Valikko
Kulttuuri    |   Essee

Miho, wallah ja snuffi ovat slangin trendisanoja – kielentutkija ihmettelee väitteitä väärästä kielestä

Heikki Paunonen ihmettelee, miksi moni haluaa tuomita nykynuorten kielen ”vääräksi slangiksi”. Se on kuin kieltäisi oikeuden stadilaisuuteen, Paunonen kirjoittaa slangin muuttumista käsittelevässä esseessään.

Katkelma aidosta stadilaisten lukiokundien keskustelusta talvelta 2016:

”Mä en pääse ens lauantain krebaa ku mä meen fouksien kans landelle. Onks teil hyvät gemssit tulossa?”

”Ihan ok, mut mites sul meni eilen? Pääsitsä bängii sitä mihoo vai pitiks fäppää?”

”Hommat oli kyl hyvin handussa. Tänää pitäs mennä viel gymille. Mä oon ruvennu bulkkaa, nii et sais semisti lisää geinssii.”

”Hah! Ei noi sun siimat kasva koskaa! Keskity vaan niiden mihojen jahimiseen.”

Vertailukohdaksi samanikäisten stadilaisten kundien vuoropuhelu vuodelta 1909:

”Onks sul röökiä?”

”Ei, mut me slumppaamaa. Mä snutasin broidilta fimtsikan tänä aamuna.”

”Jeest! Mennää sitte spilkkaamaa kun Tillikka tulee.”

”Jeh! Mul on bussi sandkryypari. Tiedäks, mull oli eilen vähä stydin veka savamaga mut mä mistasin sen Entsikalle.”

”No, saatha sä uuden ku tokkaat ryskarin sporiksen alle tai duunaat gatarilla.”

”Ei gatarilla tu vekaa.”

”No, sä saat mult yhden oikeen vernan, ku meet dilkkaamaa mun edestä Tyäsiä.”

Näiden kahden dialogin välillä on yli sata vuotta. Ensimmäisen aiheena ovat juhliminen, tytöt ja kuntosali, jälkimmäisessä taas pelinapit, joita käytettiin Stadin kansallispelissä, skrubussa. Siinä heitettiin virkapukujen metallinappeja kuoppaan, skrubuun.

Vuoropuheluista näkee hyvin sen, että Stadin slangi on aina ollut jo sanastonsa perusteella oma kieli, ei suomen tai ruotsin kielen murre.

Kaikki elävät kielet muuttuvat, mutta muutokset ovat yleensä niin hitaita, etteivät puhujat itse juuri huomaa niitä. Stadin slangi on kuitenkin aina ollut kuin nopeutettu elokuva. Se johtuu slangin luonteesta: slangi on ikäryhmäkieli.

Jokainen puhujapolvi luo nuoruusvuosinaan oman Stadin slanginsa, jossa yhdistyvät vanhat ja uudet ainekset. Vaikka slangi muuttuu, yksittäisten puhujien slangi ei iän mukana yleensä merkittävästi muutu. Kun vanhat kundit ja friidut tapaavat toisensa, he puhuvat ikäpolvensa slangia.

Ei olekaan ihme, jos muutokset Stadin slangissa panevat sen puhujien pään pyörälle: eihän tämä nykynuorten slangi ole ollenkaan samaa kuin se, mitä itse opin nuoruudessani. Ei, se ei todellakaan ole samaa, mutta ei nykyisten kuusikymppisten stadilaistenkaan slangi ole sitä, mitä 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa puhuttiin.

Ensimmäinen Stadin slangin sanakokoelma on Eerikki Meriluodon Sakilaisen sanakirja, joka julkaistiin pilalehti Kurikassa 1914. Siinä on noin 400 sanaa. Todellisuudessa slangiin kuului jo tuolloin moninkertainen määrä sanoja, mutta listaa voi käyttää vertailupohjana.

Meriluodon sanoista nykynuorille stadilaisille on tuttuja noin 70 eli vajaat kaksikymmentä prosenttia: esimerkiksi aplari, bisse (olut), botski, bökat, dokaa, duunaa, dyykkaa, fatsi ja faija, fillari, fyllassa (humalassa), fyrkka ja hinta (raha), joraa, kiva, koisaa, leffa, mutsi, peffa, simmarit, snadi, spuglaa, spåra sekä Stadi, Hagis, Sörkka ja Tölikka. Nämä kaikki kuuluvat yhä Stadin slangin keskeiseen sanastoon.

Mutta läheskään kaikki Meriluodon sanat eivät ole tuttuja vanhimmillekaan, 1920- tai 1930-luvulla syntyneille stadilaisille. Jo ennen heitä käytöstä ovat jääneet muun muassa sanat glunnaa (katsella), lyrkkaa (kurkistella), hiivaa ja törrää (varastaa), kekäle (puukko), fyöna, koli ja kosso (raha), nappijumala (saituri), pitsillä (ilman rahaa ja asuntoa), sminkut (vaihtokaupassa saadut huonommat vaatteet), survaa (pelätä), stibari (tyttö) ja tobi (maalainen).

Kaksi vuotta sitten minä sekä dosentti Terhi Ainiala ja lehtori Minna Harmanen keräsimme Stadin Slangi ry:n ja Kotimaisten kielten keskuksen kanssa helsinkiläisissä kouluissa laajan slangiaineiston, jonka perusteella teemme nyt tutkimusta slangin muuttumisesta.

Kiintoisaa kyllä, aineistossa näkyy vahvasti vanhan slangin kova ydinaines, joka on säilynyt osana keskeistä slangisanastoa yli sata vuotta. Toisaalta jokainen sukupolvi on jättänyt slangiin jälkensä. Esimerkiksi tavallisimpia rahaa tarkoittavia sanoja ovat vuoden 2014 aineistossa massi, fyrkka, mani, hillo, fyffe, kahiseva, käshi, pätäkkä, paalu ja tuohi. Viisi yleisintä poliisista käytettyä sanaa ovat kyttä, sinivuokko, fobba, pollari ja jepari. Fobba on saatu tunnetun nettipoliisin Marko Forssin nimestä.

Muutamista aihepiireistä Stadin slangissa on poikkeuksellisen paljon synonyymeja. Yksi suosikkiaihe on aina ollut tyttö, niin myös 2014. Yleisimpiä sanoja uudessa aineistossa olivat muija, likka, gimma, tytsy, ämmä, friidu, bööna, pimu, mimmi, kimuli, giltsi, bitch, tyty, misu, horo ja pissis. Uusia johdoksia olivat muun muassa muidu, muikki ja muikkeli sekä tytterö, tytsyli ja tytsykkä. Miho-sanaa ei tässä aineistossa vielä havaittu, sillä se tuli slangissa käyttöön vasta viime syksynä. Se on lyhennelmä sanasta minihoro.

Stadin slangi, kuten kaikki kielet, on sidoksissa yhteisöön, jossa sitä käytetään. Kun yhteisössä tapahtuu muutoksia, ne heijastuvat kieleen.

Uudet alakulttuurit ovat tuoneet slangiin paljon uusia sanoja. Jo 1950- ja 1960-luvulla mutta varsinkin 1900-luvun loppupuolelta lähtien uusia alakulttuureja on tullut runsaasti hevareista ja skeittareista irkkaajiin ja somettajiin. Lähes aina niihin liittyvät uudet sanat ovat olleet englantilaisperäisiä.

Myös nuuskan käytön yleistyminen poikien keskuudessa viime vuosina näkyy slangissa. Muutamassa vuodessa slangiin ilmaantui kymmeniä nuuskaan ja sen käyttöön liittyviä sanoja, kuten biitti, gäisi, hörö, jölli, mälli, mörkö, nuba, nöffe, paatsi, pötkö, snuffi ja snuussi, jotka kaikki tarkoittavat nuuskaa.

Slanginpuhujat ovat aina etsineet tuoreita ilmauksia entisten tilalle. Toisin kuin ”normaalissa” kielessä slangissa monet ilmaukset kuluvat nopeasti, ja niiden tilalle halutaan tuoda uusia, usein yllättäviä sanoja, kuten jo puheena ollut miho. Slangin kovan ytimen ulkopuolella onkin laajempi kehä, jolla on paljon eräänlaisia päiväperhoja, slangisanoja, jotka elävät vain hetken.

Jo vanha Stadin slangi oli sekakieli. Siinä oli aineksia monesta kielestä, varsinkin ruotsista, suomesta ja venäjästä. Olen usein esittänyt, että vanha Stadin slangi on syntynyt 1800-luvun loppupuolella Helsingin työläiskaupunginosissa. Se syntyi yhdistämään suomen-, ruotsin- ja venäjänkielisiä poikaporukoita yhdeksi joukoksi tai jengiksi.

Näyttää kuitenkin siltä, että vanhaa Stadin slangia on edeltänyt ruotsinkielisten kundien slangi. Siitä on tietoja ainakin 1880-luvulta. Vanha suomalais-ruotsalais-venäläinen Stadin slangi on kerrostunut tämän päälle. Kerrostuma tekee ymmärrettäväksi sen, että vanhassa Stadin slangissa valtaosa sanoista oli peräisin ruotsin kielestä.

Stadin slangi ei siis syntyessäänkään ollut suomen kielen murre vaan oma kielensä. Vuosikymmenien kuluessa se on ensin osin suomalaistunut, ja myöhemmin siihen on tullut yhä enemmän sanoja englannista. Viime aikoina on varsinkin Itä-Helsingin slangiin saatu jokunen sana somalistakin. Niistä näkyvin on wallah, wallah (vannon).

Melko yleinen käsitys on, että helsinkiläisten nykynuorten slangi on vain osa yleissuomalaista nuorisokieltä. On totta, että suuri osa suomalaisesta nuorisokielestä leviää netin kautta hyvin nopeasti kaikkialle Suomeen Inaria ja Utsjokea myöten. Nettikieli on kuitenkin vain osa helsinkiläisten nuorten slangia. Suurin osa heidän slangistaan syntyy yhä kaveriporukoissa kaikkialla, missä nuoret viettävät aikaansa.

Vaikka helsinkiläisten nuorten sanoista suuri osa leviää muuallekin, Stadin äijillä ja mimmeillä on paljon sanoja, joita moni ei ole edes kuullut Tampereella tai Oulussa. Esimerkiksi syömistä tarkoittavaa slangisanaa skruudaa ei tunneta kovin yleisesti Kehä III:n toisella puolella. Stadin nuorten slangi on kuitenkin edelleen Suomen slangiveturi, jonka vaikutus näkyy yleissuomalaisessa nuorisokielessä.

Viime kädessä kysymys siitä, mikä on Stadin slangia, ei ole kielellinen vaan liittyy siihen, mikä merkitys stadilaisen slangilla on hänelle itselleen.

Stadin slangi voidaan nähdä pitkänä ketjuna ruotsinkielisten kundien 1880-luvulla puhumasta slangista 2010-luvun slangiin. Vaikka slangi on muuttunut, sitä ei ole mitenkään luontevaa viipaloida osiin, joista toiset ovat ”parempia” kuin toiset. Yksittäisten puhujien slangiin saattaa tulla uusia sanoja heidän muuttuvasta ympäristöstään, mutta ydin säilyy samana, nuoruudessa opittuna, aivan samoin kuin koko Stadin slangin kova ydin on säilynyt vuosikymmenestä toiseen.

Stadin slangi on stadilaisen identiteetin kannattajana yhtä tärkeä kaikille stadilaisille. Siksi en halua ottaa – vaikka sitä usein pyydetään – sen ylituomarin roolia, joka sanoo nykynuorille, ettei heidän slanginsa ole ”oikeaa” Stadin slangia. Samalla kieltäisin heiltä oikeuden stadilaisuuteen. Kannattaa myös muistaa, että kieli, joka ei enää muutu, kuolee.

Mitä Stadin slangi sinulle siis merkitsee?

Jo edesmennyt Stadin kundi Erkki Mattsson vastasi näin: ”Ku tsitataa gamlojen kamujen kanssa ja bamlataa slangii nii tuntuu et on niitattu samaa saumaa, semmosee ku tsiikaa tän Stadin menoo samasta vinkkelistä ku mä. Slangi on stydii ku dynu. Ilman slangii mä oisin ihan orpo ja melkonen urpo.”

Parikymppinen pojanpoikani Benjamin Paunonen vastasi: ”Slangi on mun tapa ilmasta itteeni. Ilman sitä mä olisin vajaa. Mä voin ylpeenä puhua sitä ja samalla näyttää, mistä mä oon ja mistä mä tuun. Stadilaisuus on osa mua. Jokainen kaverini ja tuttuni on ylpee siitä, että on stadilainen.”

Kirjoittaja Heikki Paunonen on eläkkeellä oleva suomen kielen professori, joka tutkii edelleen Stadin slangia. Hän on julkaissut muun muassa Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000).

Essee on julkaistu alun perin HS Teema -lehden numerossa 2/2016, joka käsittelee murteita ja heimoja. Teeman voi ostaa ja siitä saa lisätietoja osoitteesta hs.fi/teema.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • suomenkieli
  • Stadin slangi
  • HS Teema

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    3. 3

      Perussuomalaisten Laura Huhtasaari kertoo nyt, miltä tuntuu kun puolue hajoaa – ”Haava kyllä arpeutuu”

    4. 4

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    5. 5

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    6. 6

      Punavangit odottivat teloituksia Suomenlinnan kuolemanselleissä kesällä 1918, mutta moni kuoli jo ennen tuomiota – ”Pala Suomen synkintä historiaa”

    7. 7

      Liikenteen suuri muutos on vasta edessä, mutta isoja ongelmia on yhä ratkaisematta

    8. 8

      NHL:n varaustilaisuus oli suomalaisjuhlaa – Peräti kuusi pelaajaa varattiin ensimmäisellä kierroksella, Heiskanen sai seuransa kolmantena

    9. 9

      Mökin lettujauhoista ja hellevaatekasoista voi löytyä yllätys – testaa, tunnistatko mökin yleisimmät tuholaiset

    10. 10

      Parasta lomalukemista – HS kokosi alkuvuoden 30 kiinnostavinta kirjaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    3. 3

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    4. 4

      Lauri Markkasen suuri ilta kääntyi draamaksi – Minnesota Timberwolves varasi, kaupattiin kuitenkin heti Chicago Bullsiin

    5. 5

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    6. 6

      Suomi on alkoholipolitiikaltaan jo nyt ”varoittava esimerkki” Pohjoismaissa – ruotsalaisasiantuntijan on mahdoton ymmärtää hallituksen lakiuudistus­kaavailua

    7. 7

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    8. 8

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    9. 9

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    10. 10

      Helmut Kohlin hautajaisista kehkeytyi kiusallinen draama Saksassa – entisen liittokanslerin leski ei halua puhujaksi Angela Merkeliä vaan EU:n hylkimän Unkarin pääministerin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    4. 4

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    5. 5

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    6. 6

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää