Valikko
Kulttuuri

”Kaikki se hyvä, jonka Turkka maailmaan toi, voidaan tiivistää yhteen kommenttiin” – kollegat ja tutut muistelevat ohjaajaa

Jouko Turkka oli mies, joka sai näyttelijät pyörtymään lavalle ja toimittajat vapisemaan kauhusta.

Tieto teatteripersoona Jouko Turkan kuolemasta saavutti hänen entiset kollegansa ja ystävänsä lähes kaksi viikkoa kuoleman jälkeen, ja Facebook täyttyi nopeasti mieliin jääneistä kohtaamisista teatterilegendan kanssa.

Turkka vietti viimeiset vuotensa hiljaiseloa Pirkkalassa. Hän jätti jälkeensä lämpimiä ja joskus omituisiakin muistoja.

HS keräsi anekdootteja ja kysyi niiden kertojilta luvan muiston julkaisuun.

Helsingin Sanomien muistokirjoituksen Jouko Turkasta voi lukea täältä.

Ohjaaja ja käyttäjäkokemussuunnittelija Juha Hemánus muistaa Turkan leppymättömänä neuvonantajana ja opettajana:

”Kerran juoksimme 30 asteen pakkasessa yhdessä Uimahallin majalta Tohloppiin kuvauksiin, ja perillä Turkka tarjosi minulle, ohjaajaopiskelijalleen, pullakahvit sanoen: ’Annan sulle nyt stipendin, koska tienaan enemmän kun sää.’ Kuvausten jälkeen kävimme yhdeksän miehen voimin ostamassa iltaevääksi pakastepizzaa, ja Turkka ihmetteli ominainen virne naamallaan, että ’kuinka te voitte olla naisen kanssa, joka syö kokonaisen pizzan’. Junassa Helsinkiin puhuimme Runousopista ja Alibista, mutta ennen kaikkea Nietzschestä. Teatterikouluvuosina kävimme lukemattomia puhelinkeskusteluja, joissa minä kysyin neuvoja, ja hän antoi niitä, enemmän kuin kotitarpeiksi. Turkka nimesi esikoisnäytelmäni Nekropoliksen Sikabileiksi – ’ettei tuu mitään taiteellista paskaa’.

Yleisradion kulttuuritoimittaja Tuomas Karemo sai tylyn kohtelun pyydettyään haastattelua:

”Soitin Turkalle ja pyysin haastattelua aiheesta Chaplin. Turkka aloitti pikkuhiljaa kiihtyvän monologin, joka muutaman minuutin jälkeen huipentui hurjaan huutoon, joka tuntui hajottavan luurini: ’Haistakaa v**tu koko Yleisradio!’ Harmi, kun en saanut sitä nauhalle.”

Teatteriohjaaja Esa Leskisen mielestä tärkein Jouko Turkan jättämä ohje on samankaltainen kuin Dostojevskin Karamazovin veljekset -romaanin luostarinvanhimman Zoziman antama ohje nuorelle Aljoshalle tämän hylätessä munkinkaapunsa ja lähtiessään maailmalle: ”Mene älä pelkää.”

”Oikeastaan kaikki se hyvä, jonka Turkka maailmaan ja taiteeseen toi, voidaan tiivistää yhteen hänen Mark Levengoodin haastattelussa antamaansa kommenttiin: ’Kahdesta vaihtoehdosta koetan valita aina sen, joka pelottaa enemmän.’”

Turkan sanoma tiivistyy Leskisen mielestä rohkaisuun. ”Vain ihminen, joka kykenee uskomaan johonkin, voi saada aikaan muutoksen. On otettava osaa maailmaan ja tehtävä parhaansa, tuntuipa se kuinka toivottomalta tahansa. Ilman rohkeutta ei ole elämää.”

Toimittaja Lauri Malkavaara kohtasi Jouko Turkan arkisessa ympäristössä, raitiovaunussa:

”Istuin ratikassa, ja Turkka tuli sisään etuovesta. Katsoin häntä ilmeisesti aavistuksen liian pitkään, sillä Turkka käveli luokseni, istui edessäni olevalle penkille ja kääntyi minuun päin. Hän ei sanonut mitään mutta tuijotti. Yritin katsella ratikan ikkunasta ulos. Kestin pari pysäkinväliä, mutta sitten minun oli jäätävä pois.”

Näyttelijä Juha-Pekka Mikkola uskoo Turkan eläneen taistelusta.

”Maailmojen törmäykset ja valtavat kontrastit olivat Turkan ominta aluetta, hän eli taistelusta. Hämmästelin hänen maailmaansa teininä uutisista ja televisiosta tietämättä, että tulisin työskentelemään miehen kanssa.”

Mikkola näytteli kahdessa Turun kaupunginteatterin produktiossa, jotka Jouko Turkka ohjasi.

”Menin ekaan juttuun avoimin mielin. Olin vähän alta kolmekymppinen, mutta varsin naiivi. Luulot otettiin pois saman tien. Toisessa produktiossa tuli jo kehujakin: olin milloin Warren Beatty, milloin Asko Sarkola tai Suomen Zbigniew Cybulski. Opin Turkalta paljon siitä, miten laajaa teatteri ja näytteleminen voi olla, ja paljon myös siitä, miten ihmisiä ei pidä kohdella, ja miten vainoharhaisuus voi pilata monta hyvää asiaa.”

Mikkola seurasi Turkan uraa sen loppumetreille: ”Pari vuotta sitten kävin katsomassa Kuvataideakatemian kivinäyttelyä ja pohdin, josko tämäkin on vain osa hänen suurempaa performanssiaan. Ei se tainnut olla. Ja kuitenkin oli.”

Kirjailija Anja Snellman tutustui Turkkaan Kallion kirjastossa jo lukiolaistyttönä.

”Turkka kyseli avauslauseena mielipidettäni naisten säärikarvoista. Sittemmin elimme pariinkin kertaan naapureina, käytiin joskus yhdessä luistelemassa Brakulla. Tutustuin vähän erilaiseen Jokkeen kuin se julkisuudesta ja kohu-uutisista tuttu mies. Turkka yhdessä Jussi Kylätaskun kanssa kannusti minua urani alkuvaiheessa, rohkaisi kirjoittamaan ja puhumaan suoraan, pokkuroimatta ja mielistelemättä ja vetoamatta niin sanottuihin naisellisiin keinoihin. Turkka kannusti haastamaan rohkeasti luutuneita ajatuskulkuja, kaksinaismoralismia ja teennäisyyttä. Hän soitteli säännöllisesti kommentteja kirjoihini, ja riemuitsi siitä, että olin Pelon maantieteellä saanut niin feministit kuin sovinistitkin raivostumaan. Lemmikkikaupan tytöissä hän tykkäsi siitä, miten romaanin pahis, pedofiilimies, oli kuvattu kärsiväksi ihmiseksi.”

Kallion kirjaston virkailijoiden selät jäykistyivät lievästä pelosta useammankin kerran, kun Turkka vieraili Teatterikorkeakoulun-vuosinaan kirjastossa päivittäin. Hänen vierailujaan muisteli kirjastovirkailija Marika Nikula.

”Vilkaisimme niinä vuosina iltapäivälehdet päivittäin. Näin olimme valmiina iltaisiin vierailuihin, kun kohurehtori kävi hohottamassa päivän otsikoille. Alakerran salissa kaikuva nauru muodostui tutun turvalliseksi traditioksi, eikä se häirinnyt siihen tottuneita muita asiakkaita. Eräänä iltana kirjaston ovi pamahti auki tutunkuuloisesti, ja sisään luisteli herra rehtori. Liukas kivilattiamme ei lannistanut urheilullista miestä, hän linttasi urheasti iltalehtihyllylle hohottelemaan hokkareillaan.”

Turkan oppilas, näyttelijä Pauli Poranen muistelee opettajaansa lämmöllä, vaikka välillä metodit koettelivatkin jaksamisen rajoja.

”Olin opiskellut kaksi vuotta teatterikoulussa, kun Turkka aloitti näyttelijäntyön professorina. Olin mukana hänen ensimmäisessä jutussaan nimeltä Teatterikouluun pääsy. Jumalattoman kovan fyysisen harjoittelun tuloksena syntyi komedia, jonka yleisö otti vastaan haltioituneena. Koulun päättäjäisissä sain Turkalta sadan markan stipendin. Hän antoi sen omasta pussistaan. Stipendin nimi on turkkamaisen hauska: Entisen epätoivoisen, nykyisin vaikeutensa voittaneen opiskelijan stipendi.”

Teatterikoulun jälkeen Poranen oli mukana muun muassa Turkan tv-sarjassa Kiimaiset poliisit ja näytelmässä Puotilaa hengiltä.

”Minulla oli rooli vartiointiliikkeen miehenä, jonka moottoripyörä varastettiin. Minun piti alkaa raivon vallassa etsiä moottoripyörän osia, joita muut roolihenkilöt piilottivat ympäri näyttämöä. Turkka vaati täydellistä eläytymistä ja tuli viereeni nostattamaan raivoani äärialueille. Raivosin niin kauan, että taju lähti ja pyörryin lattialle. Kun havahduin, Turkka kysyi: ’Pyörryitkö oikeasti?’ Myönsin, johon Turkka sanoi: ’Hyvä.’”

Teatteritoimittaja Suna Vuori kirjoitti Jouko Turkasta henkilöjutun Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen. Prosessi oli ikimuistoinen:

”Kuukausiliitteeseen 1998 tekemääni Jouko Turkan haastattelua on vaikea lukea – mutta eipä sitä ollut helppo tehdäkään. Haastattelutilanne painui mieleeni ikiajoiksi, kalakeittoineen kaikkineen. Jutun valmistuttua se suututti Turkan niin, että tämä huusi puhelimeeni, kunnes siitä loppui akku. Asuimme silloin Karhupuiston vastakkaisilla laidoilla, ja Turkka lupasi ’kiduttaa’ tuliaisiksi viemiäni appelsiineja tai tehdä minulle itselleni ’jotakin pahaa pimeessä puistossa’ – mutta totesi sitten lopulta, että ’kyä mää sua viälä kunnioitan’.” Jutun vuodelta 1998 voi lukea tästä linkistä.

Kirjallisuuden vientikeskus Filin johtaja Leena Majander-Reenpää ei ole unohtanut esikoiskirjailija-Turkan kosintaa.

”Pidin kirjakauppaväelle illanviettoa Otavassa syksyllä 1982. Siellä esiteltiin syksyn uusia ja tulossa olevia kirjoja. Emäntänä tervehdin vieraita ja esiintyviä kirjailijoita. Pari viikkoa aiemmin olin mennyt naimisiin Pekka Tarkan kanssa. Jouko Turkka, syksyn esikoiskirjailija, oli juoksulenkillään luvannut poiketa kertomaan Aiheista. Hänellä oli päällään nailonshortsit, hikimärkä teepaita, karvaiset sääret ja lenkkarit. Tilaisuus oli hänelle tärkeä, koska hän oli valmistautunut ajamalla partansa. Sen seurauksena poskessa oli haava ja verenvuotoa tyrehdyttämässä tuppo keltaista vessapaperia. Tervehdin Turkkaa, mihin hän vastasi: ’Kun sä eroot siitä Tarkasta, tuu Turkan muijaks’. Erosin kyllä, mutten vastannut myöntävästi tähän kosintaan.”

Muusikko ja kirjailija A. W. Yrjänälle Turkka on ollut sankari, mutta kuitenkin ristiriitainen esikuva.

”Kun muutin Helsinkiin opiskelemaan syksyllä 1986, sijoitin Turkan johonkin G. I. Gurdjieffin ja Ismon Alangon väliin tinkimättömien etsijöitten joukossa. Toisaalta en osannut hyväksyä mitään, mitä kuulin hänen opetusmenetelmistään. Kuitenkin kuvittelin ymmärtäväni, että hän haki uutta voimaa, energiaa ja näkökulmaa porvarilliseksi laantuneeseen elämänmenoon. Hän oli pelottava ja iso. Vihattu ja syljetty. 1990-luvulla huomasin käyväni samalla salilla Turkan kanssa. Opin moikkailemaan hänelle, vaihdoimme aina muutaman sanan. Yksityinen Turkka vaikutti eri mieheltä kuin television villimies. Kohtelias, vähän ujokin. Aiheita ja Häpeä ovat Turkan manifestit latteutta vastaan. Häpeä oli Turkalle tärkeä teema, suorastaan yhteisön keskeinen voimavara, vaikka negatiivinen. Turkka oli sellainen vastavirran lautturi. V*ttumainen äijä. Häpeemätön. Viisas, pöljä. Ikoni, joka rikkoi itseään järjestelmällisesti.”

Helsingin Sanomien toimittajan Saska Saarikosken muistossa ilmenee Turkan tulisempi puoli.

”Olin Akateemisessa kirjakaupassa 1990-luvulla haastattelemassa Ulf Sundqvistia, josta olin tehnyt jutun Hesarin sunnuntaisivulle. Turkka alkoi huudella yleisön joukosta Sundqvistille jotain saatanan miljonääri -läppää.”

Saarikoski muistelee yrittäneensä keventää tilannetta ja kysyneensä Turkalta: ”Mitä sinä rikas osakesijoittaja haukut työtöntä miestä?”

Takahuoneessa Saarikoski sai tuta Turkan tulistumisen: ”’Sää olet nöyryyttäny mua!’ se huusi, heitti vissyn tulemaan ja alkoi tulla itse perässä. Siinä tarvittiin aika monta ihmistä pitelemään ja rauhoittelemaan ohjaajaa.”

Itseoppinut näyttelijä Antti Reini muistaa Turkan kannustavana ja tarkkasilmäisenä näkijänä.

”Tapasimme ensimmäistä kertaa ohimennen Ylen kahvilassa. Turkka tuli koputtamaan olkapäähän ja sanoi, että ’sä olet siis se näyttelijä, joka tulee kaiken ulkopuolelta’. Hän kehui töitäni ja oli todella kannustava. Sen jälkeen tapasimme Kallion kaduilla moneenkin otteeseen ja juttelimme muustakin kuin teatterista, yleensä yhteiskunnallisista asioista, joihin Turkalla oli hienoja näkökulmia. Turkka oli hurja ja ristiriitainen persoona, mutta kyllä hänen kaltaisiaan visionäärejä tulee aina uusia. Esimerkiksi Juha Hurme ja Kristian Smeds ovat Turkan kaltaisia oman tiensä kulkijoita ja teatterin uudistajia.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuolleet

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Mikä Juha Sipilää vaivaa?” – Hallituskumppanit kummastelevat pääministerin outoja ja arvaamattomia avauksia

    2. 2

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    3. 3

      Helsinkiläinen rakennusalan opiskelija kuvaa kerrostaloja Instagramiin, brittien The Guardian -lehti ihastui

    4. 4

      Trump uhkaa taistella oman puolueensa konservatiivi­siipeä vastaan

    5. 5

      Sörnäisten rantatien kupeeseen tulossa ravintola- ja vapaa-ajan keskittymä – Tarkoitus avata jo tänä kesänä

    6. 6

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    7. 7

      Melania Trump piti harvinaisen julkisen puheen rohkeista naisista, ja Suomi oli näyttävästi esillä (tai ainakin yksi suomen kielen sana oli)

    8. 8

      HS:n toimittajat paljastavat ennen julkaisemattomia tarinoita Kansallis­teatterissa – HSTV näyttää loppuunmyydyn Musta laatikko -esityksen suorana juuri nyt

    9. 9

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    10. 10

      Radikaali rehellisyys voi muuttaa elämäsi ja tuhota parisuhteesi, mutta on sen arvoista, sanoo Tuuli Syvänen: ”Vaihtoehto on elää feikkaamalla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    2. 2

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    3. 3

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    4. 4

      Poliisin mukaan moni käännytettävä uhkailee itsemurhalla – Mitä afganistanilaiselle Rezalle tapahtui sen jälkeen, kun hän oli kiivennyt köysi kädessä Rautatientorin puuhun?

    5. 5

      Melania Trump piti harvinaisen julkisen puheen rohkeista naisista, ja Suomi oli näyttävästi esillä (tai ainakin yksi suomen kielen sana oli)

    6. 6

      Radikaali rehellisyys voi muuttaa elämäsi ja tuhota parisuhteesi, mutta on sen arvoista, sanoo Tuuli Syvänen: ”Vaihtoehto on elää feikkaamalla”

    7. 7

      Huumevalistus vie lapsilta lelut saksalaisissa päiväkodeissa – Suomalaistutkija: ”Kannattaa kokeilla kotonakin”

    8. 8

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    9. 9

      ”Mikä Juha Sipilää vaivaa?” – Hallituskumppanit kummastelevat pääministerin outoja ja arvaamattomia avauksia

    10. 10

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    8. 8

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    9. 9

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    10. 10

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    11. Näytä lisää