Valikko
Kulttuuri

Suomi on unessa, sanoo Kansallisbaletin Kenneth Greve – ja aikoo ravistella meidät hereille baletilla, joka ”hieroo sisällissotaa katsojien naamaan”

Kansallisbaletti työstää parhaillaan Kalevalanmaa-nimistä teosta, jonka on määrä kattaa koko Suomen historia ja ravistella meidät hereille ratkomaan tulevaisuuden haasteet. Yleisö pääsee myös oopperatalon lavan alle.

Voiko baletilla herätellä Suomen uuteen nousuun? Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve on sitä mieltä, ja sen hän aikoo nyt myös tehdä.

Tanskalainen Greve on työskennellyt Kansallisbaletissa vuodesta 2008. Hän on nähnyt Suomea, kuunnellut suomalaisia ja oppinut suomalaisuudesta yhtä sun toista.

Ja sen perusteella hänestä näyttää nyt siltä, että Suomi on itsenäisyytensä juhlavuoden kynnyksellä unessa, lamaannuksissa.

Suomalaisten poliitikkojen retoriikka kuulostaa Greven korvaan erikoiselta.

”Puhutaan että voi ei, olemme lamassa, metsäteollisuus on pilalla”, Greve kuvailee. ”Että ovella on pari ulkomaalaista joten menetämme Suomen suomalaisuuden tai jotain sellaista.”

Hän näkee Suomen toisin.

”Teillähän on upea maa ja uskomattomia hyödyntämättömiä resursseja!”, Greve sanoo täynnä tanskalaista optimismia. ”Te ette ole löytäneet vielä täyttä potentiaalianne!”

Niin kuin esimerkiksi matkailuelinkeinon suhteen, jos pieni sivupolku sallitaan:

”Menin Rovaniemelle ja näin joulupukin. Te todella voisitte saada siitä vähän enemmän irti”, Greve sanoo ja nauraa hersyvästi.

Mutta Greve on vakavissaan sen suhteen, että suomalaiset voisivat vähitellen saada uuden vaihteen silmään.

”Pitää herätä, pitää kysyä, että mitä minä voisin tehdä tämän maan eteen”, Greve jatkaa. ”Että hemmetti soikoon, mistä minä löydän sisäisen sisuni?”

Ei sen enempää eikä vähempää: Greve todella aikoo auttaa suomalaisia löytämään sisun uudelleen seuraavan balettinsa avulla. Kalevanmaa tulee ensi-iltaan marraskuussa 2017, sopivasti Suomen satavuotisjuhlien alla.

Teos on muhinut Greven päässä jo parin vuoden ajan, ja nyt se rupeaa samaan konkreettisen muodon.

Liikkeelle lähdetään 8 000 vuoden takaa, hirvenmetsästyksestä, ja sitten juostaan läpi koko Suomen historia.

”Teillähän on sadan vuoden verran aivan poikkeuksellista historiaa. Mihin kaikkeen te olettekaan pystyneet!” Greve sanoo. ”Kuinka paljon siitä saadaan välitettyä nuorille, jotka nyt juoksevat ulkona metsästämässä pokemoneja?”

Suomen historia on yllättävä aihevalinta Greveltä, joka viimeisimmät baletit, Lumikuningatar ja Pieni merenneito, ovat ammentaneet satusetä Hans Christian Andersenin tarinoista.

Mutta Grevellä on enää kaksi vuotta jäljellä Kansallisbaletissa, ja sitten on aika muuttaa muualle – niin on sovittu vaimonkin kanssa. Kalevalanmaa on Greven jäähyväisteos, tribuutti Suomelle.

”Se on isänmaallinen teos mutta ulkomaalaisen tekemänä”, Greve sanoo.

”Mutta ei siis mitään nationalistista, minähän olen rasismin vastainen hyvän tahdon lähettiläs”, hän varmistaa.

Luvassa on spektaakkeli, sen Greve lupaa.

Mukana on baletin lisäksi Kansallisoopperan orkerteri ja kuoro. Musiikin koostaa Greven luottomies Tuomas Kantelinen, ja livenä kuullaan ainakin Värttinää ja harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosta.

”Mutta toivon että saan mukaan myös suomalaista teknoa, Darudea ja sellaista”, Greve lisää.

Ylen arkistosta poimittujen videoklippien avulla lavalle tuodaan muun muassa olympialaiset. Urheiluhulluuden lisäksi teokseen on haalittu suomalaisia asioita Kalevalan hahmoista ja Minna Canthista rintamamiestaloihin ja öiseen naku-uintiin, sotahistoriaa unohtamatta.

”Olen huomannut, että Suomessa ei kovin paljon puhuta sisällissodasta. Aion hieroa sitä ihmisten naamaan”, Greve lupaa.

Koko perheen satubaletiksi Kalevalanmaasta ei siis ole. Mukana on kuitenkin myös paljon huumoria ja hulluttelua.

”Aion saada yleisön itkemään ja nauramaan. Itse asiassa tiedän jo tarkalleen, mikä saa yleisön itkemään ja missä kohtaa”, Greve sanoo.

Tarkemmin hän ei suostu sitä ennakkoon kertomaan.

Kunnianhimoa Greveltä ei puutu. Koko Suomen historian kattaminen on yksi haaste, ja kliseiden välttäminen sitä tehdessä on toinen.

”Joku sanoi, että lopussa pitäisi soittaa Finlandia-hymni, mutta yritän tehdä asiat toisin, ravistella. Sanoin Tuomakselle [Kantelinen] että kirjoita minulle uusi hymni”, Greve sanoo.

Ja siinä uudessa hymnissä pitää olla potkua.

”Haluan, että kaikki lähtevät teatterista inspiroituneena”, Greve sanoo. ”Että ihmiset innostuvat miettimään, mitä juuri he tekevät seuraavien sadan vuoden eteen. Se on asia, jota ei pidä jättää vain poliitikkojen käsiin.”

Aiotko siis pelastaa Suomen, kysyy kuvaaja.

”En”, vastaa Greve, ”mutta haluaisin auttaa Suomea pelastamaan itse itsensä.”

Haastattelun mittaan Greve haluaa varmistaa moneen kertaan, ettei häntä tulkita nyt niin, että hän kritisoi suomalaisia tai on jotenkin negatiivinen. Päinvastoin.

Suomi on hänen mielestään upea maa. Siksi voisimme hänen mielestään olla myös vähän ylpeämpiä siitä, mitä meillä täällä on.

”Kun saavuin Suomeen, joku kysyi että miten ihmeessä sinä tänne päädyit muuttamaan”, Greve kertoo. ”Vastasin, että minähän olen ihan onnessani kun saan olla täällä.”

Greve väittää rakastavansa jopa Helsingin räntäsateita.

”Kuinka usein sinulta kysytään sellaista Etelä-Ranskassa?”

Kalevanmaan erikoisuus on se, että ennen esitystä yleisö on tervetullut tunnelmaan virittävälle kierrokselle oopperatalon uumeniin. Sinne yleisö ei yleensä pääse. Kierroksen ohjelma pysyköön vielä arvoituksena, mutta ainakin syvällä Kansallisoopperan hissikuilussa taotaan Sampoa, Greve kertoo.

Yleisön päästäminen Kansallisoopperan lavan taakse kuulostaa kirjaimelliselta tavalta avata oopperataloa yleisölle ja purkaa mystiikkaa oopperan ja baletin ympäriltä. Satuaiheiset balettiteokset olivat puolestaan selvä täky perheille.

Onko Greve kokenut painetta tehdä teoksia, joilla houkutellaan uusia yleisöjä?

”Painetta? Hyvänen aika, eihän se ole painetta vaan tietoinen päätös”, Greve puuskahtaa. ”Olisi strateginen itsemurha sanoa ettemme halua uusia yleisöjä.”

Oopperatalon pitääkin olla auki, kellareita myöten.

”Sehän kuuluu teille”, Greve sanoo.

Perheet Greve haluaa katsomoon tutustuttaakseen lapsia tanssiin ja klassiseen musiikkiin.

Balettiteokset opettavat lapsia tulkitsemaan asioita sen sijaan, että lukisi valmiin selityksen älypuhelimen näytöltä, hän sanoo.

”Kun katsoo Pähkinänsärkijää, pitää vähän myös arvailla. Katsojalle kerrotaan vähän ja loput on mielikuvitusta. Niin kasvatetaan luovia ihmisiä.”

Kenneth Greve

 Kansallisbaletin taiteellinen johtaja vuodesta 2008.

 Syntynyt Kööpenhaminassa vuonna 1968.

 Työskenteli Tanskan Kuninkaallisen baletin ensitanssija vuosina 1992–2008.

 Työskennellyt tanssijana myös muun muassa New York City Ballet’ssa, American Ballet Theatressa ja Pariisin oopperan baletissa.

 Greven viime vuosien teoksiin kuuluvat baletit Lumikuningatar ja Pieni merenneito.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    2. 2

      Lentopysäköinti mullistuu: uusi lentoparkki aloittaa Jumbon kauppakeskuksessa Vantaalla

    3. 3

      Irakin siirtolaisministeri pyytää ”erityisesti Suomea” lopettamaan irakilaisten pakkopalautukset

    4. 4

      ”Moni mies kokee, että häneltä on viety voima” – testaa, oletko parisuhteen marsu vai tiikerihai

    5. 5

      ”Posti mulle helvettiin toimittakaa” – Yle esitti Mötley Crüen jäähyväiskonsertin mahtavilla käännöksillä

    6. 6

      Venäjä ja Saksa hämmästelevät Trumpin tuoreita kommentteja – ”Huonoa logiikkaa” ja ”Trump-showta”

    7. 7

      Irakin lausunto pakkopalautuksista ei yllättänyt Suomea – sisäministeriön mukaan palautukset jatkuvat

    8. 8

      Enemmistö kannattaa maksutonta joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulle – miksi päättäjät tyrmäävät Tallinnassa hyvin toimivan mallin?

    9. 9

      Elimistön säästöliekki voi olla laihduttajalle todellinen ongelma tai tekosyy – kuinka paljon se oikeasti vaikuttaa?

    10. 10

      20 vuotta sitten oli niin huikea musiikkivuosi, ettemme voi käsittää sitä, myös Suomessa – tässä todisteet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    2. 2

      Reetta Lehto joutui luopumaan sijaislapsesta kymmenen vuoden jälkeen – Helsingissä yli 40 lasta siirrettiin viime vuonna äkisti pois sijaisperheestään

    3. 3

      ”Moni mies kokee, että häneltä on viety voima” – testaa, oletko parisuhteen marsu vai tiikerihai

    4. 4

      Sosiaalisessa mediassa leviää kuva Malmössä raa’asti surmatusta 16-vuotiaasta – poliisin mukaan kuvan näkeminen voi hiljentää todistajia

    5. 5

      Irakin siirtolaisministeri pyytää ”erityisesti Suomea” lopettamaan irakilaisten pakkopalautukset

    6. 6

      Huonossa parisuhteessa on turha roikkua – olen suomalainen nainen 2010-luvulla ja voin tehdä mitä haluan

    7. 7

      Enemmistö kannattaa maksutonta joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulle – miksi päättäjät tyrmäävät Tallinnassa hyvin toimivan mallin?

    8. 8

      Claes Anderssonille psykiatria on yhteiskunnan peili – näin katatoniset oireet katosivat

    9. 9

      Muutto Helsinkiin työpaikan perässä ei välttämättä lyö leiville – parempi palkka ei aina riitä korvaamaan asumiskustannuksia

    10. 10

      Suomalainen jättiläinen Daniel Cajanus oli 1700-luvun kansainvälinen julkkis – oli liian pitkä jättiläisrykmenttiin, piereskeli show’ssaan ja tuli Oxfordin opiskelijoiden kidnappaamaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkomailla asuneet suomalaiset kertovat rajusta paluusokista: ”Tuntui siltä, että ainoa vaihtoehto on lähteä taas pois”

    2. 2

      Uudet seksitavat lisäävät rajusti nielusyöpien määrää – tutkija ehdottaa HPV-rokotusohjelman laajentamista poikiin

    3. 3

      Fysioterapeutti: Moni nainen kärsii tietämättään vatsalihasten erkaumasta – näin treenaat keskivartalosi kuntoon

    4. 4

      Joukko Munkkiniemen yhteiskoulun lukion oppilaita karkasi bileristeilylle Ruotsiin – Rehtori: ”Viitteitä suuresta salajuonesta”

    5. 5

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    6. 6

      Lohikäärmeet pilaavat seksielämäni

    7. 7

      Perheenisät kehittivät liikeidean: Ostetaan talonrähjä, kasvatetaan kannabista ja pannaan talo myyntituloilla kuntoon

    8. 8

      Heli Kurjanen kehitti maailman myydyimmän kuukautiskupin – suorasukainen markkinointi on järkyttänyt Yhdysvalloissa

    9. 9

      Kyllä, Suomessa ihmisellä on oikeus juoda itsensä hengiltä – isäni teki 15 vuotta hiljaista itsemurhaa juomalla ja onnistui lopulta

    10. 10

      Kukaan ei tunne 25-vuotiasta Axel Thesleffiä, mutta hänen biisinsä oli viime vuoden suurin Suomi-hitti, jota on kuunneltu yli 130 miljoonaa kertaa – Miten se on mahdollista?

    11. Näytä lisää