Valikko
Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Pitääkö taiteilijan muuttua, jos hänen ikikonstinsa tepsivät?

Fani sanoo ei, hyvän toistaminen riittää. Kriitikko sanoo kyllä, sillä yllätykset ovat lukemisen, kuuntelemisen ja katsomisen suola.

Huhtikuussa jouduin vahingossa Pave Maijasen keikalle. En halunnut, että minusta ”pidetään huolta”, saati ”lähteesi vettä”, enkä missään tapauksessa ”lähteä järvelle”. Paven hitit ovat ällöttäneet aina, rapiat 30 vuotta.

Mutta illan pääesiintyjä piti nähdä, joten yllätyslämmittelijä sai armon. Mitäpä sitä muutakaan arki-iltana Kulttuuritalon kulmilla.

Maijasen lisäksi lavalta löytyi konkarikitaristi Heikki Silvennoinen, se Kummelista tuttu punapää, sekä kaksi nuoremman polven muusikkoa, joiden nimet eivät, anteeksi vaan, jääneet mieleen.

Kyllä, Pidä huolta kuultiin, samoin Jano.

Vaikka on Maijasella kuulemma uusikin levy. ”Sitä on myyty 84 kappaletta”, Silvennoinen vitsaili välispiikissään. ”Sannin imussa.”

Nuori, suosittu Sanni ja vanha Pave nähtiin viime vuonna samassa Vain elämää -ohjelmassa.

Maijanen letkautteli Silvennoiselle takaisin. Vaikutti siltä, että heillä oli tosi hauskaa. Lisäksi molemmat soittivat vallan hyvin. Paitsi mukavan oloisia veikkoja he ovat hienoja muusikoita, aina vaan.

Nurja mieleni lämpeni kuin varkain hyväksi. Syttyisinköhän peräti yhteislaulamaan ”jär-vel-lel-lelle?” Se olisi noloa.

Pitääkö taiteilijan muuttua, jos hänen ikikonstinsa tepsivät?

Kriitikon vastaus on kyllä. Ammattilainen ei halua törmätä kerrasta toiseen samaan esitykseen saati teokseen.

Yllätykset ovat lukemisen, kuuntelemisen ja katsomisen suola. Hyvä taiteilija on näkijä ja tarjoaa jotakin sellaista, jota vastaanottaja ei ole tiennyt edes voivan olla olemassa. Hän tekee kysymyksiä, joita en itse hoksaa tehdä. Silloin tutun ja turruttavan olemassaolon seinämiin avautuu uusia ovia.

Sellainen tarjoilu herättää myös nälän uran jatkoa kohtaan: mitäköhän seuraavaksi?

Fani vastaa, että ei tarvitse muuttua. Pelkän nautinnon janoaja haluaa koko lailla saman herkun kerta toisensa jälkeen uudestaan, hän rakastaa kuin Pasi Kauniston iskelmän (1969) mies naista: ”Koskaan et muuttua saa”.

Etenkin kirjallisen viihteen suosio perustuu juuri tähän. Se, mikä oli kerran hyvää, on aina hyvää. Arto Paasilinna pysyi myyntilistojen kärjessä, koska suku tiesi, että ukki tykkää Paasilinnasta, eikä oikeastaan edes lue muuta. Miksi siis riskeerata mitään isänpäivänä saati jouluna? Lukemiseen kun kumminkin hurahtaa aikaa.

Taide muuntelee, viihde toistaa. Taide kumpuaa etsimisestä, tuntemattomuuksiin kurkottavasta ilmaisun paineesta, viihteelle on tietty tilaus. Näin helppoa tämä kulttuurin niputtelu on.

Periaatteessa.

Käytännössä on kimurantimpaa. Vaikkapa häkellyttävän tuotteliaan ja monipuolisen Günter Grassin tapauksessa – jonka esikoisromaani Peltirumpu (1959) sisälsi kuitenkin jo kaiken oleellisen hänen proosansa taiteesta. Sama juttu Timo Mukan ja Maa on syntinen laulu -debyytin (1964) kohdalla. Myöhemmin kyseisen kotimaisen klassikon kirjailija­kuva korkeintaan täydentyi.

Jollain lailla taiteilijan ominaislaatu tunkee läpi heti. Siksi alkuvaihe on usein kiintoisampi kuin laajan tuotannon pitkä häntä, vaikka tarjolla olisi laadukasta kypsää mestaruutta. Sori, Hector. Anteeksi, Martin Amis. Olen pahoillani, Pedro Almodóvar. Mielelläni seuraan urianne, mutta suuret täräykset tulivat jo aluksi.

Popmusiikin julmassa maailmassa puhutaan yhden hitin ihmeestä. Se tarkoittaa sitä, että kaikki loksahtaa kohdalleen heti, eikä enempää sanottavaa taida olla. Pitäisikö Europe-bändistä tietää muutakin kuin The Final Countdown (1986)? Trubaduuri Don McLean luritteli loputtomiin, mutta varhainen American Pie (1971) piisaa ainiaan. Muu maistuu kierrätykseltä.

Arvostellessani Juha Itkosen romaanin Ajo (HS 11.9.2014) sorruin käyttämään muotitermiä mukavuusalue. En silti tarkoittanut, että kirjailija herkuttelee teoksessaan sukunsa taannoisella trage­dialla vaan sitä, että hän käyttää siinä samoja tyyli- ja kerrontakeinoja kuin monesti aiemminkin. Musiikki soi Ajossa jälleen pakopaikkana arjen puristuksesta ja elämänunelman toteutumana.

Tarkoitin, että Itkonen teki sitä, minkä hän on jo osoittanut osaavansa. Paljon – ehkä liikaakin – lukevalle sellainen tuottaa pettymyksen, vaikka teos olisi sinänsä taidokas.

Nettipalstoilla Itkosta puolustettiin, kuten kuuluukin. Aika moni oli sillä kannalla, että kirjailija ei ainoastaan saa vaan hänen suorastaan täytyy pysyä uskollisena tavoilleen.

Mikäs siinä. Kukin lukekoon tavallaan ja perustelkoon sitten näkemyksiään.

Niitäkin on, jotka eivät koskaan kirjoita samaa kirjaa uudelleen. Se on melkoinen temppu, sillä persoonallisuutta ei voi vaihtaa kuin kameleontti väriä. Algoth Tietäväiseltä eli Algot Untolalta eli Maiju Lassilalta eli Irmari Rantamalalta ja niin edelleen se tosin kävi melko liukkaasti.

Sotaromaaneista ja Susikoira Roista tunnettu Jorma Kurvinen julkaisi salanimellä Elsa Anttila liki parikymmentä romaania, muun muassa teoksen Meikätyttö ei niiaa (1983), mutta se on jo toinen juttu, ammattikirjailijan elinkeinonharjoitusta.

Paras kotimainen esimerkki tapansa teoksesta toiseen mullistaneesta kirjailijasta on Matti Pulkkinen, joka debytoi romaanilla Ja pesäpuu itki (1977). Neljä romaania hän ehti tehdä ja viidettä, jälleen perustuksiltaan ihan erilaista kuin mikään aiempi, hän kaavaili, mutta sairaus vei voimat.

Viimeiseksi jääneen Ehdotus rakkausromaaniksi (1992) -teoksen sirpalemosaiikin massiivisuus ­uuvutti, mutta jalo pyrintö herätti kunnioitusta. Kai siksi, että taiteessa muutos on aina kiinnostavinta.

Sen tähden haalin suosikeiltani koko tuotannon.

Saksofonisti John Coltranen tapauksessa levyjä kertyy kuutisenkymmentä. Erinomaisia on monta, mutta ihmeellisintä ja merkittävintä on silti muutamassa vuodessa tapahtunut täydellinen estetiikan räjäytys: kaunissointisesta perinnepuhaltajasta melodioiden tuolle puolen, tuimimmillaan räi­keään ulvotukseen, transsiin.

Jos kuuntelee vain maineikkaimmat levyt, menettää tarinan, sen mitä tapahtui.

Edelläkävijät ovat sankareita. Mutta ei heitä tarvitse palvoa, ei edes Pablo Picassoa. Tage Danielssonin elokuvassa Picasson seikkailut (1978) Gösta Ekmanin esittämä päähenkilö kulkee 1900-luvun läpi milloin minkäkin naisen perässä ja tulee aina lyylin vaihtuessa samalla myös vaihtaneeksi paitsi omaa koko taidemaailman tyylisuuntaa tolkuttomuudesta toiseen. Ihana farssi!

En hoilannut ”järvel-lel-lel-le”. Tyydyin taputtamaan, minä raukkis.

Mutta seuraavana päivänä marssin reilusti levykauppaan ja ostin Heikki Silvennoisen 1970-luvun progebändin Tabula Rasan vinyylit. Jopa kriitikko saa tykätä ihan mistä haluaa, takapakistakin.

Tunnustan myös, että olisin pahoillani, jos ihailemani Kuutti Lavonen lopettaisi iänikuisten kasvotutkielmien piirtämisen, ja vaihtaisi johonkin ihan muuhun. Vaan olisihan se kiinnostavaa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lauantaiessee
  • kirja
  • Musiikki
  • Elokuva

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ruotsalaismedia: Näyttelijä Michael Nyqvist on kuollut

    2. 2

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    3. 3

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    4. 4

      Maailmanlaajuinen verkkohyökkäys levisi myös Suomeen – Haittaohjelmat iskeneet jo kolmella mantereella yli kymmenessä maassa

    5. 5

      Suomi ja Ruskeat tytöt mainittu! Isolla jenkkisivustolla julkaistiin pitkä juttu siitä, millaista on olla ei-valkoinen nainen Suomessa

    6. 6

      EIT: Britannian ei tarvitse ylläpitää vakavasti sairaan Charlie-vauvan elintoimintoja

    7. 7

      Mies löytyi tapettuna kotoaan Helsingissä – Poliisi epäilee erityisen raakaa murhaa

    8. 8

      Aija Särkijärvi, 90, nukkuu joskus samoissa lakanoissa neljä viikkoa – iäkkäistä huolehtivien kotihoitajien työ on muuttunut raskaammaksi ja heistä on jatkuva pula

    9. 9

      Terveystalon ja Diacorin potkuista kerrottiin juuri ennen juhannusta – ”Tietysti toivoisi, ettei perhettä yhdistävää hetkeä pilattaisi irtisanomisuutisilla”

    10. 10

      CNN veti pois Venäjä-jutun, kolme toimittajaa erosi – Trump: Vau!

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    3. 3

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    4. 4

      Liian lapsikeskeisessä liitossa kaikki häviävät – Lapsi voi olla tekosyy vältellä omia ongelmia

    5. 5

      Helsingin pormestari Jan Vapaavuori palkkasi avukseen stand up -koomikon – Kaikki pormestarien erityisavustajat ansaitsevat yli 5 000 euroa kuussa

    6. 6

      Rautatientorille on ilmoitettu jo uusia mielenosoituksia – Poliisi Suomi ensin -aktivisteille: ”Tällä porukalla ei enää Helsingissä osoiteta mieltä”

    7. 7

      Maailmanlaajuinen verkkohyökkäys levisi myös Suomeen – Haittaohjelmat iskeneet jo kolmella mantereella yli kymmenessä maassa

    8. 8

      Mies löytyi tapettuna kotoaan Helsingissä – Poliisi epäilee erityisen raakaa murhaa

    9. 9

      Aija Särkijärvi, 90, nukkuu joskus samoissa lakanoissa neljä viikkoa – iäkkäistä huolehtivien kotihoitajien työ on muuttunut raskaammaksi ja heistä on jatkuva pula

    10. 10

      CNN veti pois Venäjä-jutun, kolme toimittajaa erosi – Trump: Vau!

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    9. 9

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää