Kulttuuri

Valikko
Kulttuuri

Adonis, Dylan, Oates vai Thiong’o? Veikkaukset kirjallisuuden Nobelin saajasta kiihtyvät

Ruotsin akatemia lykkäsi tämänvuotista kirjallisuuden Nobel-palkinnon julkistusta viikolla, mikä on synnyttänyt huhuja eripurasta komitean kesken.

Etenkin ruotsalaisissa sanomalehdissä on uumoiltu, että Tukholmassa on muhimassa iso kirjallinen skandaali.

Nobelin kirjallisuuspalkinnon myöntävä Ruotsin akatemia on nimittäin lykännyt päätöksen tämänvuotisesta kirjallisuuden nobelistista viime maanantaina alkaneen palkintokimaran päätöspisteeksi.

Yleensä Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan nimi on ollut selvillä päivää myöhemmin kuin kemian nobelistin nimi ja päivää ennen kuin Oslossa on paljastettu, kuka saa vuosittaisen Nobelin rauhanpalkinnon.

Esimerkiksi Expressen, Göteborgs-Posten ja Dagens Nyheter ovat vihjanneet, että viivästymisen syynä on Ruotsin akatemiassa vallitseva eripura voittajasta. Tämän selityksen mukaan yksimielistä päätöstä yritetään sorvata yliajalla.

Samoin on epäilty, että Ruotsin akatemian vakituisen sihteerin Sara Daniuksen sairausloma on pannut aikataulut uusiksi. Hän aloitti vakituisen sihteerin pestinsä viime vuonna. Häntä ennen akatemiaa johti kirjailija Peter Englund.

Ruotsin akatemian jäsen, kirjailija Per Wästberg on tosin kumonnut julkisuudessa huhut akatemian sisäisistä ristiriidoista. Hän on korostanut, että viivästymisen syynä on puhdas matematiikka.

Ruotsin akatemian sääntöjen mukaan Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaja seulotaan neljässä peräkkäisessä kokouksessa, jotka pidetään aina torstaisin Tukholman vanhalla pörssitalolla.

”Nobelistin seulonta alkaa aina syyskuun toiseksi viimeisenä torstaina. Tänä vuonna se osui 22. päiväksi syyskuuta, mikä tarkoittaa sitä, että viimeinen kokous pidetään vasta 13. päivänä lokakuuta”, Per Wästberg totesi tietotoimisto AP:lle jo syyskuun lopulla.

Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajan nimi on tänä vuonna selvillä vasta samana päivänä, kun Ruotsin akatemia pitää sääntöjen edellyttämän viimeisen kokouksensa.

Per Wästbergin mukaan Sara Danius avaa salamavalojen räiskeessä Tukholman vanhan pörssitalon neuvotteluhuoneen oven totuttuun tapaan Suomen aikaan kello 14 ja ilmoittaa salissa kärkkyville tiedotusvälineille, kenelle akatemian viisijäseninen Nobel-komitea on myöntänyt Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Palkinto on arvoltaan noin 840 000 euroa. Viime vuonna palkinnon sai dokumentaarisista romaaneistaan tunnettu valkovenäläinen Svetlana Aleksijevitš.

Nyt noussut kohu Ruotsin akatemian päätöksen viivästymisestä ei ole sinänsä mikään poikkeusilmiö. Nobelin kirjallisuuspalkinto on poikinut perinteisesti skandaaleja jo ennen palkinnon myöntämistä ja erityisesti palkinnon myöntämisen jälkeen.

Palkinnolla – kuten siitä käytävällä julkisella keskustelulla – on pitkät perinteet. Nobelin kirjallisuuspalkinto myönnettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1901. Toinen maailmansota esti kirjallisuuspalkinnon jakamisen vuosina 1940–44. Palkintoa ei jaettu liioin vuonna 1935.

Ruotsin akatemia on vuosikaudet pystynyt tilkitsemään tietovuodot. Itse asiassa vain ranskalaisen Claude Simonin palkitseminen vuonna 1985 livahti etukäteen julkisuuteen tunteja ennen h-hetkeä – joko varmana tietona tai valistuneena arvauksena.

Nobelin palkinnon mahdollisesta saajasta käytävä julkinen keskustelu on kuitenkin useimmiten varsin hataralla pohjalla. Faktoja on niukasti.

Monet uskovat usein virheellisesti, että Ruotsin akatemia yrittää palkita jonkun sellaisen kirjailijan, joka on juuri kyseisenä vuonna ollut jotenkin ajankohtainen.

Harva kirjailija kuitenkaan ponnahtaa suoraan niiden puolen tusinan kirjailijan lyhyelle listalle, jolta Nobel-komitea valintansa lopulta tekee. Sitten Nobel-komitea vielä hyväksyttää ehdotuksensa palkinnon saajaksi koko Ruotsin akatemialla. Ajankohtaiselta näyttävä päätös on usein pitkän prosessin tulos.

Usea kirjailija on saanut odottaa palkintoaan jopa vuosikymmeniä. Esimerkiksi amerikkalainen menestyskirjailija John Steinbeck sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 19 vuotta sen jälkeen, kun hänet oli ensimmäisen kerran nostettu ehdolle palkinnon saajaksi.

Tänä vuonna voisi olla hyvinkin rock-musiikin ikitähden Bob Dylanin vuoro. Historiallinen päätös olisi pr-voitto Ruotsin akatemialle. Se siirtäisi akatemian sähköaikaan samaan tapaan kuin Bob Dylan toi sähköt folk-musiikkiin Newportissa heinäkuun lopulla 1965. Dylanin merkitystä tuskin kukaan kieltää. Harvalla runoilijalla on yhtä laaja lukijakunta. Hänen palkitsemisensa olisi myös historiallinen teko. Päätös merkitsisi kautta aikain ensimmäistä Nobelin palkintoa rock-lyriikalle ja tekisi siitä kirjallisissa piireissä vihdoin sananmukaisesti hovikelpoisen kirjallisuuden lajin.

Pahoillani en liioin olisi, jos palkinto vihdoinkin menisi amerikanjuutalaiselle prosaistille Philip Rothille (s. 1933), joka debytoi jo 1959 ja on edelleen armottomassa vedossa. Hän on yksi suurimmista aikalaiskirjailijoista – elävä klassikko, joka kirjoittaa pirullisen oivaltavasti elämää ja historiaa uusiksi, tosin ehkä liian maskuliinisesta näkökulmasta Sara Daniuksen makuun.

En pidä ongelmana sitä, että amerikanjuutalainen kirjallisuus nappaisi laskutavasta riippuen toisen tai kolmannen Nobel-palkintonsa. Kanadassa syntynyt Saul Bellow sai palkinnon 1976, puolalaissyntyinen Isaac Bashevis Singer taas 1978. Väitetään, että lokakuussa 1976 Ruotsin akatemia harkitsi hetken jopa myöntävänsä Nobelin kirjallisuuspalkinnon jaettuna Saul Bellowille ja Isaac Bashevis Singerille.

Philip Rothin varteenotettava amerikkalainen vastaehdokas on Valkoisen kohinan, Alamaailman ja Vaa’an kirjoittaja Don DeLillo.

Äärimmäisen tuottelias Joyce Carol Oates on odotellut palkintoa jo 1980-luvulta asti. Viimeksi palkinto meni Yhdysvaltoihin 1993, jolloin Nobelin sai Toni Morrison.

Vielä pitempään paitsiossa on ollut Israel, jolla on kaksi tasavahvaa ehdokasta: David Grossman ja Amos Oz. Lähi-idän poliittinen tilanne ei varmasti helpota Ruotsin akatemian valintaa.

Afrikallakin on useampi varteenotettava ehdokas. Yllättävän paljon nostetta on ollut viime vuosina mosambikilaisella, portugaliksi kirjoittavalla Mia Coutolla (s. 1955), jolle myönnettiin toissa vuonna usein Nobel-palkintoa ennakoiva Neustadtin kansainvälinen kirjallisuuspalkinto. Päätös toisi Nobel-palkinnon 13 vuoden tauon jälkeen Afrikkaan. Ympäristökysymysten esiin tuojana tunnettu António Emílio Leite Couto on siviiliammatiltaan biologi. Mia Couto on hänen kirjailijanimensä.

Kirjallisesti painokkaampi valinta olisi nostaa kirjallisiin parrasvaloihin Somaliassa syntynyt Nuruddin Farah, jonka henkilöhistoriaan tiivistyy sodanjälkeisen maailman armoton uusjako, pakolaisuus.

Kansainvälisten vedonlyöntitoimistojen kolmannelle sijalle on noussut aiemmin James Ngugin nimeä käyttänyt kenialainen Ngugi Wa Thiong’o, joka piipahti yllättäen Suomessakin kahdeksisen vuotta sitten.

Vaikka Ruotsin akatemia on korostanut välttävänsä avointa päivänpolitikointia, on mahdollista, että poliittiset jännitteet eivät sittenkään muodostu esteeksi palkita ranskankielisessä Syyriassa syntynyt, arabimaailman ehkä merkittävin nykyrunoilija Adonis.

Näin Ruotsin akatemia nostaisi esiin Syyrian sodan siviiliuhrit sekä koulujen ja sairaaloiden pommittamiset eikä niinkään idän ja lännen välistä valtapolitiikkaa.

Adoniksen runouden yksi kokoava teema on lännen ja idän monimielinen ja -merkityksinen kohtaaminen. Nykyään Pariisissa asuva Adonis on brittiläisen vedonlyöntitoimisto Ladbrokesin listalla toiseksi suosituin ehdokas tämän vuoden nobelistiksi.

Kansainväliset vedonlyöntitoimistot pitävät jo neljättä kertaa japanilaista Haruki Murakamia todennäköisimpänä Nobelin kirjallispalkinnon saajana.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Nobel-palkinto
  • Ruotsin Akatemia
  • Maailmankirjallisuus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    2. 2

      Näkökulma: Timo Soinin sairausloman syiden salaamisessa on vaaransa

    3. 3

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Pisa sen kertoo: Suomi eriytyy – tutkijan mukaan ajatus yhtenäisestä nuorisosta voidaan unohtaa

    6. 6

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    7. 7

      Ruben Stiller jäi sairauslomalle – Pressiklubia vetää Sanna Ukkola

    8. 8

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    9. 9

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    10. 10

      Yhdysvaltain presidentin tulevaan lentokoneeseen voisi lastata kymmenen norsua enemmän kuin nykyiseen – tällainen on uusi Air Force One, jota Donald Trump ei halua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    2. 2

      Upeita laahuksia, hehkuvia värejä – valitsimme Linnan juhlien kymmenen näyttävintä pukua

    3. 3

      Sallan ”pieni pintaremontti” Punavuoressa muuttui täydeksi painajaiseksi – näin tilaat remontin turvallisesti

    4. 4

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    5. 5

      Li Andersson juhli sairaalan kierrätys­kankaissa ja turvapaikan­hakijoiden tekemässä korussa – ”Tuntuu vähän oudolta tulla tänne ja hymyillä”

    6. 6

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    7. 7

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    8. 8

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    9. 9

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    10. 10

      Kuka oli tänä vuonna Linnan edustavin? Äänestä upeinta asukokonaisuutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    9. 9

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    10. 10

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    11. Näytä lisää