Kulttuuri

Kontulasta lähtenyt kirjailija pelkää vihan kasvavan lähiöissä: ”Pakolaiset ovat uusia kartanonherroja”

Noin 40 vuotta sitten Kari Hukkila ystävystyi Notre Damen rappusilla algerialaisnuorukaisten kanssa. Siitä lähtien maahanmuuttajien asema on askarruttanut häntä.

Kari Hukkila vaikuttaa olevan ihminen, joka kirjoittaa sattumalta pelottavan ajankohtaisia romaaneja.

Kuusi vuotta sitten häneltä ilmestyi kiitetty esikoisteos Kerettiläisesseet, jossa hän käsitteli muun muassa maahanmuuttoa omien havaintojensa pohjalta. Kymmenen esseetä sisältävä teos ilmestyi keskelle kiivainta maahanmuuttokriittistä keskustelua, ja sai aikaan pöhinää keskustelupalstoilla, kuten Hommafoorumissa.

Ajoitus oli kuitenkin vahinko.

”Kirjoitin esseitä kokemuksistani ilman tarkoitusta tuottaa mielipidettä vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen”, hän kertoo. ”Kirjan ilmestymisaikaan tämä niin sanottu maahanmuuttokriittinen näkökulma kuitenkin vahvistui, ja ylilyönneistä huolimatta sitä pidettiin aivan realistisena ajattelutapana. Minä en kuitenkaan pystynyt yhdistämään omia kokemuksiani ja sitä ajattelua toisiinsa.

”Ajattelin, että jompikumpi tässä vuotaa.”

Nyt sama toistuu Hukkilan ensimmäisen romaanin kohdalla. Tuhat ja yksi teoksessa kertoja yrittää selvitellä välejään niin maahanmuuttokysymyksestä riitaantuneen veljensä kuin muunkin maailman kanssa. Selvittääkseen ajatuksiaan kertoja lähtee Italiaan tapaamaan vanhaa ystäväänsä, joka on kohdannut etiopialaisen paperittoman. Avuksi tulevat myös menneet ajattelijat, kuten filosofi Ludwig Wittgenstein ja Stalinin aikaisista työleirikokemuksistaan kirjoittanut Gustaw Herling-Grudziński.

Tämän kokemuksia varten kertoja peilaa ajatuksiaan:

Katastrofi tuhoaa ihmisten keskinäisen luottamuksen ja myötätunnon. Herling toistaa tätä kaikessa mistä kirjoittaa.

Metsätyössä heikko tai taitamaton vanki ei voinut odottaa ymmärrystä toisilta, hän söi toisten leipää ja kun mahdollisuudet selviytyä hengissä laskettiin grammoissa ja leivässä, hän joudutti toisten kuolemaa.

Myötätunnon puute ja ihmisen rapistuva solidaarisuus katastrofin keskellä. Ajankohtaisia teemoja pakolaiskriisin ravistelemassa Euroopassa.

Sattumaako?

”Kyllä”, kirjailija vakuuttaa. ”Olen tehnyt tätä kirjaa varten vuosikausia muistiinpanoja ja yritin jälleen kirjoittaa jotain maailmoista, jotka tunnen. Ajattelin tekeväni jotain hyvin marginaalista ja epäajankohtaista.”

Toisin kuitenkin kävi.

”Suoraan sanoen en ole kiinnostunut muista kulttuureista”

Kari Hukkila (s. 1955) on suomalainen esseisti, käsikirjoittaja ja näytelmäkirjailija. Hän on julkaissut esseistiikkaa kuvataiteesta ja kirjallisuudesta 1980-luvulta lähtien. Esseiden ohella hän on kirjoittanut näytelmiä, kuunnelmia sekä tv-draamaa. Kirjallisuustiedettä, taidehistoriaa, filosofiaa, historiaa ja kieliä opiskellut kirjailija tunnustaa rakkautensa erityisesti länsimaiseen kulttuuriin ja taiteeseen.

”Tietyllä tavalla kaikki mitä olen itse kirjoittanut on peräisin länsimaisesta kirjallisuudesta, ehkä sen ihannoinnistakin”, hän sanoo. ”Ja se kiinnostaa minua myös historiallisessa mielessä.”

”Suoraan sanoen en ole samalla tavalla kiinnostunut muista kulttuureista.”

Arabikulttuurin Hukkila kuitenkin tuntee, erityisesti algerialaisen kulttuurin, johon hän on ystäviensä kautta tutustunut 19-vuotiaasta lähtien. Mieleenpainuva ensikohtaaminen tapahtui Pariisissa Notre Damen rappusilla, joilla hän kohtasi ryhmän algerialaisia maahanmuuttajia. Tuonaikaisessa(kin) Ranskassa pohjoisafrikkalaiset kuuluivat tulijoiden vihatuimpaan kastiin, ja nämä teeskentelivät olevansa ranskalaisia voidakseen iskeä naisia.

Siitä kohtaamisesta alkoi yli neljäkymmentä vuotta jatkunut ystävyys.

”Sehän oli siinä mielessä sääntöjen vastaista, että jo antiikin filosofit korostivat, että ystävyys onnistuu parhaiten samaan kulttuuriin ja kansakuntaan kuuluvien kanssa.”

”Itse en ole koskaan kokenut sitä sillä tavalla.”

”Maahanmuuttokeskustelu on muuttunut”

Vuosien aikana Hukkila matkaili niin arabimaissa ja piti tapanaan vierailla pari kertaa vuodessa ystäviensä luona Pariisissa. Matkojen aikana tutuiksi tulivat niin arabimaiden hyvät puolet kuin kiistämättömät ongelmatkin, siirtolaisten Ranskassa kohtaamista vaikeuksista puhumattakaan.

Esimerkiksi rodullinen profilointi on pitkään ollut arkipäivää Ranskassa.

”Kerrankin olin pohjoisafrikkalaisten ystäviäni kanssa Pariisissa kävelyllä, kun poliisit pysäyttivät meidät. He tarkastivat paperit ja tekivät ruumiintarkastuksen.”

”Kaikille muille paitsi minulle.”

Hukkilan mielestä päättäjät Euroopassa hurskastelevatkin puheillaan kotouttamisesta. Hänen mielestään eurooppalaista identiteettiä rakennetaan nyt, kuten ennenkin, sulkemalla jotkut väestöryhmät siitä pois.

”Esimerkiksi Espanjassa tämä kansallisen identiteetin rakentaminen tapahtui 1400-luvulla kun suljettiin pois juutalaiset ja islamintaustaiset moriskot. Näin Espanjan hajanaiset alueet saatiin yhtenäisiksi, kun päästiin sanomaan, että me emme ole noita vaan kristittyjä.”

”Samalla tavoin eurooppalaiset ´löysivät´ kolonialismin aikana oman eurooppalaisuutensa. Yhteinen eurooppalaisuus keksittiin vasten jotakin mitä me emme ole.”

Nyt katse on kohdistunut siirtolaisiin.

”Minusta tämä kulttuuriin sopeuttaminen on vain virallista retoriikkaa, joka ei pidä paikkaansa. Se on vain peittämässä sitä poissulkemista.”

”Olimme algerialaisystäväni kanssa ihan pihalla”

Yhä hämmästellen Hukkila muistelee eduskuntavaalien 2011 jälkeistä aikaa, jolloin maahanmuuttokeskustelu riehui kuumimmillaan. Tuolloin kokonaisiin kansanryhmiin lyötiin leimoja isoja kirveitä heiluttaen.

”Silloinhan näille ihmisille annettiin jonkinlainen mentaalinen henkilötodistus. Kerrottiin, että millaisia he ovat, kun tulevat tietystä kulttuurista. Se oli minulle täysin käsittämätöntä.”

”Jopa monet monikulttuurisuuden puolustajat olivat sitä mieltä, että kulttuurit ovat aivan valtavan erilaisia. Me olimme algerialaisystäväni kanssa ihan pihalla. Mietittiin, että vaikka ollaan vuosikymmeniä tunnettu, niin eipä ole tiedettykään, että tämä meidän kohtaaminen vaatisi jonkinlaista koreografiaa.”

”En tiedä, onko keskustelu juuri parantunut, mutta muuttunut se on. Nykyään puhutaan sentään lähinnä omasta arvomaailmastamme, siitä mikä siinä on puolustamisen arvoista.”

Hukkila myöntää, ettei Eurooppa voi ongelmitta ottaa kymmeniä miljoonia pakolaisia, joilla kaikilla voi olla legitiimi syy hakea turvapaikkaa.

Vääränä hän kuitenkin pitää maahanmuuttoviraston tapaa väittää sellaisia maita turvallisiksi, jotka eivät sitä ole.

Ja suorastaan törkeinä hän pitää niitä poliitikkoja, jotka puhuvat elintasoshoppailusta samaan aikaan kun ”tosiasiassa itse shoppailevat puheillaan äänestäjiä”.

Hieman poikkeuksellista puhetta kirjailijalta, joka on viettänyt nuoruusvuotensa Kontulassa, lähiössä, jossa viiden vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa 25,9 prosenttia äänesti perussuomalaisia.

Mutta mennään Kontulaan vasta myöhemmin.

”Vainajat kasaantuvat taas muurin juurelle”

Hukkila ottaa hetkeksi aikaloikan vuoteen 1989, jolloin Berliinin muuri kaatui. Rautaesiripun murtuessa hetken oli vallalla ajatus, että maailma on yksi ja yhteinen ja että demokratia ja markkinatalous olivat voittaneet.

Nyt kuitenkin nähdään, että rautaesirippu on muuttunut uudeksi ”kultaiseksi esiripuksi”, joka jakaa maailmaa.

”Tällä hetkellä vallitseva kieli on talouden kieltä, ja se perustuu jonkinlaiseen globaaliin vaihtoarvoon. Siihen, että meillä hedelmät ja kalat ja raaka-aineet kulkevat ympäri maailmaa esteettä. Silti tämä sama systeemi rakentaa muurin suurimmalle osalle maapallon ihmisistä. He eivät pääse liikkumaan samalla tavoin kuin nämä hyödykkeet.”

”Mielestäni paperittomassa pakolaisessa näkyykin järjestelmän ristiriita aivan samalla tavoin kuin muurin yli yrittävässä itäberliiniläisessä aikoinaan. Se näyttää, miten jälleen pystytetään muureja, miten niitä yritetään ylittää ja taas kasautuu vainajia muurin juurelle.”

Samaan hengenvetoon kirjailija ottaa loikan vielä kauemmas menneeseen, Odysseuksen laivaan, joka haaksirikkoutuu harharetkiensä jälkeen Kreikan rannikolle. Hänet pelastaa nuori neito Nausikaa, joka ottaa tämän avosyliin vastaan.

”Siinä kohtauksessa on tällaista hienoja ystävällisyyden ja vieraanvaraisuuden kuvauksia”, kirjailija toteaa.

”Odysseus lähtee muuten matkaan suurin piirtein samoilta rannoilta, josta pakolaiset nykyään astuvat kumiveneisiin ja yrittävät Kreikan puolelle.”

Monet epäonnistuen.

Ja katastrofin pahentuessa viha kasvaa muurin molemmin puolin.

”Maahanmuuttajat ovat uusia kartanonherroja”

Sitten Kontulaan.

Hukkila on viettänyt nuoruutensa 1960- ja 1970-luvun Kontulassa, paikassa, josta on tullut lähes lähiön synonyymi niin hyvässä kuin pahassakin. Kirjailija itse muistelee kasvuinympäristöään käsittämättömän yksitoikkoisena paikkana, jossa kaikki rakennukset oli rakennettu samanlaisista elementeistä ikkunoita ja ovia myöten.

Maahanmuuttajia ei juuri näkynyt, mutta ruotsinkielisenä saattoi saada turpaansa. Myöhemmin Kontulasta on tullut yksi Helsingin maahanmuuttajavaltaisimmista alueista.

Hukkila ymmärtää rasismin kasvun.

”On inhimillisesti ymmärrettävää, että ihmiset, jotka kokevat, että yhteiskunta sulkee heidät ulkopuolelleen, alkavat etsiä syntipukkia muualta. Ymmärrän sen de facto. Mitään muuta on vaikea odottaa.”

”Se muu edellyttäisi näiltä ihmisiltä suurta ymmärrystä esimerkiksi talouden mekanismeista.”

Kirjassa kertoja katselee veljeään ja tämän kaveripiirin jytkyharrastusta hämmentyneenä.

Kun katseli kaikkia näitä ihmisiä, ihmetteli millaisia sukupolvelta toiselle siirtyviä jytkyjä tai jopa vihajytkyjä arkinen elämä pitää sisällään, jytkyjä kuin kärpäsiä, toinen toistensa päällä, ja näitä kärpäsiä ei edes Wittgenstein saisi pois kärpäspullosta.

”Aikoinaan työläiset saattoivat mieltää kartanonherran vihollisekseen”, Hukkila sanoo ”Nyt heillä ei ole aikoihin ollut mielikuvaa kartanonherrasta vaan sen on korvannut mielikuva turvapaikanhakijasta, joka saa yhtä ja toista heidän kustannuksellaan.”

Ne ajatukset ovat siis ymmärrettäviä.”

”Vaikka se ei teekään niistä hyväksyttäviä.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nobinan lakko alkoi pääkaupunki­seudun bussiliikenteessä – näihin linjoihin lakko vaikuttaa

    2. 2

      Krista heräsi siihen, että häntä raiskattiin – Helsingin poliisin tilastoissa toistuu klassinen tarina

    3. 3

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    4. 4

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    5. 5

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    6. 6

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    9. 9

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    10. 10

      Vapaa-ajan tissuttelu aiheuttaa töissä virheitä enemmän kuin moni ajattelee – Viinin lipittelijät pitäisi lähettää lenkille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      Nobinan lakko alkoi pääkaupunki­seudun bussiliikenteessä – näihin linjoihin lakko vaikuttaa

    3. 3

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    4. 4

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    5. 5

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    6. 6

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    7. 7

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    8. 8

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    9. 9

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    10. 10

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Karibialla riehuva Maria tuhoaa sen mikä Irmalta jäi ehjäksi – Puerto Rico pimeni, ainakin kymmenen kuollut
    3. Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa
    4. Krista heräsi siihen, että häntä raiskattiin – Helsingin poliisin tilastoissa toistuu klassinen tarina
    5. Venäjän tullin pääjohtaja Vladimir Bulavin: Puukaupan kulta-aika on ohi, mutta Silkkitie Kiinaan voi avata uusia mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle
    6. Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle
    7. Valhe pakolaisille maksettavista bordellikäynneistä levisi nopeasti – Tällaista on arki Saksan valeuutisia torjuvassa Correctiv-keskuksessa
    8. Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja
    9. Nobinan lakko alkoi pääkaupunki­seudun bussiliikenteessä – näihin linjoihin lakko vaikuttaa
    10. Syntyykö Berliinin maratonilla maailmanennätys? Kohutossut saattavat vielä nousta ratkaisevaan rooliin – juoksukone näyttää, miten pärjäisit Cooper-testissä ME-maratoonarin kanssa
    11. Rahahanojen ylivartijat vaihtuvat Atlantin molemmilla puolilla
    12. Näytä lisää