljon vastalauseita, Cantell kertoo. ”Nuorta, tietoisesti väärin tekevää naista pidettiin jopa vastenmielisenä ja mahdottomana päähenkilöksi. Käsikirjoituksen lukijoiden tuntui olevan helpompi samastua tarinan mieshenkilöihin.”

Annassa kiteytyy kuitenkin se, mikä on aina kiinnostanut Cantellia elokuvaohjaajana: ”Haluan kuvata, miten ihmisestä tulee se, mikä hän on. Mitä hän valitsee elämässä itse, mikä istutetaan muualta?”

Siitä, mistä 1600-luvun Ahvenanmaalla naisia vangittiin, kidutettiin ja mestattiin, eli noituudesta, Tulen morsian antaa yllättävän monipuolisen kuvan.

Oikeudenkäynneissä karjataiat ja lemmenloitsut hallinneita naisia syytettiin liitosta paholaisen kanssa. Taustalla oli kuitenkin perimätieto, jota siirrettiin äidiltä tyttärelle. ”Noituus” oli monille elinkeino, samoin kanava itseilmaisuun ja voiman kokemiseen.

Ensimmäinen teloitettu eli Karin Persdotter oli ilmeisesti epileptikko, joka osasi hyödyntää sairauttaan eli esiintyä selvä­näkijänä ja tarinankertojana. Tulen morsiamessa Annan kasvattiäiti Valpuri on kylän parantaja, kätilö ja abortintekijä. Lisäksi hän uskaltaa uhmata miehistä hallintoa ja kaksinaismoraalia.

Tämäkin on taattua Cantellia. Hän ei ole ikinä peitellyt feminismiään.

”Olen kasvanut lapsesta asti humaaniin ja tasa-arvoa korostavaan maailmankuvaan. Kun on tullut tietoiseksi vallitsevista rakenteista, se vaikuttaa siihen, miten elämää ja ihmisiä havainnoi.”

Tänä kesänä kuvataan uutta Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen -elokuvaa, eikä sitäkään voi tehdä miettimättä sukupuolikonventioita.

”Jos tarinassa on kaksi rakennusmiestä, ovatko ne välttämättä miehiä? Toinen voi olla nainen tai vaikka molemmat.”

Saara Cantell

 Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja, s. 1968.

 Aloitti lyhytelokuvien tekijänä ja myös väitteli aiheesta 2011 Aalto-yliopistossa.

 Ensimmäinen koko illan elokuva Unna ja Nuuk (2006), sen jälkeen viisi muuta: Kohtaamisia (2009), Tähtitaivas talon yllä (2012), Ainoat oikeat (2013), Onneli ja Anneli (2014) ja Onnelin ja Annelin talvi (2015).

 Elokuvia on palkittu kotimaisilla ja ulkomaisilla festivaaleilla, ja 2010 Cantell sai elokuvataiteen valtionpalkinnon.

 Tänä kesänä teossa Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen -elokuva.

 Suunnitteilla tieteiselokuva, samoin oppikirja elokuvanäyttelemisestä.

 Tulen morsiamen ensi-ilta on 9. syyskuuta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Elokuvat
  • Ahvenanmaa
  • Vainoaminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    2. 2

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Trump: Minulla on tarvittaessa ”täydelliset armahdusvaltuudet” – tutkijat kyseenalaistavat

    5. 5

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    6. 6

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    7. 7

      Seksi kannattaa sijoituksena, lupaa Väestöliitto – ”Ehkä kaikkea ei pitäisi yrittää mitata rahassa”, vastaa ekonomisti

    8. 8

      Willehardt Gröhn, 18, rakentaa näyttäviä pyöriä, koska haluaa jotain, mitä muilla ei ole – pyöräbuumin villitsemissä kaupungeissa pyörä on muotiasuste

    9. 9

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    10. 10

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    3. 3

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    4. 4

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    5. 5

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    6. 6

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    7. 7

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    10. 10

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    10. 10

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Pyöristä tunnettu Helkama polki satavuotiaaksi sotien ja lamojen läpi – nyt emo­yhtiöitä johtaa neljännen sukupolven Helkama ja Jopon sisar
    3. Yle: Näyttelijä ja tanssija Fred Negendanck on kuollut
    4. Pitseria syttyi tuleen Raahessa – pelastuslaitos evakuoi kerrostalon asukkaat
    5. Tunti sitten
    6. Seksi kannattaa sijoituksena, lupaa Väestöliitto – ”Ehkä kaikkea ei pitäisi yrittää mitata rahassa”, vastaa ekonomisti
    7. Maahanmuutto kuumentaa tunteita Uuden-Seelannin parlamenttivaalien alla – Suomalainen Inkeri Räinä, 25, odottaa pikkukylässä päätöstä viisumista, joka antaisi hänelle mahdollisuuden jäädä pysyvästi saarivaltioon
    8. Joensuun keskustasta löytyneen vainajan henkilöllisyys todennäköisesti selvillä – varmistuu oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa ensi viikolla
    9. Poliisi löysi kahdeksan kuollutta rekan kontista Teksasissa – NYT: Kaksi kuolleista lapsia
    10. Isis-taistelijaksi epäilty saksaistyttö voi joutua oikeuteen Saksassa – Viranomaiset vahvistavat, että Irakista löytynyt 16-vuotias on ”Linda W”
    11. ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946
    12. 2 tuntia sitten
    13. Ämpäriin sopii niin marja, oksennus kuin mäntysuopakin, ja nyt suomalaisen ämpäriunelman luojat kertovat, miksi ilmaisia muovisankoja jonotetaan
    14. Näytä lisää