Valikko
Kulttuuri    |   Kolumni

Tästä johtuu, että ihmiset ovat nyt muutoksesta niin sekaisin – ja näin 1800-luku neuvoo, miten se korjataan

Nyt ovat murroksessa juuri ne asiat, jotka shokeerasivat uutuuksina kansaa 150 vuotta sitten, kirjoittaa Jussi Pullinen kolumnissaan.

Aloitetaan arvoituksella.

Tiedätkö, mikä keksintö tämä on: Se tekee ihmisistä laiskoja. Se panee heidät tuijottamaan zombeina hömppää. Se sitoo heidät ääreensä niin, että työt jäävät tekemättä ja marjat jäävät poimimatta.

Kyllä. Kyseessä on sanomalehti.

Katsotaanpa todistusaineistoa 1800-luvun lopulta:

”Esimerkiksi sanomalehtien tilaajista kerrottiin juttuja, joiden mukaan nimenomaan lehtien lukeminen vei taloja perikatoon, koska isännät eivät muuta enää tehneetkään kuin istuivat sisällä lehti kourassa. Nämä isännät olivat hylänneet Jumalan kutsun työhön ja antautuneet ylellisen elämän vaaroihin kohtalokkain seurauksin. Sanomalehtiä lukemalla eivät vatsat täyttyneet, ja niiden katsottiin vain vieroittavan työstä ja Jumalan sanasta", kirjoittaa Kati Mikkola SKS:n vuonna 2006 ilmestyneessä artikkelikokoelmassa Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860–1960.

Viime aikojen valossa oikea vastaus arvoitukseen olisi ollut tietysti Pokémon Go -kännykkäpeli. Pelin ilmestyessä useammissa lehdissä julkaistiin mielipidekirjoituksia, joissa ihmeteltiin virtuaalitekemistä, vaikka marjasatoa jää metsiin.

”Miksi meillä on aikaa ja mielenkiintoa pelailuun ja someviestintään mutta ei hyödyllisille, taloudellisesti tarpeellisille ja ihmistä ihmisenä kasvattaville tehtäville”, kysyttiin eräässä laajalle levinneessä kirjoituksessa.

Samankaltaisuutta? Kyllä vain.

Se ei ole ihme: Suomi on taas traumaattisen murroksen äärellä.

1800-luvun lopulla ihmiselämä muuttui käsittämättömän nopeasti.

Kansallisvaltioita rakennettiin ja lapset piti saada kouluun oppimaan, mikä ylipäänsä on tämä ”Suomi”. Teollistuminen otti ensimmäisiä askeleitaan (koneilla voitiin vaurastuttaa vastikään keksittyjä ”suomalaisia”) ja säätyjen tilalle tuli uusi sosiaalinen järjestys, luokat (jumalallisen pysyvyyden tilalle keksittiin esimerkiksi ryhmä ”työläiset”, joka saattoi ajaa omaa etuaan).

Nyt muutos on tietysti digitaalinen, mutta monella tapaa yhtä perinpohjainen. Oikeastaan murroksessa ovat juuri ne asiat, jotka shokeerasivat uutuuksina kansaa 150 vuotta sitten.

Jos Suomi 1800-luvun lopulla eli modernisaatiota, nyt se elää jonkinlaista postmodernisaatiota.

Siinä ajatus yhtenäisistä kansakunnista horjuu, kun ihmiset kiinnittyvät maiden sijasta globaaleihin heimoihin (hipsterikulttuuri, populistikulttuuri tai bisneskulttuuri). Työn muoto ja arvo järkkyvät, kun riuska rekkakuski pian korvautuu robottiautolla ja konttoristi algoritmilla. Tämä taas johtaa vanhojen luokkien horjumiseen: ylimpänä arvojärjestyksessä ovat tulevaisuudentutkijoiden visioissa ne, jotka ohjelmoivat muiden työt korvaavat koneet.

Ravisuttavin muutos on aina kulttuurinen.

Siinä missä modernisaatio loi totuutta opettavat koulut ja virastot, postmodernisaatio repii ne alas. Se korvaa yleiset totuudet yksilön valinnalla: jos ennen oikean tiedon ja oikeat arvot määritti auktoriteetti (yleensä katedrilla, yleensä mies), nyt niitä määrittävät Facebook-kaverien päivitykset.

Muutos on valtava, ja se uhkaa monia. Siksi sitä myös vastustetaan.

Tyypillinen syy epäillä 1800-luvunkin lopun muutoksia oli oman aseman vaarantuminen, kun tavat ja tekniikka muuttuivat. Vanhat kikat eivät enää tuottaneetkaan tulosta.

”Monet yksilöt, jotka huomasivat elävänsä voimakkaasti muuttuneissa olosuhteissa, havaitsivat, etteivät he enää voi toimia entiseen tapaan kekseliäinä sosiaalisina toimijoina”, tutkija Mikkola kirjoittaa. Nämä yksilöt ”pelkäsivät menettävänsä statuksensa täysinä ja kyvykkäinä toimijoina”.

Nykyisessä kansankielessä näitä "yksilöitä" kutsutaan ennemminkin ”änkyröiksi”. He ovat niitä, jotka näissä puheissa edustavat muutosvastarintaa, eivät ymmärrä tai jäivät vain jälkeen.

Tuo puhe on niin voimakasta, että runoilija Heli Laaksonen kutsui sen kritiikkiä viikonlopun HS:ssä yhdeksi nykyajan keskeisistä tabuista.

"Itseohjautuvilla autoilla liukuovista sisään älytalon sopivaksi lämmittämään huoneeseen, muisti, suuntavaisto ja yleistieto ulkoistettuna koneille? Mihin ihminen tarvitsee itseään enää silloin? Saako kehityksen mielekkyyden kyseenalaistaa ilman, että käsketään mennä takaisin maakuoppaan lankapuhelimella soittelemaan", Laaksonen kysyi.

On selvää, että ihmiset ovat postmodernisaation edessä hämillään.

Muutosta tuskin voi perua, mutta sen suuntaan voi vaikuttaa.

Oikeastaan tälle vaikuttamiselle on huutava tarve. Työn muutos, julkisuuden sirpaloituminen ja vanhojen instituutioiden uskottavuuden mureneminen ”muuttavat voimakkaasti olosuhteita” jo nyt, ja nyt pitäisi myös keskustella siitä, miten pelisääntöjä, lakeja ja ajatusmalleja pitää sen vuoksi muuttaa. Ja kyllä, tämä keskustelu koskee sinua: se on edessä niin työpaikoilla, politiikassa, julkisuudessa kuin kouluissakin.

Olennaista on kuitenkin saada kaikki mukaan, kuten Laaksonen muistutti. Näin itse asiassa kävi 1800-luvullakin: kirjassaan tutkijat toteavat, että käsitys kaikki perinteet jyränneestä, ylhäältä sanellusta muutoksesta on väärä. Se ei itse asiassa olisi edes toiminut.

”Modernisaatio oli eri ryhmien välisen dialogin tulos. Se edistyi pienten, päivittäisten kokeilujen avulla ja vähitellen myös toimintoja, aistihavaintoja ja tuttuja ympäristöä alettiin tulkita uudella tavalla”, kirjan johdannossa kuvataan.

Tämä totuus on rohkaiseva: muutos kyllä tulee, mutta sen lopullisen muodon rakennamme me ihan itse.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    2. 2

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    3. 3

      Kommentti: USA:n oikeiston bluffi paljastui

    4. 4

      USA:n terveydenhoitolain uudistus epäonnistui – lupauksen pettäminen nöyryytys Trumpille ja republikaaneille

    5. 5

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    6. 6

      Amerikkalaiset kuolevat nuorempina kuin ennen – muissa maissa olisi jo hätätila

    7. 7

      Suomalainen Jeri Sopanen taisteli Kuuban vallankumouksessa, seilasi Jacques Cousteaun kanssa ja teki kansainvälisesti palkitun elokuvauran – kotimaassaan hän jäi täysin tuntemattomaksi

    8. 8

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    9. 9

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    10. 10

      Suomalaisnainen opettaa Kreikan saarelle päätyneitä pakolaisia kutomaan – ”Shiian on hirveän vaikea antaa sunnille lankaansa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    2. 2

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    3. 3

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    4. 4

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    5. 5

      Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko

    6. 6

      Ilmavoimat on perustanut kaikessa hiljaisuudessa Raven-joukot – ”korpit” suojelevat vip-matkustajia mahdollisesti vaarallisilla paikoilla

    7. 7

      Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

    8. 8

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    9. 9

      Näin lähtee Jopo hävyttömän varkaan mukaan helsinkiläisnaisen kotipihasta – ”Toivottavasti tämä toimii muille opetuksena”

    10. 10

      Happohyökkääjä vaanii nuoria naisia Berliinissä – uhreja ainakin kuusi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää