Valikko
Kulttuuri    |   Essee

Miho, wallah ja snuffi ovat slangin trendisanoja – kielentutkija ihmettelee väitteitä väärästä kielestä

Heikki Paunonen ihmettelee, miksi moni haluaa tuomita nykynuorten kielen ”vääräksi slangiksi”. Se on kuin kieltäisi oikeuden stadilaisuuteen, Paunonen kirjoittaa slangin muuttumista käsittelevässä esseessään.

Katkelma aidosta stadilaisten lukiokundien keskustelusta talvelta 2016:

”Mä en pääse ens lauantain krebaa ku mä meen fouksien kans landelle. Onks teil hyvät gemssit tulossa?”

”Ihan ok, mut mites sul meni eilen? Pääsitsä bängii sitä mihoo vai pitiks fäppää?”

”Hommat oli kyl hyvin handussa. Tänää pitäs mennä viel gymille. Mä oon ruvennu bulkkaa, nii et sais semisti lisää geinssii.”

”Hah! Ei noi sun siimat kasva koskaa! Keskity vaan niiden mihojen jahimiseen.”

Vertailukohdaksi samanikäisten stadilaisten kundien vuoropuhelu vuodelta 1909:

”Onks sul röökiä?”

”Ei, mut me slumppaamaa. Mä snutasin broidilta fimtsikan tänä aamuna.”

”Jeest! Mennää sitte spilkkaamaa kun Tillikka tulee.”

”Jeh! Mul on bussi sandkryypari. Tiedäks, mull oli eilen vähä stydin veka savamaga mut mä mistasin sen Entsikalle.”

”No, saatha sä uuden ku tokkaat ryskarin sporiksen alle tai duunaat gatarilla.”

”Ei gatarilla tu vekaa.”

”No, sä saat mult yhden oikeen vernan, ku meet dilkkaamaa mun edestä Tyäsiä.”

Näiden kahden dialogin välillä on yli sata vuotta. Ensimmäisen aiheena ovat juhliminen, tytöt ja kuntosali, jälkimmäisessä taas pelinapit, joita käytettiin Stadin kansallispelissä, skrubussa. Siinä heitettiin virkapukujen metallinappeja kuoppaan, skrubuun.

Vuoropuheluista näkee hyvin sen, että Stadin slangi on aina ollut jo sanastonsa perusteella oma kieli, ei suomen tai ruotsin kielen murre.

Kaikki elävät kielet muuttuvat, mutta muutokset ovat yleensä niin hitaita, etteivät puhujat itse juuri huomaa niitä. Stadin slangi on kuitenkin aina ollut kuin nopeutettu elokuva. Se johtuu slangin luonteesta: slangi on ikäryhmäkieli.

Jokainen puhujapolvi luo nuoruusvuosinaan oman Stadin slanginsa, jossa yhdistyvät vanhat ja uudet ainekset. Vaikka slangi muuttuu, yksittäisten puhujien slangi ei iän mukana yleensä merkittävästi muutu. Kun vanhat kundit ja friidut tapaavat toisensa, he puhuvat ikäpolvensa slangia.

Ei olekaan ihme, jos muutokset Stadin slangissa panevat sen puhujien pään pyörälle: eihän tämä nykynuorten slangi ole ollenkaan samaa kuin se, mitä itse opin nuoruudessani. Ei, se ei todellakaan ole samaa, mutta ei nykyisten kuusikymppisten stadilaistenkaan slangi ole sitä, mitä 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa puhuttiin.

Ensimmäinen Stadin slangin sanakokoelma on Eerikki Meriluodon Sakilaisen sanakirja, joka julkaistiin pilalehti Kurikassa 1914. Siinä on noin 400 sanaa. Todellisuudessa slangiin kuului jo tuolloin moninkertainen määrä sanoja, mutta listaa voi käyttää vertailupohjana.

Meriluodon sanoista nykynuorille stadilaisille on tuttuja noin 70 eli vajaat kaksikymmentä prosenttia: esimerkiksi aplari, bisse (olut), botski, bökat, dokaa, duunaa, dyykkaa, fatsi ja faija, fillari, fyllassa (humalassa), fyrkka ja hinta (raha), joraa, kiva, koisaa, leffa, mutsi, peffa, simmarit, snadi, spuglaa, spåra sekä Stadi, Hagis, Sörkka ja Tölikka. Nämä kaikki kuuluvat yhä Stadin slangin keskeiseen sanastoon.

Mutta läheskään kaikki Meriluodon sanat eivät ole tuttuja vanhimmillekaan, 1920- tai 1930-luvulla syntyneille stadilaisille. Jo ennen heitä käytöstä ovat jääneet muun muassa sanat glunnaa (katsella), lyrkkaa (kurkistella), hiivaa ja törrää (varastaa), kekäle (puukko), fyöna, koli ja kosso (raha), nappijumala (saituri), pitsillä (ilman rahaa ja asuntoa), sminkut (vaihtokaupassa saadut huonommat vaatteet), survaa (pelätä), stibari (tyttö) ja tobi (maalainen).

Kaksi vuotta sitten minä sekä dosentti Terhi Ainiala ja lehtori Minna Harmanen keräsimme Stadin Slangi ry:n ja Kotimaisten kielten keskuksen kanssa helsinkiläisissä kouluissa laajan slangiaineiston, jonka perusteella teemme nyt tutkimusta slangin muuttumisesta.

Kiintoisaa kyllä, aineistossa näkyy vahvasti vanhan slangin kova ydinaines, joka on säilynyt osana keskeistä slangisanastoa yli sata vuotta. Toisaalta jokainen sukupolvi on jättänyt slangiin jälkensä. Esimerkiksi tavallisimpia rahaa tarkoittavia sanoja ovat vuoden 2014 aineistossa massi, fyrkka, mani, hillo, fyffe, kahiseva, käshi, pätäkkä, paalu ja tuohi. Viisi yleisintä poliisista käytettyä sanaa ovat kyttä, sinivuokko, fobba, pollari ja jepari. Fobba on saatu tunnetun nettipoliisin Marko Forssin nimestä.

Muutamista aihepiireistä Stadin slangissa on poikkeuksellisen paljon synonyymeja. Yksi suosikkiaihe on aina ollut tyttö, niin myös 2014. Yleisimpiä sanoja uudessa aineistossa olivat muija, likka, gimma, tytsy, ämmä, friidu, bööna, pimu, mimmi, kimuli, giltsi, bitch, tyty, misu, horo ja pissis. Uusia johdoksia olivat muun muassa muidu, muikki ja muikkeli sekä tytterö, tytsyli ja tytsykkä. Miho-sanaa ei tässä aineistossa vielä havaittu, sillä se tuli slangissa käyttöön vasta viime syksynä. Se on lyhennelmä sanasta minihoro.

Stadin slangi, kuten kaikki kielet, on sidoksissa yhteisöön, jossa sitä käytetään. Kun yhteisössä tapahtuu muutoksia, ne heijastuvat kieleen.

Uudet alakulttuurit ovat tuoneet slangiin paljon uusia sanoja. Jo 1950- ja 1960-luvulla mutta varsinkin 1900-luvun loppupuolelta lähtien uusia alakulttuureja on tullut runsaasti hevareista ja skeittareista irkkaajiin ja somettajiin. Lähes aina niihin liittyvät uudet sanat ovat olleet englantilaisperäisiä.

Myös nuuskan käytön yleistyminen poikien keskuudessa viime vuosina näkyy slangissa. Muutamassa vuodessa slangiin ilmaantui kymmeniä nuuskaan ja sen käyttöön liittyviä sanoja, kuten biitti, gäisi, hörö, jölli, mälli, mörkö, nuba, nöffe, paatsi, pötkö, snuffi ja snuussi, jotka kaikki tarkoittavat nuuskaa.

Slanginpuhujat ovat aina etsineet tuoreita ilmauksia entisten tilalle. Toisin kuin ”normaalissa” kielessä slangissa monet ilmaukset kuluvat nopeasti, ja niiden tilalle halutaan tuoda uusia, usein yllättäviä sanoja, kuten jo puheena ollut miho. Slangin kovan ytimen ulkopuolella onkin laajempi kehä, jolla on paljon eräänlaisia päiväperhoja, slangisanoja, jotka elävät vain hetken.

Jo vanha Stadin slangi oli sekakieli. Siinä oli aineksia monesta kielestä, varsinkin ruotsista, suomesta ja venäjästä. Olen usein esittänyt, että vanha Stadin slangi on syntynyt 1800-luvun loppupuolella Helsingin työläiskaupunginosissa. Se syntyi yhdistämään suomen-, ruotsin- ja venäjänkielisiä poikaporukoita yhdeksi joukoksi tai jengiksi.

Näyttää kuitenkin siltä, että vanhaa Stadin slangia on edeltänyt ruotsinkielisten kundien slangi. Siitä on tietoja ainakin 1880-luvulta. Vanha suomalais-ruotsalais-venäläinen Stadin slangi on kerrostunut tämän päälle. Kerrostuma tekee ymmärrettäväksi sen, että vanhassa Stadin slangissa valtaosa sanoista oli peräisin ruotsin kielestä.

Stadin slangi ei siis syntyessäänkään ollut suomen kielen murre vaan oma kielensä. Vuosikymmenien kuluessa se on ensin osin suomalaistunut, ja myöhemmin siihen on tullut yhä enemmän sanoja englannista. Viime aikoina on varsinkin Itä-Helsingin slangiin saatu jokunen sana somalistakin. Niistä näkyvin on wallah, wallah (vannon).

Melko yleinen käsitys on, että helsinkiläisten nykynuorten slangi on vain osa yleissuomalaista nuorisokieltä. On totta, että suuri osa suomalaisesta nuorisokielestä leviää netin kautta hyvin nopeasti kaikkialle Suomeen Inaria ja Utsjokea myöten. Nettikieli on kuitenkin vain osa helsinkiläisten nuorten slangia. Suurin osa heidän slangistaan syntyy yhä kaveriporukoissa kaikkialla, missä nuoret viettävät aikaansa.

Vaikka helsinkiläisten nuorten sanoista suuri osa leviää muuallekin, Stadin äijillä ja mimmeillä on paljon sanoja, joita moni ei ole edes kuullut Tampereella tai Oulussa. Esimerkiksi syömistä tarkoittavaa slangisanaa skruudaa ei tunneta kovin yleisesti Kehä III:n toisella puolella. Stadin nuorten slangi on kuitenkin edelleen Suomen slangiveturi, jonka vaikutus näkyy yleissuomalaisessa nuorisokielessä.

Viime kädessä kysymys siitä, mikä on Stadin slangia, ei ole kielellinen vaan liittyy siihen, mikä merkitys stadilaisen slangilla on hänelle itselleen.

Stadin slangi voidaan nähdä pitkänä ketjuna ruotsinkielisten kundien 1880-luvulla puhumasta slangista 2010-luvun slangiin. Vaikka slangi on muuttunut, sitä ei ole mitenkään luontevaa viipaloida osiin, joista toiset ovat ”parempia” kuin toiset. Yksittäisten puhujien slangiin saattaa tulla uusia sanoja heidän muuttuvasta ympäristöstään, mutta ydin säilyy samana, nuoruudessa opittuna, aivan samoin kuin koko Stadin slangin kova ydin on säilynyt vuosikymmenestä toiseen.

Stadin slangi on stadilaisen identiteetin kannattajana yhtä tärkeä kaikille stadilaisille. Siksi en halua ottaa – vaikka sitä usein pyydetään – sen ylituomarin roolia, joka sanoo nykynuorille, ettei heidän slanginsa ole ”oikeaa” Stadin slangia. Samalla kieltäisin heiltä oikeuden stadilaisuuteen. Kannattaa myös muistaa, että kieli, joka ei enää muutu, kuolee.

Mitä Stadin slangi sinulle siis merkitsee?

Jo edesmennyt Stadin kundi Erkki Mattsson vastasi näin: ”Ku tsitataa gamlojen kamujen kanssa ja bamlataa slangii nii tuntuu et on niitattu samaa saumaa, semmosee ku tsiikaa tän Stadin menoo samasta vinkkelistä ku mä. Slangi on stydii ku dynu. Ilman slangii mä oisin ihan orpo ja melkonen urpo.”

Parikymppinen pojanpoikani Benjamin Paunonen vastasi: ”Slangi on mun tapa ilmasta itteeni. Ilman sitä mä olisin vajaa. Mä voin ylpeenä puhua sitä ja samalla näyttää, mistä mä oon ja mistä mä tuun. Stadilaisuus on osa mua. Jokainen kaverini ja tuttuni on ylpee siitä, että on stadilainen.”

Kirjoittaja Heikki Paunonen on eläkkeellä oleva suomen kielen professori, joka tutkii edelleen Stadin slangia. Hän on julkaissut muun muassa Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000).

Essee on julkaistu alun perin HS Teema -lehden numerossa 2/2016, joka käsittelee murteita ja heimoja. Teeman voi ostaa ja siitä saa lisätietoja osoitteesta hs.fi/teema.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • suomenkieli
  • Stadin slangi
  • HS Teema

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    2. 2

      Koulun sisäilma tuhosi työntekijän terveyden – nyt vantaalaiskoulun lattian alta on löytynyt silkkaa vettä

    3. 3

      Selvitys: Putkiremontti maksaa pääkaupunkiseudulla kaksi kertaa niin paljon kuin muualla – mutta syy ei ole remonttifirmojen kiskonta

    4. 4

      Uimahallivastaava: ”Perimmäinen syy saunojen uima-asukieltoon on vain suomalainen saunakulttuuri”

    5. 5

      Louhimies eri mieltä tv-johtaja Sairasen tiukasta kritiikistä – kiista Suomen elokuvahistorian muistettavimpia

    6. 6

      Lapsettomuus on karu yllätys vanhemmaksi haluaville – ”Anna anteeksi ettei sinusta tullutkaan äitiä”

    7. 7

      Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

    8. 8

      Trumpin vävy joutuu senaatin tiedusteluvaliokunnan kuulusteluun Venäjä-yhteyksistä

    9. 9

      Suupielet halkeavat, hiukset putoavat ja väsyttää – onko kyse keväisestä vitamiinien puutteesta?

    10. 10

      Suurpalon sammutus jatkuu koko maanantain Vantaalla – ”Kuin kaatopaikka keskellä kaupunkia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    2. 2

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    3. 3

      Sunday Times: Trump ojensi Merkelille 350 miljardin euron laskun Nato-puolustuksesta

    4. 4

      Kansalaiset nousivat kesäaikakapinaan – aloite viisarien kääntelyn lopettamisesta otti huiman kirin ja menee eduskunnan käsiteltäväksi

    5. 5

      Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

    6. 6

      Kananmuna onkin terveellistä – uudet tutkimukset kumoavat tiedon kolesterolipommista

    7. 7

      Lapsettomuus on karu yllätys vanhemmaksi haluaville – ”Anna anteeksi ettei sinusta tullutkaan äitiä”

    8. 8

      Koulun sisäilma tuhosi työntekijän terveyden – nyt vantaalaiskoulun lattian alta on löytynyt silkkaa vettä

    9. 9

      Suurpalon sammutus jatkuu koko maanantain Vantaalla – ”Kuin kaatopaikka keskellä kaupunkia”

    10. 10

      Alhainen syntyvyys johtuu köyhyydestä – mieheni on yhden lapsen ja yhden aikuisen yksinhuoltaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    10. 10

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    11. Näytä lisää