Valikko
Kulttuuri

”Olen lihonut tyyliin 40 kiloa” – kielitieteilijä kertoo, miksi sanomme nykyään joka välissä ”tyyliin” ja kestääkö tapa

Erkki Lyytikäinen tutki uutuuskirjaansa muuttuvan kielen ilmauksia. Yksi niistä oli ”tyyliin”, tuo ärsyttävän ihastuttava uutuusilmaus.

”Haluun karkkia vaikka just söin tyyliin puoli kiloa spagettia”, kirjoittaa eräs Demi.fi:n keskustelupalstan vakiokävijä.

Samanlaista tyyliin-sanan luovaa käyttöä näkee palstalla enemmänkin.

”Meen tyyliin puoli yheksältä nukkumaan.” ”Pukeudun yleensä sillai hillittyihin väreihin, mut yleensä on joku ’erikoisjuttu’ tyyliin neonpinkit tumput yms.”

Eikä ilmiö ole tuttu vain keskustelupalstoilta. Sitä kuulee nykyään joka paikassa.

Tänäänkin jopa oma pomoni on hokenut vieressä ”tyyliin”-sanaa ainakin yhtä paljon kuin yhdessä kädessä on sormia.

Ilmaus ”tyyliin” on ujuttautunut kieleemme ja tarttunut sen rakenteisiin kuin järeä pikaliima.

Modernin puhekielen ilmaus oli Erkki Lyytikäisen mielestä niin kiinnostava, että kokenut kielentutkija tarttui siihen ja otti analysoitavakseen uutuuskirjaansa.

Sanotaan tyyliin näin (Gaudeamus) käsittelee kiehtovasti muuttuvan kielen eri ilmiöitä ja kielen käyttöä. Mukana on monia eri nykykielen sanoja ja fraaseja, kaikkea sananmuunnoksista sotilasarvoihin.

Tyyliin-ilmausta kuulee puhekielessä koko ajan vain enemmän. Joitakin se myös ärsyttää koko ajan enemmän.

Lyytikäistä ei ärsytä. Häntä se kiehtoo.

Eläkepäivistä nauttiva Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen amanuenssi ja suomen murteiden emeritus-kenttätutkija vastaa puhelimeen mökiltään.

Lyytikäisen vei tyyli-sanan uudenlaisen käytön pariin se fakta, että vaikka ilmausta kuulee paljon, kielitieteessä sitä ei ole juuri tutkittu. Sitä ei ole mukana edes Kielitoimiston sanakirjan uusimmassa päivityksessä.

”Kyseessä on tavallaan vanha keino, joka on puettu uuteen muottiin”, Lyytikäinen kertoo.

Aiemmin tyyliin-sanan illatiivimuotoa on käytetty Lyytikäisen mukaan tavan adverbiaalina, esimerkiksi näin:

”Cheek tulee Lahteen suuren maailman tyyliin.”

Viime aikoina sitä on kuitenkin käytetty tyyliin näin: ”Olen lihonut tyyliin 40 kiloa.”

Nykykielessä merkitys on usein”noin”, ”suunnilleen”, ”sinne päin”.

Toisinaan merkitys voi olla myös ”kuin”, ”kuten” tai ”vaikkapa”.

Tyyliin näin: ”Se käyttäytyy tyyliin kun se ois joku kuningatar.”

Ilmaus on tuttu puhekielestä, ja käyttäjinä ovat miltei yksinomaan nuoret, kertoo Lyytikäinen.

Nuorisokieltä se on edelleen, vaikka ilmaus on ollut suomen kielessä jo tovin.

”Tosin minun silmissäni melkein kaikki ihmiset ovat nuoria”, tutkija vitsailee.

Onneksi apuun tulivat lastenlapset. Erkki Lyytikäinen haastatteli kirjaansa varten suvun nuoria, ja päivitti itsensä tämän päivän kieleen kertaheitolla.

”Tyyliin oli tuiki tuttu asia kaikille! Kaikilla oli antaa selvät esimerkit”, isoisä kertoo tyytyväisenä.

Sitä, koska ilmaus tarkalleen ottaen tuli suomeen, on Lyytikäisen mukaan hankala sanoa. Urbaanissa sanakirjassa se esiintyi ensi kerran vuonna 2008.

”Ilmeisesti se on suhteellisen uusi suomessa. Parikymmentä vuotta vanha ehkä, tuskin kolmeakymmentä. En itse muista kuulleeni sitä kovin pitkään”, hän sanoo.

Se on ainakin selvää, että viime vuosina sanan käyttö on suorastaan räjähtänyt.

Mistä ilmaus sitten suomeen tuli? Sitäkään ei voi sataprosenttisella varmuudella sanoa, Lyytikäinen toppuuttelee.

Hänellä on kuitenkin vahva kandidaatti. Se on ruotsi, jossa ilmaukselle on selvä lauseopillinen vastine: typ.

”Äänteellisesti suomen ja ruotsin ilmaukset ovat läheiset. Tämä puoltaisi sitä, että se on tullut ruotsista”, Lyytikäinen sanoo.

Toisaalta tutkijaa epäilyttää hieman: ruotsista ei ole tullut suomen kieleen lainoja enää aikoihin. Ne ajat ovat menneet. Nyt vaikutteet otetaan englannista.

Siksi on mahdollista, että esimerkiksi englannin kielen ”like” on antanut vaikuttimensa. Tai ehkäpä myös kind of, kind of way tai in the way.

”Did you know that Margo owns, like, a thousand records”, kuuluu Lyytikäisen esimerkki kirjassa.

Toisaalta mistäpäs sen voisi tietää, vaikka mallia olisikin otettu espanjasta tai italiasta. Siellä tipo-sanaa käytetään samalla tavalla kuin ruotsin typ-sanaa.

Italiassa ilmaus on ollut käytössä kaunokirjallisuudessakin jo 1960-luvulla, Erkki Lyytikäinen tietää.

Joka tapauksessa yksi asia on aika selvää: lainaa on otettu.

Kun kuulemme ja luemme jatkuvasti muita kieliä, ei ole mikään ihme, että kieli siirtyy ja muuntuu.

Kielimies Lyytikäinen ei tuomitse tyyliin-ilmauksen käyttöä suomen kielessä.

Hän on kirjansa kanssa sallivan kielenkäytön asialla. Kieli ei ole niin vakava asia. Sillä saa jopa leikkiä, hän muistuttaa.

”Kieli muuttuu koko ajan. On sellaisia ilmauksia, joista ei itse voisi edes uskoa, että sellaisia käytetään”, hän nauraa.

Kirjoittajia hän ohjaa lempeästi sanomalla, että kirjakieltä käyttävissä asiateksteissä tyyliin-ilmausta kannattaisi vältellä.

Niin moni tällä hetkellä tekeekin. Sitä ei näe asiateksteissä juuri lainkaan.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisteksteistä tyyliin-ilmausta on melko turha etsiä.

Lehden kielenhuoltajan Ville Elorannan mukaan sana ei sovi uutisiin, ei ainakaan tällä hetkellä.

”Ilmaus särähtää korvaan. Siinä on ainakin vielä vahva puhekielisyyden leima”, Eloranta sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että vaikka uutistekstissä ilmaus ponnahtaakin turhan voimakkaasti esiin, esimerkiksi Nyt.fi:n teksteissä se voisi hyvinkin olla.

”Verkko-Nytissä voi pelata vähän enemmän kielellä”, hän sanoo.

Tyyliin-ilmausta näkee jonkin verran myös kaunokirjallisuudessa. Lyytikäisen mukaan tämä käy mainiosti: kaunokirjallisuus jäljittelee puhekieltä.

Ja puhekielessä taas – siitä vain! Eihän puhekieleen voi kukaan puuttua. Jokainen puhuu niin kuin puhuu, Lyytikäinen sanoo.

Mitä Erkki Lyytikäinen itse veikkaisi: Onko tyyliin-ilmauksella tulevaisuutta? Jääkö se kieleemme vai unohdammeko sen?

Lyytikäinen miettii hetken, mutta päätyy sitten jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle.

”Minä vähän luulen, että kyseessä on muotioikku. Hetken hurma, joka häipyy puhekielestä.”

Oireellista oli Lyytikäisen mukaan Urbaanista sanakirjasta löytynyt kommentti, jonka mukaan tyyliin-ilmausta hoetaan jo nyt ”kyllästymiseen asti”.

”Ei voi olla varma. Onhan se ollut käytössä italiassakin jo 50 vuotta, ruotsissa myös. Yhteisö, jossa sitä käytetään, päättää, onko se hienoa, jännää tai coolia”, hän sanoo.

Mitä sinä tuumit: onko ”tyyliin” kamala vai hieno ilmaus?


Oikaisu kello 18.10: Kirjan julkaisija on Gaudeamus, ei Gummerus.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • suomenkieli
  • Kielentutkimus
  • Nuoret

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    2. 2

      Sirkka Lekman on leikannut Linnanmäellä tuhansia siluetteja, mutta tänä kesänä vuosikymmenten työ päättyy – ”En halua, että minua pitää höpsähtäneenä talutella kulisseihin’

    3. 3

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    4. 4

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    5. 5

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    6. 6

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    7. 7

      Macronin ja ranskalaisten kuherruskuukausi on ohi – suosio hiipuu, tyytymättömät moittivat kivikasvoiseksi muuttunutta presidenttiä ylimieliseksi ja itsevaltaiseksi

    8. 8

      Kehäradan lipunmyynti on ajoittain ruuhkautunut Helsinki-Vantaalla – ”Oli säälittävää nähdä turhautuneet ulkomaalaiset ja kärsimättömät suomalaiset yhden lippuautomaatin edessä”

    9. 9

      Yhdysvaltain uusi rauhanneuvottelija syytti Venäjää taisteluista Itä-Ukrainassa – Haluaisi Trumpin tarjoavan Ukrainan käyttöön tappavia aseita

    10. 10

      Lihavuus lisääntyy joka puolella maailmaa – Suomessa on lihavia Ruotsia enemmän, mutta maailmassa olemme vain keskitasoa, kertoo 195 maan vertailu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    4. 4

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    5. 5

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    6. 6

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    7. 7

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    8. 8

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    9. 9

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    10. 10

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    9. 9

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    10. 10

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    11. Näytä lisää